Romppala - unelmatalon blogi

Kevättä kotiin!

2012-01-21T12:31:00.000-08:00

Joulukausi jatkui minulla vähän pidempään kuin muilla tänä vuonna, sillä viime viikolla luonani kävi toimittaja ja kuvaaja tekemässä sisustusjuttua tämän vuoden tulevaan joululehteen, koristelu siis päin vastoin kiihtyi tässä huushollissa vasta loppiaisen jälkeen. Nyt on kuitenkin joulu raivattu äkkiä pois, vaikka saan kyllä nauttia vielä kukkivista amarylliksista sekä ihanista kukka-asetelmista joita sain tehdä sydämeni kyllyydestä lehden sponssattua rekvisiittakukat. Jouluisemmat punavoittoiset tunnelmakuvat jätän nyt suosiolla omiin arkistoihini ja nautiskelen vähän keväisemmästä tunnelmasta.

Kukista vihreät ja valkoiset piristävät keittiössä, tulppaanit lähtivät mukaan lähikaupasta. Jos ihmettelette mitä nuo ylimmän kuvat oudot vihreät tupsut ovat, ne ovat lempikukkiani neilikoita! Neilikoita kaikkialla - punaisia, vihreitä ja valkoisia! Nämä kyseiset ovat lajiketta "Green trick" aikamoisen tempun on kyllä kukka tehnyt kun on tuollaiseksi kehittynyt. Luonnon luomia ihania ihmeitä :) Kyseisellä kukalla on ilmeisesti aika pitkä ikä maljakossa - kuten neilikoilla yleensäkin. Nyt vain odottelen kasvavatko ja avautuvatko ne todellakin täysin pyöreiksi, golfpallon kokoisiksi pörröpampuloiksi.

Hänen majesteettinsa muotokuva

2012-01-14T12:24:00.000-08:00

Pienestä Photoshop-askartelusta kehkeytyikin olohuoneen seinällä komeileva kuninkaallinen muotokuva Hänen Majesteettinsa Kuningatar Mimma Ensimmäisestä. Taulu on canvas-printti jonka teetin extra-filmillä, otin heti kunnon kokoisen (60x90cm) kun oli canvas-taulut puoleen hintaan.

Viime viikolla taulu sai arvoisensa raamit.

Mimma oli silminnähden tyytyväinen mutokuvaansa ja sen jokainen reuna piti poskella merkitä ennen esillepanoa. Hänen korkeutensa on nyt ollutkin (kuten tietysti aina) erityinen kuvauskohde kun mamma sai uuden tehokkaamman kameran käyttöönsä! Paljon löytyy erilaisia tehosteita, kuten mm. kalansilmätehoste joka sai Mimman nassun näyttämään melko hassulle....

...onneksi huumorintajua löytyy ja voidaan yhdessä naureskella näille otoksille.

Toki myös asiallisempia söpöilyotoksia tuli taas monen megan edestä :)

Nyt täytyy rientää sytyttelemään taas tuikkuja sähkökatkosten varalle joita on ollut enemmän ja vähemmän joka päivä, ei onneksi kovin pitkiä.

Tunnelmallista viikonloppua kaikille! :)

Hyvää uutta vuotta 2012!

2011-12-31T11:07:00.000-08:00

Paljon on tapahtunut vuonna 2011. Takana on vuosi täynnä ihania hetkiä, jännitystä, muutoksia, loppuun saatettuja pitkiä projekteja ja uusia ihmis- ja eläinystäviä.

Suurimpia ja mieleenpainuvimpia hetkiä vuodelta 2011 olivat minulle keväällä oman Keijuoraakkeli-korttien ja kirjan julkaisu, joka oli useamman vuoden työn tulos, alkukesällä Romppalan kylpyhuoneremontin valmistuminen sekä vesi- ja viemäröintityöt ja syksyllä lopullinen varsinainen täydellinen muutto omaan kotiin niin että sai oikein postilaatikonkin iskeä tien kulmaan ja roudata kaikenlaiset tärkeät ja vähemmän tärkeät arkipäivän tavarat mukanaan.

Monesta saattaa tuntua hassulta kun ylistän arkipäivän asioita kuten jääkaappipakastinta, sähköhellaa ja televisiota, mutta niistä kaikista on kyllä nauttinut täysin siemauksin. Tiskien tiskaaminen hanasta tulevalla kuumalla vedellä on maailman ihaninta puuhaa (ilmeisesti myös Mimman mielestä, tiskausta pitääkin aina tarkkailla mahdollisimman läheltä). Ei enää veden lämmittämistä hellalla ja kanistereiden kanssa läträämistä. Toki nyt joulun aikana on varmasti moni samaa mieltä kanssani tästä jos on sattunut sähkökatkokset kohdalle ja kämppä ruvennut kylmentymään. Vanhassa puulla lämmitettävässä talossa on kyllä ehdottomasti olo sen suhteen turvallinen, että aina voi laittaa pökköä pesään jos ilmalämpöpumppu lakkaa toimimasta. Leuto syksy on ollut tänä vuonna ihanteellista aikaa lämpöpumpulle, sillä olen nyt pelkästään lämmittänyt.

Tietysti vuoden paras hetki oli varmasti Mimman muuttopäivä luokseni syyskuun lopulla.
Kuningatar tuli taloon.

Tässä hän nyt ravaa tassut töpisten hyvin valppaana, taitaa hieman pelottaa ja mietityttää ulkoa kuuluvat rakettien paukuttelut.

Äsken satoi vähän lunta - puut ovat kuorrutettu valkealla peitteellä.

Kaikkien kyläläisten pihateillä, minullakin, liekehtivät ulkotulet.

Lupauksia en tee – lupaan olla lupaamatta mitään! Tuokoon uusi vuosi kaikille mukanaan uutta energiaa ja kaikkea positiivista elämään. Toivottavasti vietätte sen iloisissa merkeissä! :)

Iloista joulua kaikille!

2011-12-23T12:07:00.000-08:00

Jouluvalmistelut ovat nyt osaltani tehty ja aika vaan rentoutua. Sain tänään ihanan kukkakimpun joten pakkohan siitä oli ottaa kuva - rakastan neilikoita, ne ovat lempikukkiani.

Kuvaan halusi yllättäen myös yksi karvainen Mimma-nuppu.

noniin, tässä nyt vielä niitä kukkia kun rouva hieman väistyi :)

Keittiössä kukkii amaryllis...

...joka meinaa kaatuilla joka suuntaan kuten tapana on.

Hyasintti saattaa olla jo huomenna auki.

Pävällä kannoin oman korteni kekoon perheen jouluaterian suhteen, eilen valmistui porkkanalaatikko ja tännään punajuurilaatikko ja uusi kehittelemäni hernesoselaatikko. Tuli aika hienon väristä eikä maussakaan ollut valittamista, huomenna aamulla sitten uuniin.

Tuliaisiksi tein jouluisia namuja: mantelimassa-madeira-

taateleita, tummalla suklaalla päälystettynä.

Mimma sai lemmikkikaupan kivoilta tädeiltä

jouluhiiren jonka kanssa nyt riehutaan lattialla :)

Itse ostin Mimmalle joululahjaksi uuden pehmoisen

peiton jota on mukava möyhentää tassuilla. Reunoissa on
koristeena hyvin houkuttelevat pampulat...

Nyt on aika käpertyä sohvalle glögilasillisen kera lepämään
ja toivottaa kaikille ihanille blogiystäville ja lukijoille
tunnelmallista ja rauhallista joulua!

T. Linda & Mimma

p.s. tässä vielä kaikille kissojen ystäville loppukevennys jonka
linkin sain juuri ystävältäni: kuinka paketoida kissa jouluksi :)

(Ehkä ei kannata kokeilla kotona...)

Jouluruusu ja myyjäislöytöjä

2011-12-17T07:04:00.001-08:00

Tänään oli aika paistaa pipareita ja ilmassa leijailee makean mausteinen tuoksu. Lähes kaikista tuli (yllättys, yllätys) kissan muotoisia pipareita. Joulukukkiakin alkaa jo olla kodissa, kuten elämäni ensimmäinen jouluruusu (kuvassa)! Aivan ihanan herkkä kukka ja täynnä pieniä nuppuja.

Torstaina olin oman kylän joulumyyjäisissä myymässä omia keijukortteja ym. mutta tulipa myös tehtyä aika paljon ihania löytöjä. Pitkään olen etsiskellyt sopivaa pannunalustaa rautapadalle ja nyt löytyikin ihana valurautainen alunen jossa alla myös paikat tuikuille.

Lisäksi löytyi ihania asusteita sävy sävyyn - nyt on minulla nähtävästi turkoosi kausi meneillään. Ihanat "siililapaset" olivat vain 4€ ja aivan sopivat.

Mimmalla on puolestaan ollut kotona hauskaa pahvilaatikon kanssa, tämä laatikko on ollut hänen mielestään erityisen hyvä koska se on myös rikki. Pieniä aukkoja on mukava repiä ja sieltä voi räplätä taassuilla kaikkea liikkuvaa. Joskus tosin pitää vaan kelliä ja näyttää hurjalta - kuten tässä, pahvinpala nenänpäällä. On kyllä rouvalle kasvanut paksu turkki (ja kieltämättä myös masu) ihan parin kuukauden aikana :) enää ei ole merkkiäkään riutumisesta.

Mau! Tunnelmallista viikonloppua kaikille!

Hyvää itsenäisyyspäivää!

2011-12-05T14:39:00.000-08:00

Omasta ja Mimman puolesta tunnelmallisen juhlallista itsenäisyyspäivää kaikille!
Iloitkaamme itsenäisyydestä kaikin tavoin, se ei ole itsestäänselvyys.

Minulle itsenäisyyspäivästä on tullut myös hyvin henkilökohtainen juhlapäivä täällä Romppalassa, sillä 9 vuotta sitten alkoivat remonttipuuhat kun 4.12.2002 pitelin ensimmäistä kertaa oman talon avaimia lapasessa -30c pakkasen paukkuessa, riemusta tikahtuen ja ehkä pienessä shokissakin. Itsenäisyyspäivänä sorkkaraudat heiluivat kylmässä autiotalossa, mutta illalla kuuma glögi lämmitti. Se oli kovin jännittävää aikaa. Paljon ihanaa nostalgiaa siis liittyy juuri tähän vuodenaikaan. Nyt on kodikasta ja lämmintä. Valot saa päälle katkaisijasta, vettä hanasta ja vieressä kehrää ihana kuriseva karvapallo.
♥ Olo on hyvin kiitollinen! ♥

Lunan joulukalenteri

2011-12-04T02:56:00.000-08:00

Minulla oli kunnia tulla tädiksi viime syksynä, nimittäin puolitoistavuotiaalle suurisilmäiselle Luna-kissaneidille (kuvassa). Tätinä piti tietysti "siskontytölle" kyhätä ensimmäinen joulukalenteri.

Ensimmäisenä päivänä paljastui sieltä mieluinen sulkalelu :) Vastaavanlainen on ollut myös Mimman kestosuosikki. Huomaatte varmaan että meidän perheessä suositaan raidallisia kissoja, olisikohan erään Viirun ansiota...?

Siskoltani sain myös ihanan joulukalenterin joka roikkuu nyt olohuoneen seinällä.

Laitoinpa jo joulupukinkin pöydälle tiirailemaan.

Talven taikaa

2011-11-28T09:51:00.000-08:00

Lunta saatiin eilen ja yöllä valaisemaan maisemaa.
Sininen hetki olohuoneen ikkunasta katsottuna oli taianomainen.

Kuunsirppi katseli kirkkaalta taivaalta.

Mimmaakaan ei talven tulo haittaa
kun saa käpertyä lämpimälle sohvalle nukkumaan.

Tunnelmallista talvi-iltaa kaikille!
♥

Päivän kuva-arvoitus

2011-11-27T06:51:00.000-08:00

Nyt alkoi räntäsade ja maa on jo valkoinen. Kun talon syrjällä kasvaa sopivasti kaunis kuusi, piti siihenkin vielä viritellä jouluvalot. Tätä mystistä kuvaa tarkemmin katsoessani huomasin pari outoa uutta vihertävää lamppua loistavan ikkunassa...

Mimmahan se on, kukapa muukaan.
Pöllösilmäinen kuningatar omalla kyttäyspaikallaan.
Pitäisiköhän liimata ikkunaan tarra tekstillä "Täällä vartioin minä" ;)

Päivän Mimmat

2011-11-24T09:49:00.000-08:00

Joku on aivan äärimmäisen innoissaan uudesta keittiön pöytäliinasta.
Se siitä "eipäs hypitä ruokapöydälle" -säännöstä... ;)

Katetaanko pöytä? Mä voin hakea kaapista lasit...

Ripaus lunta

2011-11-22T13:18:00.000-08:00

Ensilumi tuli ja meni eilen, se oli nopeaa. Viikko sitten innostuin kyhäilemään kransseja niin pajuista kuin havuista. Osan pihan jouluvaloista sytytin jo viime viikolla piristykseksi. Olen huomannut että monella on enemmän tai vähemmän arastelua sen suhteen koska voisi/kehtaisi jouluvalot sytyttää. Kyllä tämä pimeys jo valoja kaipaakin. Hieman jo alkaa jouluttaa...

Keittiössä roikkuu jo upouudet piparimuottivalot jotka sain siskolta lahjaksi :)

Laitoinpa sitten pienen kuusenkin jo tuomaan vihreyttä hellan nurkkaan.

Mimmakin kaipaisi jo lunta. Tässä hän harrastaakin jotain kissojen maagista sadetanssia olohuoneen pöydällä ;)

Syksyinen suppilovahvero-kinkkupannukakku

2011-11-16T12:12:00.000-08:00

Vielä ei lunta näy joten metsä ja jääkaappi ovat täynnä suppilovahveroita. Aina pitää yrittää kehitellä jotain uutta mitä sienistä voisi kokata. Tänään kokeilin illalliseksi tehdä pannukakun joka olikin sen verran hyvää että päätin jakaa reseptin jos muitakin kiinnostaa :) Mitat ovat suurinpiirtein-mittoja koska kokkailen hyvin paljon näppituntumalla kun jotain uutta kehittelen.

Suppilovahvero-kinkkupannukakku

2-3 dl hienonnettuja suppilovahveroita
1 pieni punasipuli
½ pss pakaste peruna-sipulisekoitusta
1 dl kinkkusuikaleita (esim. hienonnettua saunapalvia)
1 dl paseerattua tomaattia
½-1 tl suolaa
reilut ripaukset musta- ja valkopippuria
2 tl kuivattua oreganoa
1 tl kuivattua persiljaa
1-2 rkl öljyä paistamiseen

3 munaa
4-5 dl maitoa
2 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 tl sokeria
3 rkl öljyä

Vatkaa kulhossa rikki munat, lisää vatkaten suola, sokeri, maito, vehnäjauhot ja öljy, anna taikinan turvota sen aikaa kun valmistat täytteen. Kuullota sipuli ja sienet pannulla öljyssä, lisää puoli pussillista peruna-sipulisekoitusta, kinkkusuikaleet sekä paseerattu tomaatti ja mausteet, anna kiehahtaa. Levitä seos paistoastiaan (esim. 25 x 40cm paistovuoka), kaada päälle pannukakkutaikina. Paista uunin keskitasolla 225 asteessa 20-25min (uunin tehosta riippuen).

Marraskuun kukkasia

2011-11-05T09:14:00.000-07:00

Harvoin saa kukkia ihailla omalla pihamaalla vielä marraskuussa. Pari vuotta sitten sain kukkaispuliostoksista kaupan päälle pienen pussin syyssahramin sipuleita jotka kukkivat nyt komeasti syksyisen harmaassa maassa. Todella isot ja ihanat kukat piristävät.

Sinisievikissäkin on vielä muutama pieni kukka.

Syreenipensaissa on jo isot vihreät silmut, hieman pelottaa kuinkahan niiden käy.
Kasvilavasta kurkistelevat vesipisaroiden takaa kaukasiantörmäkukat.

Lopuksi vielä Mimman pelottavimmat halloweenposeeraukset joiden myötä toivottelenkin hyvää pyhäinpäivää kaikille.

Prinsessan päiväunet

2011-10-30T10:39:00.000-07:00

Äääh!!! Taasko se tuli salamavalolla räpsimään, just kun mä yritän nukkua päiväunia.

Olen maailman vahvin kisu ja mottaan kohta linssiin...

...luovutan, en mä jaksakaan.

No okei, voin mä hetken poseerata...

...mutta nyt voit jättää mut rauhaan. Heippa....

Zzzzzzzzz....

Tärkeä viesti Mimmalta: Äänestäkää minua!

2011-10-17T08:19:00.000-07:00

Kansalaiset, alamaiset, rakkaat blogiystäväni, täällä puhuu kuningatar: minulla on teille hyvin tärkeää asiaa!

Äippä laittoi PetNetStoren Lemmikkisi lempipuuhat-kilpailuun sen ylihienon kuvan minusta jossa pelaan huiskausta sinisellä tupsulla. Se kuva on kyseisen lemmikkitarvikekaupan Facebook-sivulla täällä, tuolla ekan kilpailukuvakansion toiseksi alimmaisella rivillä. Kun käyt siellä hiiresi kanssa napsauttamassa tykkää-nappulaa 31.10.2011 mennessä niin annat minulle äänesi. Ensin pitää vissiin tykätä sen kaupan sivusta, mutta se on kyllä hyväksi todettu kauppa. Siinä kisassa on tosi hyviä palkintoja! Lahjakortteja kyseiseen kauppaan! Siellä on kaikkia niin hienoja juttuja myynnissä että mä haluisin ne kaikki.

Äippä voi sitten ostaa mulle ainakin NÄÄÄÄIN ison kasan uusia leluja....

...ja vähintään NÄÄÄÄÄÄÄÄÄIN korkean pinon ruokapurkkeja ja raksuja ja nameja! Jos ette äänestä minua ja uhmaatte käskyjäni...

Muutun kisunaattoriksi - puoliksi kissa, puoliksi robotti - ja tulen yöllä pimeän turvin vainoamaan teitä pöydän alle suuren teräväkyntisen kourani kanssa.

Ajatelkaa siis nilkkojanne - ÄÄNESTÄKÄÄ MINUA! Kiitos.
T. Mimma

Syystunnelmia

2011-10-13T08:33:00.000-07:00

Otin perinteiset syysvalot taas käyttöön, eli valo-oksat lyhtykoisoilla. Niistä tulee mukavan lämin valo ja tunnelma. Talven tultua taidan ottaa lyhtykoisot pois ja laittaa joukkoon viime jouluna saamani kuivatut puuvillan oksat. Pari viikkoa on mennyt sairastellessa syysflunssaa ja olo edelleen kuin zombilla, mutta piti viimeisillä voimilla tehdä viime viikonloppuna syysistutukset. Kyllä se kukkasipulimania siten lopulta taas iski, vähän vain viiveellä.

Kiviaidan viereen istutin Viherpeukaloilta tilaamani 60 kpl tulppaanilajitelman jossa lajikkeina vaaleanpunainen ´Don Quichotte´, valkoinen ´Purissima´, punavalkoinen ´Princess Victoria´ ja lila ´Passionale´. Kaupan päälle sain 20 kpl Sempre Avanti-tähtinarsisseja :) Anttilasta ostin 4kpl tulppaanisekoituspusseja joisa jokaisessa 40 tulppaania, niitä kaivoin sinne tänne ja suurimman osan kasvihuoneen viereiseen kukkapenkkiin. Kevään kukkaloisto on siis nyt toivon mukaan taattu. Tässä syksyn viimeisiä kukkijoita viime viikonlopulta:

Portin pielessä on jo pitkään kukkinut ystävältäni Marilta keväällä lahjaksi saamani europeana-ruusu. Oman kylän kaupasta lähti taannoin mukaan 3 krysanteemia joissa on nyt kaikki kukat auki :)

Elokuunasterikin teki muutaman kukan...

...ja viimeiset krassit sinnittelevät vielä kylmistä öistä huolimatta.

Eilen Mimma sai oman kiipeilytelineen joka yltää kattoon asti! Kokoamisvaihe kiinnosti kovasti...

...mutta lopulta pahvilaatikko pakkauspapereineen oli paljon kiinnostavampi juttu.

Mimman päiväkirja: viikko 2

2011-10-08T07:46:00.001-07:00

Moi, mä olen Mimma, se massahurmaaja joka muutti Romppalaan 2 viikkoa sitten. Ajattelin vähän kertoa mitä olen ehtinyt puuhastella.

Aamut aloitan aina katselemalla auringonnousua olohuoneen ikkunasta, samalla tarkistan näkyykö ulkona oravia tai lintuja. Vaikka olen sisäkissa, ei se tarkoita että vaan laiskottelisin, sillä harrastan paljon urheilua, mm..

..tassupalloa. Oon siinä tosi hyvä. Kuljetan palloa nopeasti huoneesta toiseen ja väistelen kaikki esteet ja tuolinjalat salamannopeudella. Äipän kanssa leikitään myös...

...huiskausta. Siinä se heiluttaa mulle karvahuiskaa ja mä nappaan siitä kiinni. Tykkään pelata etenkin illalla. Sitten kun alkaa urheilu kyllästyttää, muutun sohvaperunaksi ja menen äipän syliin möyhentämään sen jalkoja ja katselemaan telkkaa. Tykkään etenkin Vampyyripäiväkirjat-sarjasta...

...jee, joko se alkaa, joko se alkaa?!?! Mä olen nimittäin joskus myös vähän niinku vampyyri. Mulla on hienot terävät kulmahampaat ja osaan lumota ihmisiä pelkän katseen voimalla. Tässä mä taas leikin vampyyria:

Tässä kuvassa mä oon Stefan joka aina tuskastelee veri-riippuvuutensa kanssa. Tai sitte joku on ujuttanu sille rautayrttiä.

Tässä taas mä oon leikisti sen komee veli Damon jolla on aina hypnoottinen ja ovela ilme. Näkyyks hampaat?

Mainostauolla tarttee käydä taas syömässä vähän lisää kanaa ja raksuja...

Nyt onkin taas masu täynnä. Vaikka mä oon pieni kissa niin mä syön tosi paljon.

Tassut täytyy taas pestä ennen nukkumaanmenoa.

On täällä aika kivaa, oon viihtyny tosi hyvin! Äippä on mulle aina kiltti vaikka välillä mua toruu kun käytän sen sohvaa raapimispuuna, sitä kulmaa on niin kiva kynsiä, mutta en mä enää tee sitä kovin paljon kun tajusin että se antaa mulle aina joka kerta Whiskas temptations herkkuraksun kun kynsin sellaista raapimalautaa. Raavin sitä aina niin että mamma varmasti huomaa ja sitten istun itseeni tyytyväinen ilme naamalla odottamassa palkintoa. Tässä ylemmässä kuvassa mulla on se sama ilme. Tällä kertaa vein taas äipän sohvapaikan, se kun tykkää istua tällä puolella sohvaa mutta mä juoksen siihen paljon nopeemmin. Taidan ottaa taas parin tunnin torkut että jaksaa pelata. Mukavaa viikonloppua kaikille! ;)

Korissa

2011-10-08T07:09:00.001-07:00

Mä löysin uuden kiva paikan jossa kyyryillä ja ottaa torkkuja!

Yritin saada äipänkin tänne koriin hengailemaan ku täällä on niin kivaa, mutta ei se taitaisi oikein mahtua...

Muista sitten ostaa kaupasta mulle lisää KANAA!

Pliis?

Mimman monet ilmeet

2011-09-30T09:11:00.000-07:00

Huomenna tulee viikko täyteen yhteiseloa :) Hyvin on Mimma sopeutunut ja tottunut hyvin myös lähipiirin ihmisiin joita luonani välillä käy. Ruokakin maistuu niin hyvin että pienen kissan muodotkin ovat terveellä tavalla pyöristyneet. Kissojen suojeluun tullessa hän oli kuulema ollut vain luuta ja nahkaa useiden pentujen saannin ja huonon hoidon vuoksi :( Nyt tämä mamma onneksi saa olla "eläkkeellä" kaikesta sellaisesta ja voida muuten vaan paksusti :)

Hähhäää, täällä märään nyt MINÄ!

Koska olenhan maailman nopein sohvanvaltaaja.

Onko toi muka hauskaa... aina kuvia napsimassa.

Emäntä! Eiköhän haeta taas yksi purkki kanaa? NYT!

Viikonloppulukemista! Sattumalta löysin Hemingwayn kissat-kirjan joka kertoo kuvin Ernest Hemingwayn elämästä ja eritoten rakkaudesta kissoihin. Mimman kaltaisia "laivakissoja" monesti kutsutaankin "Hemingwayn kissoiksi" hoska hän oli erityisen mieltynyt monivarpaisiin kissoihin saatuaan yhden lahjaksi laivan kapteenilta. Kissan jälkeläisiä asuu ilmeisesti edelleen Hemingwayn Key Westin kodissa Floridassa. Tulevalle vuodelle ostin jo Paulo Coelhon kalenterin joka toimii samalla päiväkirjana. Taidanpa käpertyä sohvan nurkkaan näitä tutkailemaan, todennäköisesti kirjat kyllä haittaavat erään rouvan syliloikoilua ;) Mukavaa viikonloppua kaikille!

Perheenlisäystä: Mimma Massahurmaaja ♥

2011-09-25T07:59:00.000-07:00

Takana on melko jännittävä viikonloppu. Luokseni muutti 6-vuotias, 6-varpainen laivakissakuningatar Mimma! Koska rakas Viiru on niin kotiutunut isän ja äitini luokse ja pitää reviiriään siellä, ei hän olisi koskaan voinut muuttaa luokseni enkä olisi edes halunnut pakottaakaan, on hän niin rakas mussukka kotiväelle että ovat kaikki siellä yhdessä onnellisia :) kuitenkin käyn aina rapsutteluvierailulla. Olen kuitenkin niin iso "kissafani" että koti tuntui jotenkin tyhjältä ilman kissaystävää, nyt onneksi sellainen on, ja mikä upea pakkaus onkaan!

Pienen kissan suuri matka otti voimille. Kissa tuli minulle Kissojen suojelu Kisy ry:n kautta, heille suuret kiitokset Mimmasta ja arvokkaasta eläinsuojelutyöstä. On hänen nyt mukava käpertyä viereen sohvalle! Ensimmäinen ilta ja yö takana ja kaikki meni todella hyvin. Hänen majesteettinsa popsi heti 3 purkillista kanaa pitkän autossa vietetyn päivän päätteeksi ja raksuja päälle :) Koko eilisen illan hän seurasi minua herkeämättä pyörien jaloissa ja puskien kehräten koko voimien takaa. Reidet tuli kaikkien pitkäkyntisten varpaiden voimalla möyhennettyä, sylissä istuttua ja poskea hangattua jokaiseen mahdolliseen nurkkaan jotta reviiri on varmasti merkattu.

Tänään alkoi jo kiinnostaa hänelle varta vasten rakennettu pörröinen ikkunalauta/makoilupaikka josta on mukava tiirailla puissa juoksevia oravia ja ohiliitäviä lintuja.
Leikittyäkin tuli aika paljon, pallonpyöritystä ja kiusoittimen kanssa kieriskelyä. Se veikin kaikki voimat joten nyt piti saada omaa rauhaa ja vetäytyä kaikkein taaimmaiseen ja pimeimpään nurkkaan sängyn alle. Päivällä kolusin kaikki paikat läpi Mimmaa etsien kunnes tajusin kurkata sänkyyn peiton alle, josta tyynyjen välistä pilkottikin pikkuinen karvanaama :)

Kesän päätös venetsialaisissa

2011-08-28T07:06:00.000-07:00

Illat ovat kuluneet pieniä juhlakoristeita askarrellessa. Kieltämättä tuntuu kuin kesäkausi olisi todellakin loppunut eilisiltaan ja oman kylän venetsialaisiin - mikä ei minua tosin sureta sillä rakastan syksyä!

Eilen oli täydellinen kesäpäivä, lämmin ilta-aurinko paistoi, nurmikko viheriöi, mukavaa seuraa ja kesäistä musiikkia...

...josta vastasi Jouni Keronen upeilla tulkinnoillaan. Kiitos hänelle loistavasta keikasta!

Illalla uimarannalla paloi kokko aivan kuin juhannuksena.

Täydellinen, tunnelmallinen päätös ihanalle kesälle.

Tänään poimin omalta pihalta muutaman rasiallisen puolukoita ja katselen kuinka aivan kuin yllättäen keltaiset koivunlehdet satavat alas tuulen mukana. Syksy on taas täällä.

Huippulöytöjä

2011-08-08T02:11:00.000-07:00

Heinäkuu jäi taas taakse ja Keijumökkinikin sulkeutui taas. Takana mukava kesä ja paljon kivoja ihmisiä. Heinäkuu päättyi meillä perinteiseen markkinatapahtumaan jossa väkeä riitti. Onko mitään sen hienompaa tunnetta kun löytää kirpputorilta tai markkinoilta ihania aarteita? :) Nämä ihanat jutut löytyivät kirpparilta ja oman kylän markkinoilta:

Balilla tehty peili 15 € melko painava, halkaisija noin 50 cm. Täytyy vielä ripustaa se seinälle...

Kirjoituspöydälläni pyörii ja raksuttaa nyt täysin toimiva kello joka löytyi kirpputorilta 5 € (olen aina halunnut tällaisen).

Samalta myyjältä josta ostin peilin, ostin myös toimistoni pöydälle väriä tuomaan tämän ihanan Balilla käsintehdyn turkoosin lasimosaiikkilautsen (10 €).

Ikioma uusi sienikoppa syysretkille!

Lasimaljakko kirpputorilta (muistaakseni 2 €), tuikkulyhty ja huivi jota käytän pöytäliinana torilta (5 €). Kuten näkyy, daaliatkin ovat alkaneet nyt kukkia.

Krassitkin kiipeilevät ja liljat kukkivat. Hyi minua kun kukkapenkkien kitkemiset ovat jääneet niin vähille kaikkien työkiireiden ja marjojen keruun vuoksi. Kukkasipulikuvastotkin ovat ilmestyneet ja kaikkien muiden tavoin yleensä niitä innolla tutkin mutta nyt ei ole vielä se innostus iskenyt...

Kukkivaa heinäkuuta

2011-07-14T12:46:00.000-07:00

Sateet saivat ritarinkannukset taipumaan joten oli pakko ottaa katkenneita maljakkoon ja viedä näyttelytilaani Keijumökille jossa olenkin nyt heinäkuun päivät päivystänyt. Siellä saan niitä tuijotella päivät pitkät :)

Osa päätyi omalle pihalle vanhaan kastelukannuun.

Kasvilavoissa rehottaa kaalit, mangoldit, yrtit ja salaatit sulassa sovussa. Romanesque kukkakaalista löytyi ensimmäinen nuppu. Jännittävää! Eipä ole tullut ennen kaalia kasvatettua.

Tänään kylvin uuden satsin salaattia ja retiisejä. Parasta salaattia on kyllä ollut kylvönauhasta kylvetty napakka sidesalaatti jota kokeilin ensimmäistä kertaa. Helppoa ja hyvää! Joka päivä saa tuoretta raikasta salaattia, se on ihanaa.

Päivänsinit kiipeilevät pieniä pihlajan runkoja pitkin - tavoitteena saada "kukkivia pikkupuita" :) Näyttää kuin valo loistaisi kukan keskeltä.

Pääsiäisenä ostettu tulilatva se jatkaa kasvamistaan ja kukkimistaan kasvihuoneessa. Verenpisaran sain lahjaksi ihanalta ystävältä.

Nyt jaksaa vielä tehdä illalla töitä kun varasti pari tuntia omaa aikaa ilta-auringossa, ruohonleikkuussa ja ensimmäisistä punaherukoista nauttiessa!
Kukoistavia kesäpäiviä kaikille! :)

Jalokärhö "Warszawska Nike"

Pionien ensimmäinen kukinta!

2011-07-07T13:15:00.000-07:00

Ihan pitää kalenteriin merkata historiallinen hetki: vuosien kyttäyksen jälkeen pionit suostuivat kukkimaan ensimmäistä kertaa!!! Tapahtuman teki myös jännittäväksi se, että minulla ei ollut mitään tietoa minkälaisia pioneita ne ovat - poikkeuksena tummempi punainen "Karl Rosenfield" jonka itse ostin - muut on saatu siskon tuttavan pihalta vuosia sitten, josta ne piti jostain syystä siirtää pois. Sieltä paljastui ihania suuria vaaleanpunaisia ja valkoisia unelmia. Toisaalla on kasvamassa ja kukintaa odottelemassa toissa kesänä Pionien kodista ostetut kiinanpioni "Angel Cheeks", "Festiva Maxima" ja "Juhlapukuinen rakastaja" :) Ehkä pääsen nauttimaan niistä muutaman vuoden päästä...

Sormustinkukat ja lempikukkani ritarinkannukset ovat jo myös avautuneet rehottavan pensasmerikaalin lomassa.

Viirulla on myös superhauskaa kun on kesä ja kutittelijoita riittää, nyt vuorossa äiti.

Portin pielessä kukkii ihanasti ystävältä lahjaksi saatu ruusu joka päätti kasvattaa suuren, nuokkuvan kukkatertun :)

Iloista juhannusta kaikille!

2011-06-23T10:30:00.000-07:00

Vaikka sää näyttää juuri nyt harmaalle ja sateiselle,
näiden aurinkoisten päivien kukkakuvien myötä
taianomaista keskikesän juhlaa
kaikille blogini ystäville!

Tulikellukka

Tornionlaaksonruusu

Hopeahärkki & mirrinminttu

Unkarinsyreeni

Kuulumisia kasvilavoilta

2011-06-23T08:33:00.000-07:00

Keväällä laitoin 3 Anttilasta ostettua muovista kasvilavaa kasvihuoneen viereen jossa aikaisemmin oli tekemäni 3m pitkä pajukaukalo jossa oli kesäisin aina orvokkeja. Se kesti muutaman vuoden mutta tuli nyt viimein tiensä päähän. Kasvilavat ovat osoittautuneet TODELLA hyviksi. Pohjalla on kerros hiekkaa ja päällä kerros mustaa multaa. Kylvin amerikkalaista lehtisalaattia, tammenlehväsalaattia, pinaattia, retiisiä, tilliä, persiljaa, basilikaa, mangoldia, pensaspapua ja sokerihernettä toukokuun alussa ja satoa olen syönyt sieltä jo kuukauden verran. Nam!

Omasta lavasta raikasta salaattia ja muhkeita retiisejä. En ole aikaisemmin paljon retiisejä syönyt, mutta nyt minusta on tullut kova retiisifriikki, ne ovat ihania ja lueskelin netistä että niillä on myös todella paljon hyviä terveysvaikutuksia. Pinaattiakin on tullut popsittua oikein urakalla salaatin seassa ja pannarissa.

Tässä vielä muutama tulppaanimuisto kesäkuun puolivälistä.

Papukaijatulppaani ´Estella Rynveld´.

Kerrattu myöhäinen tulppaanilajike ´Carneval de Nice`. Ehdottomasti yksi kauneimmista koskaan näkemistäni tulppaaneista (mun mielestä).

Kielokimppu tuo ihanaa kesän tuoksua keittiön pöydällä.

Vettä!!

2011-06-20T12:17:00.000-07:00

Paljon isoja juttuja on tapahtunut viimeisen kuukauden ajan ja siitä johtuneekin laiska postailu blogiin mutta nyt tuleekin sitten paljon juttua kerralla. Aloitetaanpa kylppäristä, sillä nyt minulla on sellainen! Tuntuu vieläkin hieman oudolta käydä sisävessassa kuin normaalit ihmiset ja laskea vettä hanasta ;) luksusta...

Kaikki alkoi putkiremontista ja vesijohtojen kaivuusta touko-kesäkuun vaihteessa, putkimiehet olivat töissä pari päivää ja kunnan miehet yhdistivät veden, kaivuu olikin melkoinen operaatio...

Tästä näkyy hyvin meikäläisen pihan maalaji, eli kalliota. Tällä kohtaa isoja lohkareita räjäytystöistä jotka oli tehty aikoja sitten kunnallisen verkoston tekovaiheessa kauan ennen kuin olin talon ostanut. Onneksi ei itse ole tarvinut ryhtyä räjäytyspuuhiin.

Tämä kuva näyttää melko hyvin kuinka syvällä vesijohtoputki oli.

Lopulta paikalle jäi hieno kivimonumentti, ajattelin istuttaa ympärille maksaruohoja ym. kivikkokasveja jotka verhoavat kivenlohkareet osaksi ympäristöä.

Itse kylpyhuone on rakennettu valmiiksi viime keväänä/kesänä (kiitos siskon miehelle joka toteutti sen suunnitelmieni mukaan).

Kylpyhuone on sellainen jota ei todellakaan uusi kovin usein joten sen pitää olla mieleinen ja aikaa kestävä. Pitkään sitä suunnitelin ja keräilin netistä ja lehdistä omaan makuun sopivia kylpyhuonekuvia ja lopulta tuntui että mustavalkoinen yhdistelmä on paras, ajaton ja tyylikäs. Halusin että lopputuloksessa olisi myös hieman art deco-henkeä. Sopiva tila kylpyhuoneelle oli alakerran käytävän päässä jossa oli aikoinaan vain paikalleen rakennettuja komeroita.

Kaikki tavarat on tullut haalittua vuosien varrella pikkuhiljaa ja resurssien mukaan. Mustat kaakelit ovat olleet varastossa jo useita vuosia. Aikanaan ne tuli hankittua Tuurin kyläkaupasta, hinta oli muistaakseni 5 €/m². Vasta loppuvaiheessa tuli idea laattojen tiililadonnasta, se antaa pientä särmää koko kylppärin ilmeeseen. Mustavalkoinen ruutulattia oli kyllä jo heti mielessä :) Allaskaappi+allas ovat odotelleet myös jo muutaman vuoden varastossa. Ne löytyivät Rautian alennuksesta, muistaakseni olivat yht. 129-159 € . Musta Lona WC-istuin on myös Rautiasta, oli tarjouksessa toissa keväänä 50% alennuksella 199 € se olikin todellinen löytö. Wc-istuin ja lamput Ikeasta, peilit ja hanat Netraudasta, kylpyamme Jussi Wihosen nettikaupasta.

Oven molemmilla puolilla olevat Alfons Muchan Nocturnal Slumber-laatat ovat Venuksen kylvystä.

Voi sitä onnellista päivää kun pääsin ensimmäistä kertaa kuumaan, rentouttavaan vaahtokylpyyn. Kyllä sitä kannattikin odottaa ja mikä ihanuus se tulee olemaankaan sitten kylminä talvipäivinä...

Toukokuun ihanuutta ♥

2011-05-31T11:47:00.000-07:00

Vuosien narsissihamstrauksen tulos :)

Narsissit, lemmikit ja kevätesikot kukkivat kilpaa.

Kevätesikot ja lemmikit kasvavat vapaasti.

Siro ja suloinen orkideanarsissi "Thalia"

Balkaninvuokko.

Vuonna 2005 pihallani oli kukkapenkissä istuttamiani mustia orvokkeja, nyt niitä ilmestyy edelleen mitä oudommista paikoista, kallionkoloista ja metästäkin. Ihania pieniä yllätyksiä! :)

Viiru sai tuliaisiksi vähän mirrinminttua ja hyvältä maisui, nam!

Pienen linnun suuri ego

2011-05-31T11:30:00.001-07:00

MINÄ olen maailman mahtavin, upein, valokuvauksellisin...

...pullein, rohkein ja valloittavin...

....R Ä K S Y.
The Räksy.

No eipä siihen kai ole mitään lisättävää.

Siilikaveri

2011-05-24T05:34:00.000-07:00

Jipii! Nyt minunkin pihalla on siili! Tämä olikin huomattavasti rauhallisempi veikkonen kuin vanhempieni pihalla näkemäni siilit. Tämä vaan lyllersi coolisti ja tunki itsensä kahden laudan väliin ja leikki olevansa piilossa vaikka otin makrokuvia sen söpöstä nassusta. Sen jälkeen matka jatkui talon taakse parin puisen kuormalavan alle. Olisikohan siellä siilin uusi koti?

"Olen huomaamaton."

Salainen varjopuutarha ja kevään kukkia

2011-05-18T07:30:00.000-07:00

Kasvihuoneessa rehottavat parvekelaatikkoon kylvetyt yrtit ja taustalla kurkottelevat kurpitsantaimet ovat heti ovella vastassa. Vihreyden katseleminen rauhoittaa kummasti. Tänään tuli koulittua taimia oikein urakalla, kymmeniä avomaankurkun taimia yms...

Narsissit ovat täydessä kukassa ja ensimmäiset tulppaanit alkavat avautua.

Joku keiju on tainnut unohtaa kristallipallonsa ruusun terälehdelle... :)

"Salainen varjopuutarha" on aluillaan.
Sinne kuljetaan rautaportin läpi...

Rautian tuijatarjous (4,95€/kpl) piti hyödyntää. Siinä samassa idea tästä lähtikin... Tavoitteena ehkä jotain elementtejä muotopuutarhasta, mutta silti luonnollisella otteella. Tuijat ovat menestyneet pihallani hyvin jo vuosia, joten ne saavat toimia nyt jonkinlaisina "puksipuun korvikkeina" ja muutenkin näyttävät metsäisessä puutarhassa luonteville. Käytävä jää keskelle, mutta suunnitelmissa on elävöittää muuta ympäristöä varjoisan paikan perennoilla ja maanpeittokasveilla. Kaariportin keskelle istutan yhden "Helsingin yliopisto" alppiruusun.

Pisarat kimmeltävät jaffariinipuun-lehdellä. Joskus tuli kasvatettua ihan suoraan hedelmän sisältä otettuja jaffariinin siemeniä, nyt niistä on tullut ruukussa kasvavia vihreitä pikkupuita.

Kevätpikkusydän
ja kevätsateen jättämiä pisaroita lehdillä..

Narsissi "Professor Einstein" tiirailee aidan vieressä :)

Kevättä ja keijuja

2011-05-12T10:34:00.000-07:00

Keväällä riittää puuhaa ja lomaa parhaillaan vietän, joten aika on kulunut paljon ulkoillessa. Viikko sitten keväisenä iltana vanhempieni kotipihan poikki juoksi kovaa vauhtia siili. Minä juoksin yhtä kovaa perässä kameran kanssa, elämäni ensimmäisen kerran luonnossa näin siilin joten pakkohan se oli ikuistaa. Piikkipallo puikkelehti vauhdilla sinivuokkojen ja kukkivien näsiöiden lomassa, mutta sain kun sainkin muutaman kuvan. Toivottavasti takaa-ajo ei jättänyt siilille pysyviä traumoja. Puhisi ja puksutti minulle kovin vihaisena mutta rauhoittui sitten kun tajusi että en aio sitä syödä.

Sinivuokot tuovat kevään pihamaalle.

Samaisena viikonloppuna vietin synttäreitäni. Sain siskoltani aivan henkeäsalpaavan upean "Parisienne" patiokärhön jonka kukat ovat valtavat. Ilmeisesti kyseinen kärhö ei ulos istuttamista talveksi siedä, joten se täytyy talvettaa sisällä ruukussa. Kyseinen kärhö erään englantilaisen puutarhasivuston mukaan kukki kahdesti vuodessa, keväällä ja loppukesästä.

Kasvihuoneessa kesäkurpitsantaimet kasvavat kovaa vauhtia. Esikasvatuksessa myös daalioita ja gladioluksia. Vielä lumien aikaan ruukkuun istuttamani päivänliljat odottavat ulos pääsyä.

Kevätkaihonkukat muodostavat hehkuvan sinisiä kukkamattoja.

Narsissit aukeilevat yksi toisensa jälkeen. Valkokeltainen "Ice Follies" ehtii aina ensimmäiseksi. Tulppaanit odottelevat vielä omaa vuoroaan ehkä viikon.

Viikolla oli myös muutakin kuin kevätkukkien juhlaa: Keijuoraakkelini on vihdoin julkaistu! Kiitokset siitä Delfiini Kirjat-kustantamolle ♥

Tämä on projekti jonka parissa on viimeinen vuosi tullut tiiviisti puuhasteltua. Kyseessä on laatimani ja kuvittamani viestikorttipakka jossa pääosassa ovat keijut ja luonto. Pakkauksessa on 44 korttia jolla on jokaisella oma viestinsä lukijalle. Keijukorttien viesteissä korostuu lukijan yhteys luontoon, oman sisäisen rauhan ja voiman etsiminen, rohkeus ja luovuuden esiintuominen. Itselleni nämä asiat ovat aina olleet hyvin tärkeitä, joten ehkä juuri sen vuoksi nuo teemat ottivat vallan kirjoitus- ja maalausprosessin aikana. Lisäksi koen, että aito positiivisuus ja kannustus on tärkeää nykypäivän maailmassa, jossa eletään kiireen, kilpailun ja usein arvostelunkin keskellä.

Kortit on jaettu teemoittain neljään osioon vuodenaikojen mukaan. Korteissa siis heijastuu luonnon kiertokulku ja kuhunkin vuodenaikaan sopivat teemat. Kevät on syntymän, kasvun, uusien ideoiden ja kehityksen aikaa. Kesä on toiminnan, omien voimavarojen löytämisen, kukoistuksen ja hyvinvoinnin aikaa. Syksyllä kerätään satoa siitä, mitä on kylvetty aiemmin, opitaan uutta ja nautiskellaan elämästä ja uusista kokemuksista. Talven kortit puolestaan ovat seesteisempiä, silloin käännytään oman sisimmän puoleen, tutkiskellaan itseä ja kohdataan monia elämän puolia, joiden kautta sisäinen voima ja vapaus lopulta löytyy. Siinä näin pähkinänkuoressa oraakkelin tarina :)

Sammakon kohtaaminen ja jäätaidetta

2011-04-25T10:05:00.000-07:00

Takana taas yksi ihana kevätpäivä ulkona. Eilen juuri ajattelin että enpä ole nähnyt sammakkoja vuosikausiin ja sitten heti tänään pomppi vastaan näinkin vanttera otus. Oli aika isokokoinen ja hyppeli tien yli. En tiedä onko sammakko vai rupikonna.

Uimarannalla kävin jäisessä vedessä varpaita uittelemassa. Pinnalla kellui erilaisia upeita jään palasia. Niitäkin piti tutkia kameran kanssa lähempää. Jään kuvioita katsellessa löytää sieltä erilaisia hahmoja ja kauniita muotoja. Luonnon omaa jäätaidetta :)

Keväisiä tunnelmia pääsiäisenä

2011-04-23T09:21:00.000-07:00

Aurinkoisten puutarhatunnelmien myötä toivotan iloista pääsiäistä kaikille blogini lukijoille! Vapaapäivät ovat menneet ulkoillessa, haravoidessa, haaveillessa ja tietysti kukkien kanssa puuhaillessa.

Posliinihyasintit ovat avautuneet entisestään.

Krookusringit muistuttavat siitä minne syksyllä narsissit istutin.

Luonnon luomia täydellisiä muotoja voi ihastella keisarinpikarililjojen kautta.
Aikainen kasvu muistuttaa vihreää ruusua.

Kuihtunutkin voi olla kaunista.
Talven jälkeen kuutamohortensian kuivuneet kukat ovat kuin keijujen siipiä.

Ensimmäiset sinivuokot kukkivat etupihan metsässä.

Krookusrivi aidan vieressä erottuu vielä elottomasta ruohikosta.

Linnuilla on menossa kevärkonsertti joka kaikuu puiden katveessa.

Puutarha herää...

2011-04-17T09:43:00.000-07:00

Pitkän talven jälkeen alkaa pihamaani heräillä kevääseen.

Kevätauringon säteet paljastavat narsissien kasvun.

Pieni alppiruusu suunnittelee kukoistusta.

Köynnöshortensia selvisi toisesta talvestaan ja jatkaa kierrostaan suuren männyn rungon ympärillä.

Syvän violetit gladiolukset malttamattomina kasvoivat jo pussissa. Nyt ne pääsivät kasvihuoneeseen.

Siskoltani perjantaina nimipäivänä saatu ruukullinen helmililjoja koristavat myös kasvihuonetta.

Ihania pieniä hetkiä luonnon kanssa! Viikonloppu on ollut kaikin puolin upea, kesäinen ja rentouttava. Kevään ensimmäiset kylvökset on tehty. Minipaprikaa, kaunopunahattua, patiokesäkurpitsaa... Eilen ensimmäistä kertaa laitoin tomaattia (lajike: Money maker) kasvamaan siemenestä. Kylvöaika ilmeisesti tomaateilla on maalis-huhtikuun vaihteessa, joten ovat nyt pari viikkoa myöhässä, toisaalta niin on ollut kevätkin. Kaiken lisäksi kuukalenterista tarkistettuani, eilen oli senkin puolesta optimaalinen päivä laittaa kasvu alkuun. Tietoa kuun vaiheista ja sen vaikutuksesta löytää mielenkiintoisesta kirjasta: Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa (Yläkuu kustannus). Varmasti monelta puutarhaharrastajalta tämä kirja jo löytyykin :) jos ei, niin suosittelen lämpimästi.

Romppala Maalla-lehdessä

2011-04-05T03:39:00.000-07:00

Tänään ilmestyneessä Maalla-lehdessä 2/2011 on juttua puutarhastani. Kipaiskaa ostamaan omanne lehtipisteestä jos kiinnostaa :) Mukavan keväinen ja värikäs numero kaikin puolin ja ihania kuvia. Täytyy illalla töiden jälkeen syventyä oikein kunnolla lukemaan kaikki jutut läpi.

Tänään onkin ihanan aurinkoinen päivä ja lumet sulaa kovalla vauhdilla. Viiru haluaisi varmaan omat aurinkolasit...
Liian kirkasta, mä en näe mitään!

Viime vuonna tähän aikaan oli jo kasvihuoneessa täysi tohina, nyt en ole vielä edes kevätsiivousta päässyt aloittamaan. Jospa ensi viikonloppuna?

Kevään haaveiluja ja siemenhankintoja

2011-03-26T09:55:00.000-07:00

Kevät jo kutkuttaa viherpeukaloita kautta maan. Niin ainakin uskon. Itselläni syyhytys alkoi jo muutama viikko sitten, kylväessäni ensimmäiset basilikan ja kelloköynnöksen siemenet ikkunalaudalle, vaikka maisema näyttää valkoista. Basilika kasvaa jo kohisten, mutta kelloköynnös tunnetusti hitaana heräilijänä näyttää vasta vain yhtä pientä muutaman millin itua. Saa nähdä kuinka käy. Viime vuonna aloitin sen kasvattamisen vasta huhti-toukokuussa. Köynnös kasvoi syksyyn mennessä reilun parin metrin mittaan kaariportissani ja teki runsaasti lehtiä. Yhtään kukkaa eikä edes nuppua ehtinyt tosin ihastella.

Tämän kevään siemenhankinnat on jo tehty, suurin osa Korpikangassiemeneltä. Yksivuotisista kesäkukista kokeiluun menee pioniunikot, kirjokakkara, sarjasaippoa, neidonkukkaa ja koreatörmänkukkaa. Monivuotinen kaukasiantörmäkukka olisi upea näky jos sen saan kasvamaan. Tarttuipa mukaan myös yksi upea "Akita" daalia. Sinisievikkiä ajattelin kylvää kivikkokukkapenkkien reunoille monivuotisten hopeahärkkien kesäkaveriksi. Hyötykasveista hankin ruukkukasvatukseen patiokesäkurpitsaa ja minipaprikaa, joka näyttää kuvassa ainakin todella suloiselta. Kasvihuoneen viereinen pieni betonilaatoitettu alue on kesällä aina mukavan lämmin paikka ruukuille ja siitä ne saa helposti aina siirrettyä yöksi kasvihuoneeseen jos näyttää yö liian kylmälle. Toivon mukaan ensi kesänä saan sieltä keräillä keittiöön tuoreita antimia.

Lähikaupasta löytyi yrttipakkaus jossa siemenet, ruukku, multa ja yrttisakset. Kätevät moniteräiset, terävät sakset joilla voi silputa yrtit aivan hienoksi. Erikoisten saksien takia lähinnä paketin ostin, mutta tulipa tänään jo persiljatkin kylvettyä kun ovat myös niin hitaita itämään.

Anttilasta tarttui taannoin nettikaupan kautta mukaan vaaleanpunaisen "Halls Pink"-päivänliljan juurakoita (6 juurakkoa vain 4,90€) jotka jo paketissa kasvoivat kohisten, joten istutin ne heti ruukkuun kevättä odotteleman. Ihanan keväistä vihreyttä...

Työpöydälläni puolestaan viheriöi hyvin talvehtinut jalohortensia uusine suurine lehtineen, ja äskettäin kukki myös viime Halloweenina siskoltani lahjaksi saatu valkoinen amarylliksen sipuli. Sen suhteen jo heitin toivoni joskus joulun jälkeen, ja kun niin tein, alkoikin se yllättäen kasvaa (Pieni kasvien uhkailu siis ilmeisesti kannattaa? ;) Täytyy kai ensi kesänä käydä pioneita kiristämässä...). Amaryllis kukoisti loistokkaasti kahden vantteran kukkavanan voimin. Itse kukat olivat suurimmat mitä olin ikinä eläessäni nähnyt. Kummassakin vanassa 4 kukkaa ja jokainen halkaisijaltaan ainakin n. 30 cm.

Viirukin jo malttamattona odottaa kevään tuloa: "Joko se tulee? Joko?!?!" Tässä hän tiirailee isän ja äidin luona ikkunasta ulos. Selvennyksenä siis vielä, että Viiru asuu kotitalossamme (eikä Romppalassa) kun on sen ottanut kodikseen. Koska "kotitoimistoni" on vielä täällä ja pääsen varsinaisesti muuttamaan vasta ensi kesänä, tulee joka päivä paljon Viirun kanssa aikaa vietettyä, hän on meidän kaikkien yhteinen mussukka :)

Tässä istutaan rappusella valppaana haistelemassa joko keväiset tuulet puhaltavat.

Sitten kun alkaa vahtiminen väsyttää, pitää ottaa rennosti ja poseerata mahdollisimman söpösti ;)

Rentouttavaa viikonloppua kaikille! ;)

♥ Ystävänpäivänä ♥

2011-02-14T05:17:00.001-08:00

Pakkasen paukkuessa ulkona,
hyvät ystävät lämmittävät sydäntä.
♥ Iloista ja romanttista ystävänpäivää kaikille! ♥

Talven pikaruokaa: Kasvissosekeitto

2011-02-06T04:15:00.000-08:00

Syksyllä ja talvella tulee useasti tehtyä kasvissosekeittoa joka on ihanan pehmeää, lämmittävää ja ehdottomasti mailman nopein ja helpoin ruoka mitä pystyy tekemään. Valmistukseen ei mene kuin 5 minuuttia. Minulla joka kerta keitosta tulee hieman erilaista kun oman maun mukaan aineksia sinne heittelen ja riippuen kuinka runsaalla kädellä mausteita laittaa, mutta aina on ollut yhtä hyvää. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen että parhaaseen kasvissosekeittoon tarvitset:

1 pss pakastevihanneksia (herne, porkkana, kukkakaali, papu) tai keittojuureksia
1 rkl kuivattua sipulia
4-5 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
4 rkl paseerattua tomaattia
3 rkl ruokakermaa
1-2 tl paprikajauhetta
2 tl kuivattua persiljaa
½ tl curry mausteseosta
ripaus suolaa ja mustapippuria

Ainekset kattilaan, keitetään 5 min ja soseutetaan. Annoksesta riittää hyvin 2-3 hengelle.

Sitrus-juustokakku

2011-01-25T08:49:00.000-08:00

Pari viikkoa on tullut vietettyä utuista hiljaiseloa hautautuneena peiton alle kun varoittamatta nurkan takaa iski tauti joka ehkä oli sikainfluenssaa. En ole varmaan koskaan ollut niin sairas kun kuumekin kohosi ensimmäisellä viikolla 40 asteeseen, mitä ei koskaan ennen ole tapahtunut. Rakas Viiruseni koitti piristää sairasta mielialaa tuomalla rappuselle ihan itse metsästetyn lumikon raadon, kyllä kisu olikin siitä pitkään ylpeä ja kehua piti kovasti tuosta uroteosta.

Nyt on lämpöä enää vähän päälle 37 ja yskä. Olo on kyllä paljon virkeämpi, aivotkin taas toivon mukaan (ehkä?) toimii ja pikkuhiljaa pystyy palailemaan töidenkin pariin. Toinen hieno juttu tervehtymisessä on että nyt pystyy pitkästä aikaa taas jopa syömään! Ei enää pelkkää teetä ja mehua! Sairaana ollessa havaitsin kuinka järkyttävä määrä tulee telkkarista ruokaohjelmia. Kuka terve ihminen pystyy ne kaikki katsomaan? Juustokakkuja vilisi ohjelmissa jonkin verran ja kun jääkaapista löytyi purkki appelsiinituorejuustoa, kehittelin tänä iltana oman juustokakkuversion. Maisteltu on ja hyväksi todettu, joten uskallan nyt jakaa reseptin muillekin kokeiltavaksi ;)

Sitrus-juustokakku

Pohja:

1 pkt valmista pakastemurotaikinaa

Täyte:

1 prk (200g) Viola appelsiinituorejuustoa
1 prk (200g) Viola maustamatonta tuorejuustoa
1 prk Valio Creme Fraichea
1-1½ dl sokeria
2 tl vaniliinisokeria
1 sitruunan raastettu kuori
½ sitruunan mehu
2 munaa

Painele murotaikina noin 30cm halkaisijaltaan olevaan kakku- tai piirakkavuokaan. Notkista tuorejuustot ja ranskankerma vatkaamalla ne sekaisin, lisää sokeri, vaniliinisokeri, puolikkaan sitruunan mehu ja yhden sitruunan raastettu kuori. Lisää joukkoon vatkaten 2 munaa. Kaada murotaikinapohjan päälle ja paista uunin keskitasolla 200 asteessa 30-35 min. Nautiskele jäähtyneenä kuuman teen kera.

Uutuuden viehätystä ja maa-artisokkia

2011-01-02T08:17:00.000-08:00

Viimevuosina olen oppinut jostain syystä nauttimaan uuden vuoden alusta täysin uudella tavalla, ja odotan sitä joka kerta suuresti. Eihän kyseessä ole muuta kuin numeron vaihtuminen kalenterissa, mutta ehkä sillä on enemmän psykologinen merkitys monelle meistä. Vuoden vaihtumista voi pitää pienenä välietappina jolloin on aika ottaa pieni hetki muistellakseen edellisen kuluneen vuoden tapahtumia ja odottaa sitä suurta tuntematonta mikä tuleva vuosi tulee olemaan. Tuoreus, uusi alku, ehkä jopa jonkinlaisen elämänmuutoksen toteuttaminen, ja kohonnut motivaatio eri asioihin saavat ihmisiin vauhtia.

On ilo odottaa tulevaa kevättä, kuvitella se kevään ensimmäinen kävelyretki jolloin löytyy ensimmäiset leskenlehdet ja kohta sinivuokot. Siitä se kesä taas saa alkunsa. Ennen omaa puutarhaani suorastaan inhosin kesää (vaikka en edelleenkään kuumuudesta pidä) ja kevät oli melko yhdentekevä ajanjakso, syksy oli aina minulle ”SE” vuodenaika. Nyt kaikki on toisin ja kevät onkin yksi vuoden kohokohdista vaikka talvista joulun aikaa ja odotusta tunnelmointeineen aina edelleen innolla odotan. Lapsena joulun olisi toivonut jatkuvan vielä pitkälle tammikuuhun, nyt jo innolla siivoan kaikki koristeet piiloon.

Kasvihuone täynnä pieniä taimia kesäkuussa 2010

Tein myös nyt omat heräteostokseni tänään uuden vuoden kunniaksi Exotic Gardenista. Mukaan tarttui mm. Koreanyrtti-iiso 'Liquorice White', sitruunan makuinen Chilipaprika 'Hot Lemon', rohtokuirimo, lehtoakileija ’William Guinness, harmaakäenkukka 'Atrosanguinea' sekä pari erilaista papua: taitepapu 'Safari' ja vahapapu 'Mont D'or'. Otin myös pakkauksen valkoisia freesian mukuloita, niitä olen aina halunnut kokeilla, freesiat ovat niin kauniita ja tuoksuvat ihanalle.

Maa-artisokan pauloissa

Nyt kun kerrankin VIHDOIN löysin myös maa-artisokan mukuloita, oli niitä heti pakko tilata. Oman pihan kivikossa saattaa sen kasvattaminen olla jokseenkin haasteellista, joten suurimman osan annan varmasti äidilleni, jonka mökillä on perunamaa ja muhevaa multaa. Muutama toki pitää omalle pihalle myös laittaa, ainakin kokeeksi ja toivoa parasta!

Jo jonkin aikaa olen maa-artisokkaa metsästänyt puutarhaliikkeistä, mutta tuloksetta. Olen huomannut että eritoten Englantilaisissa puutarhaohjelmissa on maa-artisokkaa kovastikin kehuttu ja harmiteltu sen vähäistä käyttöä. Ehkäpä muissa maissa sitä kasvatetaan kuitenkin loppujen lopuksi enemmän kuin Suomessa? Itse en ainakaan siihen ole pahemmin törmännyt, vaikka sen kuulema pitäisikin talvehtia hyvin myös Suomessa.

Kyseessä on auringonkukan sukulaiskasvi jolla keltaiset, noin 10cm läpimitaltaan olevat auringonkukkamaiset kukat. Koristeellisuutensa lisäksi niitä kasvatetaan mukuloidensa vuoksi, samalla tavalla kuin perunaa, ainoastaan maa-artisokka on monivuotinen, eli sen saa jättää rauhassa kasvamaan ja leviämään kasvupaikalleen. Satoa voi korjata syksyllä tai jopa keväällä maan sulettua. Ilmeisesti mukulan maku on parempi ja makeampi keväällä talven jälkeen.

Maa-artisokkaa voi käyttää perunan tapaan vaikkapa pataruoissa tai siitä voi valmistaa esim. sosekeittoa. Eurooppaan se rantautui Pohjois-Amerikasta n.1600-luvulla. En osaa kuvitella miltä se maistuu, koskaan en ole maa-artisokkaa kokeillut, mutta uskoisin sen olevan kokeilemisen arvoinen. Jossain myös kerrottiin, että kerran maa-artisokkaa istutettuaan, ei se kasvupaikaltaan edes noston jälkeen häviä, sillä pikkuruisia sivumukuloita jää kuitenkin ”vahingossa” maahan odottamaan tulevien vuosien uutta kasvua. Lisäksi sitä kehutaan helppohoitoiseksi ja sen pitäisi olla melko vaatimaton kasvualustansa suhteen.

Nämä termit tietysti houkuttavat minua kovasti, sillä koko pihani luontainen kasvualusta on todellakin vaatimatonta sanan suurimmassa merkityksessä. Toisaalla suositellaan kasville syvämultaista ja kompostipitoista kasvualustaa hyvän sadon takaamiseksi, mikä on kyllä aika luonteva oletus. Minulle termit ”syvämultainen” ja ”kompostipitoinen” eivät kyllä vastaa ”vaatimatonta kasvualustaa” vaan lähinnä ”paratiisia”. Kun ottaa myös huomioon että maa-artisokan tulisi tehdä paljon maanalisia mukuloita ja itse kasvin maanpäällinen korkeus on jopa muutaman metrin, eipä sitä aivan kivikkoon kannata istuttaa.

Aion ehdottomasti ottaa tulevan kesän yhdeksi blogissa raportoitavaksi kohteeksi maa-artisokan menestymisen omalla pihallani sekä äitini kesäpuutarhassa. Siinä vaiheessa tietysti luonnollisesti todetaan kuinka äitini pihalta tulee mahtavia kullanarvoisia jättimukuloita ja omaltani joitain tunnistamattomia näivettyneitä juuren tapaisia pätkiä, mutta yrittänyttä ei laiteta. Pitää taas käydä rautakangella piha läpi ja löytää sopiva kolo! ;) Tai sitten istutan ne kohopenkkiin suosiolla paraatipaikalle ritarinkannusten viereen *naurattaa*, siellä ne tuntuu perunatkin kasvavan. Kun saan kotoa kompostimultaa vuosittain, niin saan samalla aina syksyllä ”kitkeä” myös perunoita milloin mistäkin… Viime kesänä pottuja kasvoi mahonian vieressä…

Lopuksi muutamia kuvamuistoja viimevuoden alkukesältä.

Nuoren purppuratuomen kukintaa toukokuun lopulla. Taustan turvepenkissä kasvaa erilaisia havukasveja, kuunliljaa, lemmikkiä, kevätkurjenmiekka, laikkukirjokanukka, taikinamarjaa, konnantataria ja yksi minikokoinen alppiruusu.

Onnea tulevalle vuodelle 2011

2010-12-31T05:46:00.000-08:00

Kiitos kaikille blogini lukijoille ja ystäville tästä kuluneesta vuodesta 2010! On ilo jakaa kanssanne elämän pieniä hetkiä kotoa ja puutarhasta kuvien kera ja lukea samalla teidän seikkailuistanne. Äsken juuri kävin sytyttelemässä aidan lyhtyihin kynttilöitä (kuten kuvasta näkyy), raketteja ei meillä paukutella. Tina tosin pitää valaa keskiyön hetkellä.

Kohta on taas takana yksi mielenkiintoinen ja omalaatuinen vuosi johon on mahtunut paljon hyviä asioita ja ihania kokemuksia. Uuden vuoden kunniaksi lupaan olla tekemättä lupauksia ;) Eipä niitä ole tullut ennenkään tehtyä!

Innolla odotan alkavaa vuotta ja tulevaa kevättä. Paljon on töitä tiedossa, mutta paljon on unelmiakin. Tänään tupsahti postilaatikosta jo ensimmäinen siemenluettelo Exotic Gardenilta, eli selvä kevään merkki vaikka pallotkin vielä joulukuusessa roikkuu...

Nauttikaa vuodenvaihteesta!

Joulu meni vauhdilla

2010-12-28T12:35:00.000-08:00

Aatonaaton iltana keittelemästäni joulupuurosta syntyi sokerilla ja vaniljasokerilla maustetun kermavaahdon ja kirsikkahillonokareen kera ihana jälkiruoka kuuman glögin kera nautittavaksi.

Joulun vietto sujui perhepiirissä hyvin mallikkaasti, kinkut, laatikot ym. saatiin hyvin paistettua eikä onneksi aikaisemmassa blogikirjoituksessani mainitsemaani sähköongelmaa enää esiintynyt. Yleensä joulu menee aikalailla sisällä oleillessa ja vaan yhteisen ajan vietossa, joulun kohokohtaa eli äidin valmistamaa jouluateriaa odotellessa :) Siskon kanssa käytiin iltapäivällä kylän hautausmaalle viemässä pari kynttilää muualla lepäävien muistolle, mutta pakkanen oli niin kova että kauan ei ulkona viihtynyt.

Perheen parissa teimme tänä vuonna yhteisen sopimuksen että lahjoja ei osteta kun aikuisia ollaan ja kaikilla on jo muutenkin kaikenlaista tilpehööriä kotona niin paljon. Parasta on joulutunnelmasta ja jouluateriasta nauttiminen. Kaikesta huolimatta oli (sisko-)Pukki tuonut minulle 2 kirjalahjaa ja hänen miehensä oli valmistanut omin käsin puusta todella upeat salaattiottimet, joten aivan lahjaton ei jouluni kuitenkaan ollut. Oli minullakin yhdet yhteiset paketit vanhemmilleni sekä siskolle ja hänen miehelle. Ehdin ne jo hankkia ennen kuin tuo lahjattomuussopimus tehtiin.

Täyden laiskottelun sijasta tämä joulu meni melkeinpä sporttisissa merkeissä, siihen kuului pingistä, vesihiihtoa, golfia, vesiskootteriajelua ja tennistä. No, ainakin virtuaalisesti! Ennen joulua hankkimani Wii-pelikonsoli sai kaikki enemmän tai vähemmän riehaantumaan. En ole koskaan ollut kova pelaamaan mitään tietokonepelejä enkä tähän ikään mennessä ole yhtäkään pelikonsolia omistanut, ei vaan ole kiinnostanut nappuloiden painelu, mutta tuo liiketunnistin houkutti jo jonkin aikaa joten heräteostoksena sen tein, eikä kyllä kaduta yhtään!

Meidän Viiru-kissalla oli puolestaan ihan omat pelit mielessään. Tässä demonstraatiota hänen lempipelistä, kiusoittimen kiinni ottamisesta ja nassuttamisesta.

Ei tunnu nirsolle kisulle mikään muu lelu kelpaavan kuin juuri tämä malli. Kisuli saikin joululahjaksi aivan uuden samanlaisen vanhan tilalle. Olisittepa nähneet Viirun ilmeen kun hän katseli isäni Wii pingispeliä. Ensin piti katsoa epäuskoisena isää: ”Mitä toi tekee? Miksi se huitoo ilmaa?” Sitten piti välillä katsoa minua kysyvästi jos minä tietäisin mikä sille ukolle oikein tuli kun niin riivattuna siinä huitoo, sitten hämmentynyt katse palasi taas isään ja lopulta piti yrittää tuijottaa sitä tyhjää ilmaa isän edessä, että ”mitä siinä oikein on kun en mä vaan näe mitään”. Joskus kun ajatus oikein harhautuu omasta leikistä, unohtuu lelu roikkumaan suuhun...

Nyt jälleen uutta vuotta odottelemaan. Onneksi pidän (tai ainakin yritän pitää) tämän viikon ennen uutta vuotta lomaa. Saa vielä vähän pelailla lisää kun isä puolestaan ryntäsi tänään pelihimoissaan ostamaan (Tuurista...) Wii-tasapainolaudan. Ilta menikin mäkihypyssä ja pujottelussa. Minä vielä hommasin lisäksi Michael Jackson The Experience-pelin. Tuli tanssittua niin että paikkoja jomottaa. Jacksonin liikkeet ja koreografiathan eivät ole yhtään hankalia… ;) Huolellisen harjoittelun alla on nyt ”Bad”. Oikeasti maailman paras peli ja ihana kokemus jos rakastaa tanssia. Enemmän haluaisin vielä pelata mutta ei kroppa enää tänään pysy mukana näin äkkiseltään. No, huomenna uusi tanssipäivä jos vapisevat reidet vielä kestää aamulla sängystä nousemisen! ;)

Jännittävää joulun aikaa!

2010-12-23T03:33:00.000-08:00

Viiru-tontun kera toivottelen oikein iloista ja tunnelmallista joulua kaikille blogini lukijoille, nyt kun vielä sähköt toimii. Jännäksi voi käydä kinkun paisto ensi yönä, äsken meinaan katosi sähköt talosta osittain: hellasta, jääkaapista, pakastimesta ja jouluvaloista. Täällä äidin ja isän luona kotona paistettiin juuri joulupullia ja tein myös kakkupohjan, täpärälle meni että saatiin ne paistettua. Romppalassa minulla olisi kyllä uusi Upon sähköhella mutta sitä ei ole vielä sähkömies yhdistänyt.

Nyt alkaa lämpötilakin täällä kotona pikkuhiljaa laskea kun öljylämmitys lakkasi toimimasta. Isä kävi juuri hakemassa puita vajasta ja laittaa olohuoneen kaakeliuuniin tulet. Äiti tuolla totesi että taitaa tulla tunnelmallinen joulu. Keittiössäkin on kyllä vanhanajan Siro-liesi, mutta kinkku ei kyllä sinne mahdu vaikka kuinka tunkisi. Sähköyhtiöstä sanoivat että varmaan muuntajasta on palanut proppu... Saas nähdä koska korjaantuu. Kohta taidetaan paistaa makkaraa päivälliseksi tuossa takan ääressä kun ei mikrossakaan voi lämmittää ruokaa. Eiköhän se siitä, pääasia että saatiin pullat uunista :D

Hyasintin tuoksua ja jouluasetelmia

2010-12-18T10:43:00.000-08:00

Olohuoneen pöydälle tein hopea-vihreän asetelman jossa yksi valkoinen ja kaksi sinistä hyasinttia jotka ovat vasta nupulla. Mikä ihana tuoksu. Kai tämä talvi myös tekee sen että kaipaan valtavasti kaikkea vihreää.

Keittiössä tuoksuu vaalenapunainen hyasintti.

Sain äidiltä joulukukaksi kaksi ihanaa puuvillan oksaa. Ihania ja pehmeitä, aivan kuin lumipalloja :)

Hauska joululaulu

2010-12-16T02:46:00.000-08:00

Tämä eläinten esittämä joululaulu on kyllä ihan huippu ja saa joka kerta hyvälle tuulelle! Tuo loppupäässä oleva hylje on ihan paras! ;)

Paperitähti

2010-12-13T06:30:00.000-08:00

Omatekoinen paperitähti olohuoneen ikkunassa. Tähtihän tuo on, mutta mun silmissä se tuo mieleen myös vaikkapa kerratun amarylliksen kukan :) Pakkohan tätä oli kokeilla kun on niin hauska ja älyttömän helppo ohje. Tämän kokoinen tuli A4 arkeista. Jostain kun löytäisikin vaaleaa oljen väristä paperia, sellaisesta voisi tulla myös aika kivannäköisiä koristeita. Perusohjeen löydät mm. YLE:n nettisivuilta ja tarkemman, todella hyvän kuvallisen ohjeen löysin Googlettamalla Made By Johannan blogista.

Niiloa muistaen, itsenäisyyspäivänä

2010-12-06T10:08:00.000-08:00

Isoisäni
Niilo Peltola
synt. 08.08.1918, kotipaikka Lahti
kuolinaika 03.08.1944, Tolvajärvi
kuolinkunta Korpiselkä

Kuvassa isovanhampani Maija ja Niilo kihlajaiskuvassaan vuonna 1934. Niilon aika oli lähteä jo 26 vuotiaana, ammuttu päähän juuri rauhan tehdessä tuloaan.

Koskaan en häntä saanut tavata, kuten ei isänikään.

Kirjeesi ja päiväkirjasi ovat tallessa ja niiden kautta voin ajatuksesi kuulla. Olisinpa voinut sinut tuntea.
Kiitos kaikesta ♥ Nyt olette vihdoin taas yhdessä.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.

Värikollaasihaaste #012

2010-12-06T04:54:00.000-08:00

Viikon värikollaasihaasteessa tumma harmaa, kirkas lilansininen ja sammalenvihreä. Nyt pääsi mukaan Viirun poseeraus äipän sylissä ja kisun ilme kertoo paljon: "pitääkö mua AINA olla halimassa, kaikkea sitä joutuu kestämään..." ;)

8-vuotispäivä ja keittiön sisutus

2010-12-05T07:54:00.000-08:00

Tänä viikonloppuna tuli täyteen 8 vuotta siitä kun taloprojekti alkoi. Oli todella kylmä joulukuu ja ulkona muistaakseni lähemmäs -30C pakkasta. Silti oli kova täpinä päällä kun kädessä oli oman talounelman avaimet. Tältä Romppala näytti syksyllä 2002 kun kävin sitä katsomassa.

Aavemainen ja kiehtova: Romppala syksyllä 2002.

Eilen tuli juhlan kunniaksi vähän siivoiltua ja sisustettua keittiötä. Pieni kuusi tuo pöydällä joulun tuoksua ja odottelee vielä vihreänä muutamia koristeita.

Ompelin uuden verhokapan keittiön ikkunaan. Löysin kirpputorilta muutamalla eurolla yhden verhon jossa oli tuo ihana pitsimäinen koriste alareunassa, joten se sai nyt uuden elämän. Vielä sitä on varastossa joten täytyy miettiä mihin loput käyttäisi.

Löysin yhden kuvan keittiöstäni vuodelta 2003 kun oli hommat vielä melkolailla alkutekijöissä:

Tässä keittiö nyt 2010. Vanha hella toimii kiitettävästi ja siitä on tullut hyvin rakas, vaikka välillä se vähän innostuu savuttelemaan. Oven yläpuolella oleva pitsikappa on edesmenneen mummini virkkaama.

En ole koskaan ollut kovin suuri valkoisen sisustuksen ystävä, mutta keittiössä kieltämättä saa kyllä olla valkoista mukana, se tuo tiettyä raikkautta ja puhtauden tunnetta. Viininpunaisiin seiniin en ole näiden vuosien aikana vielä yhtään kyllästynyt. Punainen tuo kodikkuutta ja lämpöä. Nyt alkaa keittiö olemaan juuri sellainen kun haluan, etenkin kun keväällä tuli tapetoitua tuo kaappien ja tasojen väli valkopunaisella herraskartano-tapetilla, jonka värit yhdistävät sopivasti keittiön kaapit ja seinien värin. Tiukille meni, mutta yksi rulla onneksi riitti koko matkalle! :)

Juhlapäivän kunniaksi piti leipoa ja tarjota porukoille mansikka-valkosuklaakakkua :)

Huomenna taidan laittaa keittiön ikkunoihin vielä vanhanajan lumihiutaleita kun eilen siskon kanssa vähän askarreltiin. Lapsena leikkasin niitä aina niin kovalla urakalla että sormiin tuli rakkulat, siinä vaiheessa oli sitten pakko lopettaa. Eilen Viiru antoi inspiraation ja mallin tanssiville kissoille ;)

Adventtikynttilöiden koristeet

2010-12-04T11:25:00.000-08:00

Hortensia jakselee hyvin keittiön ikkunalla ja on alkanut kasvattaa uusia oksia tyvestä. Askartelin keittiöön pienen "adventtikoristeen" eli kynttilöihin numerot. Hopeisia numerotarroja ja valmiiksi leikattuja ohuita vanerisydämiä löytyi varastosta. Taakse liimasin huonekaluniitit joita löytyy iso laatikollinen, tavalliset nastatkin tietysti käy, jotta saa tökättyä ne kynttilöihin. Isoissa kynttilöissä on melko turvalliset vielä koska kynttilä palaa pitkään, mutta muista silti aina turvallisuus elävän tulen kanssa, etenkin jos kynttilän lähellä on mitään koristeita. Joskus kauhulla katselen sisustuslehdissä joitakin kuvia joissa kynttilöitä palaa tie missä puuhyllykössä tai kynttilän ympärille on kieputettu jos jonkinlaista syttyvää materiaalia...hui! Turvallisia ja tunnelmallisia hetkiä!

Joulukalenterit avautuivat!

2010-12-01T07:18:00.000-08:00

Siskoni kanssa emme varmaan koskaan kasva aikuiseksi vaan askartelemme joulukalentereita toisillemme vielä vanhoina mummeleina! Se on vaan niin hauskaa ja varmasti se perinne vie aina meidät muistoissa lapsuuteen ja siihen aikaan kun äiti teki meille aina joulukalenterit joista löytyi kaikenlaista jännää pientä tilpehööriä. Systeri oli askarrellut minulle ihanan riimukalenterin, riimukivi jokaiselle päivälle :) opaskirjakin oli mukana. Riimut ovat pitkään kiinnostaneet mutta en ollut vielä sellaisia hankkinut. Minä tein viime vuonna puolestaan siskolle Tarot-aiheisen kalenterin. Tänä vuonna askartelin hänelle "kaikkitietävä Viiru Oraakkelin" jossa Viiru kertoo, kissamaisia viisauksia sanoin ja kuvin. Siskosta kun on myös tullut aikamoinen Viiru-fani ;)

Piti tietysti muistaa omaa kisumussua myös näin joulun lähestyessä uudella jännällä lelulla ja omalla kissan joulukalenterilla jonka löysin Anttilasta. Se saikin heti innostuneen vastaanoton. Heti kun näytin kalenteria, piti tulla uteliaana nuuskimaan. Jotain ylimaallisen hyvää sieltä löytyi! Kysyin että mikä luukku avataan. Tassut rupesivat sohimaan kalenteria vauhdilla ja kehräysmoottori lähti käyntiin. "Avataan toi, toi, toi, ja vielä toi ja sitten se siinä vieressä olevakin!" Pahvipäällistäkin piti yrittää nuolla kovaa vauhtia ennen kuin edes sain avustettua luukun avaamisessa :) ihania minttunappeja löytyi sieltä monta kappaletta. Nyt maistuukin sitten uni hyvin kaiken tuon jänityksen jälkeen.

Vanhat joulupallot löysivät tiensä lasipurkkiin. Siitä on varmaan jo ainakin 10 vuotta kun kylällämme toimi vielä pieni Halpa-aitta -niminen sekatavarakauppa. Sieltä vanhan kaupan kätköistä oli ilmeisesti löytynyt vanhoja lasisia joulupalloja ja yksi suurempi latvakoriste. En tiedä kuinka vanhoja ovat mutta ostaessani ne olivat vahassa pahvilaatikossa, haurastuneisiin silkkipapereihin käärittynä. Tulee ihanan nostalginen tunne niitä katsellessa. En ole niitä kuuseen raaskinut laittaa joten ne saavat koristaa nyt eteisen pöytää. Lasimaljan sain taannoin lahjaksi siskoltani joka puolestaan oli löytänyt sen, mistäs muualtakaan, kun Tuurista takametsien tavaratalosta :)

Iloista ja tunnelmallista joulukuun alkua kaikille!

Kisu joulukortissa

2010-11-23T08:31:00.000-08:00

Olen pitänyt tämän melkein vain sisustus ja puutarhablogina, enkä ole nettikauppaani pahemmin mainostellut, mutta ajattelin nyt kuitenkin näyttää maalaamani tämän vuoden joulukortin joka kantaa nimeä "Kilisee kilisee kulkunen"

Kortteja on saatavilla Keijumökki-nettikaupastani 1 €/kpl. Lahjoitin myös kyseistä korttia 300 kpl Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistys ry:lle (tänään juuri lähti joulupaketti postiin) myytäväksi heidän turvakodissa asuvien kodittomien eläinten hyväksi. Näiden minulla itsellä myynnissä olevien korttien tulot tosin menevät ihan oman kisun kanankoipi-, maitonappi- ja lelurahastoon... ;) ♥

Valkoinen, vaalean harmaa ja musta...

2010-11-21T13:52:00.000-08:00

...ovat tämän viikon värikollaasin haastevärit, tässä meikäläisen tulkinta :)

Tahaton lumienkeli

2010-11-18T10:55:00.000-08:00

Oi sitä ihanuutta, ulkona satoi lunta ja uusi hanki kimmelsi, päätinpä sitten lähteä nauttimaan ihanasta talvisäästä systerin kanssa pienelle happihypylle kunnes yhdessä vaiheessa jalat lähti lennokkaasti taaksepäin ja muu kroppa eteenpäin. Siskoni ei muuta siitä havainnut kuin töppösten suhinaa ja vaimean "eiii"-huudon, kun makasin jo mahallaan räpiköimässä kunnes sain taas pitoa jalkojen alle. Älkää siis ihmetelkö kun keskellä tietä näkyy iso lumienkelin muotoinen kuvio, se olin minä. Siskon miehelle tarkoitettu synttärilahjapussi oli täynnä lunta. Tässä sinulle lämmöllä annettu lahja, kasa tuoretta lunta.

Yritin ottaa uuden kuvan lumisista jouluvaloista mutta kaikista tuli ihan heilahtaneita (vaikka tällä kertaa en kaatunut :P )

Viikon värit

2010-11-18T08:08:00.000-08:00

Värikollaasihaasteessa vaalea harmaa, keltainen ja vaalea lila. Tulee mieleen kevät noista väreistä ja tästä tulikin aika keväinen kokonaisuus, viime kevään kukkia ja leipomuksia. Tiedän kyllä että täällähän me monet viherpeukalot jo taas odotetaan kevättä ja sipulikukkia... :)

Ensimmäiset jouluvalot

2010-11-14T08:21:00.000-08:00

Te ketkä ette vielä halua nähdä joulujuttuja, kääntäkää katseenne toisaalle ;) En halunnut enää katsella ankeaa pimeyttä joten jouluvaloja tuli viriteltyä tänään oikein antaumuksella. Maailman paras iskä oli isänpäivänäkin apuna jatkojohtoja virittelemässä. Oli kaunis ja raikas iltapäivä ja aurinkokin pilkahteli. Uhosin aina että sitten viimein kun on sähköt niin laitan sellaiset jouluvalot että ne näkyy avaruuteen asti. No, ehkä ei ihan niin pitkälle kannata mennä, mutta nyt kun ensimmäistä kertaa sain pihalle jouluvalot laittaa, niin laitetaan sitten kunnolla! Kuusetkin sattuivat kasvamaan niin sopivilla paikoilla.

Viime viikonloppuna tein oveen kranssin punaisista kanukan oksista, nyöristä ja kirpparilta löydetyistä puuhelmistä, koristeksi keskelle ripustin vielä muutaman sydämenmallisen pöytäliinapainon. Nautin tästä vuodenajasta kun saa tunnelmoida ja koristella.

Jouluisia sävyjä

2010-11-07T12:30:00.000-08:00

Marraskuisen sunnuntai-illan tunnelmissa kyhätty kollaasi. Ulkona sataa juuri nyt lunta ja kynttilän valo lämmittää. Mielessä on haave että lahjaksi saamani valkoisen amarylliksen sipuli kasvaa ja kukoistaa jouluksi. Viikon värikollaasin haasteväreinä punainen, vihreä, valkoinen, musta ja harmaa.

Musta, punainen, tummansininen

2010-11-03T12:34:00.000-07:00

Viikon värikollaasihaasteessa musta, punainen ja tumma sininen.

Terkkuja Viirulta: "Matonkuteita on kiva jäystää. Kattokaa kun mä oon hienona kun äippä laitto mulle hienon rusetin kaulaan (oikeesti en siitä tykkää mutta pidän vähän aikaa että se saa ton saamarin kuvan otettua...)"

Halloweenjuhlien satoa ja makaaberit alkupalat

2010-10-31T09:02:00.000-07:00

Tervetuliaisiksi katoin eteisen pöydälle kammottavat alkupalat. Ihanat syksyiset kukat löytyivät oman kylän kaupasta. Kotitekoiset karamelliomenat ovat kokeilemisen arvoisia jos on kotimaisia omppuja käsillä (resepti tämän postauksen lopussa).

Lauantai-ilta kului hauskoissa merkeissä. Minulle on perinteeksi muodostunut vuosien aikana järjestää pienet Halloween-pippalot Romppalassa. Olen jo lapsesta asti ihastellut, hieman kateellisenakin, amerikkalaisten tapaa juhlia Halloweenia, vaikka kieltämättä karsastan sen pikkaisen liian ylitsepursuavaa kaupallisuutta. Enemmän minua lähinnä tapahtumassa kiehtoo ajatus siitä, että se on joulun ja kiitospäivän lisäksi heillä yksi tapahtuma josta kaikki nauttivat ja joka antaa perheille yhteistä hauskaa puuhasteltavaa, eritoten lapsille. Kaikki lapsenmieliset toki nauttivat siitä varmasti vielä enemmän, viritellessään kotiaan pelottavilla koristeilla. Suomalaisten pääsiäinen trulleineen ja pääsiäiskarkkien keruu ovelta ovelle ovat puolestaan täysin vieraita asioita amerikkalaisille. Mielestäni meidän pääsiäinen noitineen vastaa ehkä enemmän amerikkalaista Halloweenjuhlaa.

Halloweenin rantautumisen Suomeen alkaa tosin jo aistia. Vuosi vuodelta krääsän määrän hienoinen lisääntyminen kielii eritoten kauppojen innostuksesta saada joukkoon jälleen yksi uusi juhla jota kaupata. Lapsesta asti olen kaihoisasti haaveillut suomalaisesta Halloweenista ja nyt se alkaa pikkuhiljaa toteutua. Rakastan kummitusjuttuja, mystisiä asioita ja eritoten Halloweeniin liittyviä uskomuksia. Wikipedian tietämystä lainatakseni:

”Kelttien uskomusten mukaan tämän maailman ja yliluonnollisen maailman väliset rajat katosivat luonnon kuihtuessa ja kuollessa, ja henget saattoivat yrittää houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Sen vuoksi juhlan aikana poltettiin kokkotulia asutusten ympäristössä, koska tulien uskottiin antavan suojaa henkien hyökkäyksiä vastaan. Suomessa vastaava juhla oli kekri. Vainajille tarjottiin juhlaruokaa ja heidän odotettiin kylpevän saunassa. Sieluinpäivän iltana eli kekri-iltana naapurit kuhtuvat toisensa vieraaksi, lihaa syötiin ja viinaa juotiin ja yönvalvojaisia piettiin. Painittiin ja veisata völlötettiin.”

Luonani ei onneksi painittu tai ”veisata völlötetty” (mitälie sekin tarkoittaa, jotain lauluntapaista?), mutta sen sijaan maistelimme uteliaisuudella erästä, jopa meidän pikkukyläämme lähikauppaan rantautunutta halloweentuotetta, nimittäin vaahtokarkkisilmiä. Meillä siis paremminkin ”möllötetiin” kirjaimellisesti. Sainpa villin ajatuksen tehdä noista silmistä näyttävät alkupalat. Hienostuneella tavalla pikkuleivältä tarjoiltuna, lepää ranskalaisella kirsikkahillolla ryyditettynä, silmämuna tarjottimella! Pienenä vinkkinä sanottakoon että pipari ja hillo olisivat pärjänneet aika hyvin ilman kaiken kruunaavaa silmää, mutta pakkohan sitä oli kokeilla.

"I only have eyes for you..."

Sain videoitua maistelukokemukset, jotka olivat…vähintäänkin mielenkiintoisia (pidetäänpä ne vain yksityisarkistossa…). Kuinkahan sitä kulinaristista makuelämystä kuvailisi? Minun ikäpolveni muistaa varmasti nuoruudesta villityksen nimeltään limapallo. Sitä oli mukava heitellä seinille ja toisia kohti. Limapalloa ei tosin tuskin ole kukaan täysjärkinen maistanut. Vaahtokarkkisilmä muistutti sitä aika paljon. Silmässä oli sitkeän limainen, ja epämääräisen veltto, mutta silti kiinteä, hyvin kimmoisa koostumus. Tämän karamellin tosin kruunasi puraistessa, sisältä yllättäen purskahtava nestemäinen kirpeähkö täyte. Vaahtokarkkisilmän syönti on siis ehdottomasti köyhän miehen pelkokerroin kotioloissa. Kannattaa kokeilla (vaikka en suosittele).

Halloweeniin sopiva hämähäkkikakku, suklaamoussella ja mansikoilla.

Photoshoppasin jokaiselle halloweenkortin joka samalla toimi paikannäyttäjänä. Mallina poseerasi, kukas muukaan kuin meidän oma Viiru-vampyyrikissa ;) ♥

Resepti:
Halloweenin Karamelliomenat

6-8 kotimaista pientä omenaa
Päälle hasselpähkinärouhetta, strösseleitä tai suklaahippuja oman maun mukaan

Karamelliseos:

110 g voita
2 dl sokeria
1-2 tl vaniliinisokeria
½ dl vaaleaa siirappia
4 rkl vehnäjauhoja

Mittaa ainekset kattilaan ja kuumenna seos kiehuvaksi. Keitä miedolla lämmöllä 5 minuuttia. Seivästä omenat esim. puisiin grillitikkuihin. Kuorruta pestyt, pienet kotimaiset omenat dippaamalla karamelliseokseen tai lusikoimalla sitä omenan päälle. Pyörittele omenaa hetki jotta karamelliseos jähmettyy hieman. Pyörittele omena esim. pähkinärouheessa ja laita jähmettymään öljytylle leivinpaperille. Annoksesta noin 6-7 karamelliomenaa.

Halloweenviikon värikollaasihaaste

2010-10-25T11:55:00.000-07:00

Tämän viikon värikollaasihaasteessa väreinä kaunis tumma ruskehtavan oranssi, vaalenakeltainen ja vaalean vihreä. Koska syksyn ihana Halloweenjuhla lähestyy uhkaavasti, toistuu sen värit viikon kollaasissani joka kulkee työnimellä: "Olen Viiru vampyyrikissa, armoton yön saalistaja joka hypnotisoi uhrinsa smaragdisilmillä ja loputtomalla tuijotuksella kunnes tekee siirtonsa. Omistajiani en pure koska ne antaa ruokaa ja maitonappeja, mutta muilla ei ole niin väliä." ;)

Kuvassa Herra Isopääjohtajan lisäksi oman pihan lyhtykoisoja joita hyödynnän halloweenina aina tunnelmavaloina, tökkimällä niitä valo-oksien pikkuruisten lamppujen "varjostimiksi". Varmista kuitenkin aina että käyttämäsi lamput ovat sellaisia jotka eivät kuumene osuessaan paperimaiseen lyhtykoisoon.

Näissä tunnelmissa, jos en ehdi blogia ennen viikonloppua päivittämään, Happy Halloween! ;)

Kuu, tähdet ja syyspiparit

2010-10-23T09:11:00.001-07:00

Ihania kirkkaita kuutamoöitä ja tähtien tuiketta on viimepäivinä riittänyt. Ylempi kuva tosin viimesyksyltä kun nyt sen saanut kunnollista kuvaa otettua. Nuo pienet valkoiset pisteet vastarannalla ovat joutsenia.

Tänään aamulla herätessäni oli maassa valkoinen lumipeite. Rakastan tätä aikaa vuodesta aivan valtavasti. Tuli sellainen tunne että nyt on aivan pakko leipoa pipareita jo pelkästään ihanan tuoksun vuoksi. Tässä itse kehittelemäni variaatio perinteisistä piparkakuista. Maku ei ole niin voimakas kuin normaaleissa joulupipareissa (eli sopivat leivottaviksi syksylläkin), mutta silti sopivan mausteinen ja hieman karamellimainen. Salaisuus piilee vaaleassa siirapissa ja vaniliinisokerissa. Kieltämättä tykkään näistä hieman enemmän kuin perinteisistä joulupipareista, eikä ole kukaan muukaan tullut valittamaan ;) Viime jouluna leivoin näitä pipareita tarjottavaksi kyläyhdistyksemme joulumyyjäisissä ja kaikki (about 300 piparia) meni hetkessä, joku olisi halunnut niitä ostaakin. Eipä kaupan piparit kyllä omatekoisia voita. Nyt siis kaikki joukolla leipomaan täyden kuun kunniaksi kuu- ja tähtipipareita!

Lindan syyspiparit:

250 g voita
2 1/4 dl sokeria
1 muna
3/4 dl vaaleaa siirappia
2 tl vaniliinisokeria
2 tl inkivääriä
2 tl pomeranssinkuorta
1 tl kanelia
1½ tl soodaa
6 dl vehnäjauhoja

Vatkaa pehmennetty voi ja sokeri, lisää muna joukkoon vatkaten sekä siirappi. Yhdistä vehnäjauho, sooda ja mausteet, lisää taikinaan. Anna taikinan jähmettyä jääkaapissa muutaman tunnin. Kauli ohueksi ja painele piparimuotilla kuun ja tähden muotoisia pipareita. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 6 min. Annoksesta tulee n. 100 ohutta, rapeaa piparia.

Värikollaasihaaste ja kesän viimeiset kukat

2010-10-18T11:11:00.000-07:00

Tällä viikolla oli värikollaasihaasteessa punainen, lila ja vaaleanpunainen. Rakastan punaista ja lilaa mutta ne yhdessä ovat kyllä aika raju yhdistelmä. Vaaleanpunainen tosin tuntuu sitovan ne yhteen jonkin verran. Tuli aika kukkapainotteinen kokoelma oman pihan kuvista jossa alppiruusu, malva, silkkikukka, krookus, tulppaanit ja koivuangervojen syysväritystä. Oikeassa alalaidassa viimevuoden viimeinen kukkakimppu...

...joka on aika sekamelska. Viimeviikolla pelastin nämä kukat (alla) maljakkoon kun lunta luvattiin. Kimpussa yksi "teddybear" auringonkukka, ruusuja, hopeamarunaa ja syysasteria.

Värikollaasi - monivärinen

2010-10-15T08:08:00.000-07:00

Tällä viikolla olikin todella haastava värikollaasihaaste jossa jopa 5 ihanan syksyistä väriä (jotka näkyvät kuvan alakulmassa). Tovin kesti kaivella kuva-arkistoja ja metsästää jotain väreihin ja vuodenaikaan sopivaa. Tässä meikäläisen väkerrys :)

Tietokoneessa on joku vika joten taitaapi tulla vapaa viikonloppu työasioiden sellaisten töiden osalta joihin nyt en uskalla puuttua jos kone yllättäen poksahtaa. Alkuviikolla tulee korjaaja. Jospa maalailisi viikonloppuna joulukortteja ensilumen kunniaksi ja paistaisi syksyn ensimmäiset piparit. Kaupasta tuli napattua levy ihanaa Fazerin joulusuklaata.

Nyt leijuu ulkona lumihiutaleita. Punatulkut istuvat sireenipensaan oksilla ja näyttävät aivan ompuilta :P

Levoton kisu ja talven tulo

2010-10-12T10:57:00.000-07:00

Tää on vakava juttu

Tiedän että monilla blogiystävilläni on kotona myös ylväitä kisupersoonia. Omani on ollut viime lauantaista lähtien melko stressaantuneen ja levottoman oloinen. Koko aika pitäisi päästä ulos kurkkimaan ja pää ja silmät pyörii kuin pöllöllä konsanaan, hyvä että ruokaa ehtii syömään. Viimeyönä tuli aavistus ensilunta. Olen kuullut sanottavan että kissat reagoivat levottomuudella talven tuloon, onkohan siitä kyse? Kissojen psykologiaa on joskus vaikea tulkita vaikka Viiru hyvin selkeästi kyllä itseään aina ilmaiseekin...

Kirjojen maailmassa

2010-10-10T09:17:00.000-07:00

Ajattelinpa myös ottaa osaa hauskaan kirjahaasteeseen jonka bongasin jo useammastakin blogista, eli kysymyksiin tulee vastaukset löytää omasta kirjahyllystä, kirjojen nimistä. Isän kanssa rakennetut kirjahyllyni alkavat olla nyt melko täynnä (kuten ylläolevasta kuvasta näkyy). Isoäitini nukuttua pois kuukausi sitten, päätyi suurin osa hänen kirjoistaan minulle. Paljon klassikoita ja erityisesti musiikkiin liittyviä tietokirjoja. Mummi rakasti klassista musiikkia, jazzia ja oli intohimoinen oopperan suhteen. Voi mennä pidempi tovi jos meinaan kaikki nuo kirjat lukea...

Tässä omat vastaukseni kirjahaasteeseen:

Oletko mies vai nainen?
Naarasenergia – hyöty ja uhka

Kuvaile itseäsi.
Tehokas hallinta

Kuinka voit?
boheemielämää

Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi.
Virrat Järvien metsien maa

Mihin haluaisit matkustaa?
Kukkivat kummut

Kuvaile parasta ystävääsi.
Viirun ja Pesosen kylvöpuuhat / Herra kaikkitietävä

Mikä on lempivärisi?
Purppuravirrat

Millainen sää on nyt?
Armoton luonto

Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika?
Musta

Jos elämäsi olisi tv-ohjelma, mikä sen nimi olisi?
Tales of mystery and madness

Mitä elämä sinulle merkitsee?
Hetkien vaellus

Millainen parisuhteesi on?
Salaisuus

Mitä pelkäät?
They Bite: Endless Cravings of Supernatural Predators

Päivän mietelause?
Löydä salainen minäsi

Minkä neuvon haluaisit antaa?
Elä Maagisesti

Miten haluaisit kuolla?
Kuolleet elävät

Mottosi?
Tietoisuus on voimaa

Halusin "kirjastohuoneeseen" fantasiatunnelmaa joten 2005 päätin ottaa pensselin käteen ja antaa viuhua (suuret pinnat on kivoja). Toissakesänä löysin sattumalta (oman kylän torilta!) haarniskan, josta olen aina haaveillut, "MadMartiganiksi" ristimäni ritarihemmon oli selvästi tarkoitus päätyä kirjastohuoneeseen. Nyt on kirjastossa turvallista lueskella ;)

Sininen, lime, harmaa

2010-10-03T13:11:00.001-07:00

Olinpas tällä viikolla skarppina ja ehdin jo sunnuntai-illan päätteeksi kyhäilemään viikon värikollaasihaasteen kuvan jossa teemana sininen, lime ja harmaa, samalla kun Viiru kuorsaa vieressä (melko kovaäänisesti) hymyssä suin. Tässä sängynvaltaajan pari suosituinta nukkuma-asentoa:

Mustaa, valkoista ja pinkkiä

2010-09-28T04:45:00.001-07:00

Jaahas, on jälleen viikottainen värikollaasihaaste palannut kesälomalta ihan huomaamattani, väreinä musta, valkoinen ja pinkki. Hetken aikaa kesti löytää mitään vaaleanpunaista mutta muutamia pinkkejä pilkkuja bongasin... Viiru saa taas vaihteeksi varastaa kaikkien huomion kuten ylväällä karvanaamallamme on tapana ;)

Puolukka-valkosuklaamuffinssit

2010-09-16T10:16:00.000-07:00

Tässä tulee tämän syksyn ehdottomasti paras reseptikehitelmäni jota ajattelin nyt suositella muillekin, niin nopeasti ovat kadonneet parempiin suihin ja puolukoitahan tänä syksynä tuntuu olevan metsät pullollaan. Voimakkaan makuiset puolukat yhdistettynä valkosuklaan pehmeyteen on taivaallisen hyvä yhdistelmä! Tässä helppo ja nopea reseptini:

Puolukka-valkosuklaamuffinssit

150 g voita
1,5 dl sokeria
2 munaa
1 ½ dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniliinisokeria
1-1 ½ tl kardemummaa
2-3 reilua kourallista kokonaisia vastapoimittuja puolukoita
valkosuklaata rouhittuna reilunkokoisiksi paloiksi, oman maun mukaan (ehkä n. 50-70 g)

Vaahdota voi ja sokeri, lisää munat joukkoon yksitellen vatkaten. Yhdistä kuivat aineet, puolukat ja valkosuklaa ja lisää seokseen. Lusikoi vuokiin ja paista muffinit uunin keskitasolla, 200 astessa noin 15-17 minuuttia. Annoksesta yksi muffinipellillinen, eli 12 muffinssia. Nauti hyvässä seurassa iltapäiväteen kera ja kauniista syksystä iloiten! :)

Terveisiä puutarhasta

2010-08-16T10:07:00.000-07:00

Päivänlilja "Minstrel Boy" (alla) alkoi kukkia jo ensimmäisenä kesänä. Keväällä istutettu juurakko on siis hyvässä kasvussa. Samaan aikaan istutettu valkoinen "Arctic Snow" on tehnyt myös suuria nuppuja.

Todella voimakkaasti tuoksuva "Stargazer"-lilja.

Siemenestä keväällä kasvatetut nukkapähkämöt ovat jo terhakoita taimia. Pakko käydä joka kerta varovasti hiplaamassa, ovat niin ihanan pehmoisia ja karvaisia :)

Tämän kevään kuunliljan juurakko "Elegans" ilta-auringossa. Hyvin nimensä veroinen kukka!

Auringonkukkia.

Kurpitsakokeilu on osoittautunut melko kivaksi jutuksi, mielessäni jo suunnittelen kesäkurpitsan kasvattamista siemenestä ensi keväänä. "8-ball" -kurpitsoja (kesäkurpitsamainen, pyöreä) on tullut jo monta kappaletta ja niistä on tullut kokkailtua monenlaista. Hillittykasvuinen lajike joka tekee paljon kukkia ja kurpitsoja kasvin tyveen. Samaa ei voi sanoa kuvassa olevasta koristekirpitsasta joka on koko kesän kasvattanut holtittomia 5m köynnösmäisiä rönsyjä, kukkiakin on ollut mutta ainoastaan toistaiseksi vain tämä 1 kurpitsa. Ilmeisesti rönsyt olisi ehkä pitänyt katkaista jossain vaiheessa? Mistäpäs sitä tietäisi kun en ole ennen kasvattanut :P komeat lehdet kyllä...

Päivänsini, kelloköynnös ja yksi "eksoottisten köynnöskasvien" siemensekoituksesta kasvanut taimi (ehkä Spanish Flag lehdistä päätellen...). Latasin sitten montaa lajia vierekkäin kasvamaan kun näyttivät niin hintelöiltä vielä alkukesästä, nyt on onneksi tilanne toinen. Päivänsini on tehnyt jonkin verran kukkia, mutta eniten odotan että näkisin "livenä" kelloköynnöksen tekevän edes yhden kukan! Ensi keväänä yritän uudestaan mutta laitan kyllä kasvamaan taimet hyvissä ajoin.

Viherpeukaloilta ostin kokeeksi keväällä amppelitomaatti "Tumblerin" taimia 6kpl. en tiedä onko normaalia että näin kasvun loppuvaiheessa jolloin tomaatit ovat kaikki jo melkein kypsiä, lehdet vetävät aivan ruskeiksi, ihan kuin kuivuisivat kokoon (kuten kuvasta näkyy) olen kuitenkin kastellut niitä ihan hyvin. Amppelitomaatiksi en kasvia helpolla uskoisi kun se kasvoi vaan suoraan ylöspäin mutta sitten tomaattien painosta alkoi vähäsen nuokkua ja varret melkein katkesivat. Nyt kuitenkin on sato jo melkein korjattu. Ihania, maukkaita suurehkoja "kirsikkatomaatteja" tuli 40-60 kpl/amppeli :)

Warszawska Nike

2010-08-02T14:12:00.000-07:00

Voi ihanuutta, keväällä istuttamani "Warszawska Nike" kukkii. Ihana kukka, lempivärini :) Menee vain III-vyöhykkeelle asti, mutta köynnöshortensian talvehtiminen antoi minulle toivoa kokeilla tätä kun siitä pitkään haaveilin. Nyt vaan peukut pystyyn...

Puutarhaunelmissa ensiviikolla

2010-07-25T09:54:00.000-07:00

Jos joku missasi ohjelman, ensi torstaina 29.7. tulee TV1 kanavalla koostejakso viimevuoden Puutarhaunelmista, tässä jaksossa silloinen puutarhaunelmien kesätoimittaja, rockmuusikkona ja näyttelijänä tunnettu Juha Junttu (kuvassa) ja kuvausryhmä kävivät luonani vierailulla alkukesällä 2008.

Paljon ihanaa palautetta on ohjelmasta ihmisiltä tullut ja tulee vieläkin, juuri tänään viimeksi taas yksi rouva tunnisti Keijumökillä ollessani että "Etkös sä ole ollut telkkarissa ja keijut myös??". Uskomatonta kuinka hyvin täysin vieraat ihmiset muistavat ja tunnistavat. Monesti siinä kehkeytyy samalla paljon luonto- ja puutarha-aiheista jutustelua, mikä on aina mukavaa! :)

Ohjelmaan päädyin/pääsin puolivahingossa sitä kautta kun aikanaan olin jäsenenä Suomalaisessa kirjakerhossa, jonka nettisivuilla pyydettiin kerhon jäseniä lähettämään toimittaja Paula Ritanen-Närhille kuvia omista puutarhoista. Sieltä Paula pihapiirini bongasi ja kysyi olisinko kiinnostunut tulla ohjelmaan yhdeksi kohteeksi. Se oli iso ja kiva ylläri koska olen katsonut ohjelmaa varmaan niin kauan kun se on telkusta tullut :)

Puutarhassa...

2010-07-24T09:39:00.000-07:00

Tänään oli melkein "vapaapäivä" kun Keijumökki oli vain 2 tuntia auki, joten riitti energiaa ja intoa mennä vihdoinkin kitkemään rehottavia kukkapenkkejä. Aurinko paistoi ja kävi mukava viileä tuulenvire, ei ötökät käyneet kimppuun - harvinaisen ihana päivä. Sain myös Varjomorellista muutamia maistiaisia. Aikainen lintu kirsikan nappaa...

Kuunliljat ovat nyt täynnä kukkaa ja melkein hohtavat puolivarjoisessa paikassa.

"8-ball" kurpitsat sulassa sovussa köynnöskrassien kanssa. Kurpitsat ne vaan jaksavat koko aika tehdä uusia kukkia, 4 kurpitsaa on jo tullut kerättyä. Aika lailla kesäkurpitsan makuisia.
Tässä vielä muutama kuva päivänliljoista jotka kukkivat jo heinäkuun alussa "oleskelualueen" ympärillä. Valtavasti kukkia ja ihana tuoksu levisi kaikkialle. Vaikea muistaa kuinka pienestä tupsusta kaikki lähti. Lajiketta en valitettavasti tiedä koska sain sen lahjana siskon ystävän pihamaalta. Täytyy ensi keväänä jakaa niitä taas lisää ja istutella pieniä tupsuja sinne tänne.

Heinäkuun kukkasia

2010-07-19T10:06:00.000-07:00

Rajatonta riemua nyt meikäläisellä. Ritarinkannukset ovat parhaillaan kukassa! Ehdottomia lempikukkiani! Näitä kukkia vaan jaksaisi tuijottaa loputtomasti. Tumman vuoletti on pari vuotta sitten ostettu yksi ainoa taimi joka on kasvanut aika isoksi tupsuksi! Taivaansininen oli mukava ylläri ja aivan ihanan värinen, se tuli siemenestä kasvatettua toissakesänä, kukki pienin kukin viime kesänä, nyt se näyttää jo paljon suuremmalle. Täytyy tänä vuonna kerätä siitä paljon siemeniä ensi kevättä varten. Paljon tuli taas taimia kasvatettua tänä vuonna viimevuoden siemenistä ja niitä onkin nyt melkein jokaisessa nurkassa :) Saas nähdä mitä väriä ovat...

Tänä keväänä ostin Viherpaukaloilta hieman erilaista ritarinkannusta, pikkuisista taimista yksi oli tehnyt jo kukankin, hentonen ja melko lyhyt, nojailemassa kiviaitaa vasten. Kuvassa ei tosin näy kovin hyvin terälehtien jännä väritys; violetit lehdet ja kirkkaan sähkönsiniset terälehtien kärjet ja reunukset. Alla olevassa kuvassa näkyy myös kuutamohortensia joka on innostunut kasvamaan ja kukkimaan kovasti tänä kesänä. Kevään jälkeen se kasvatti reilun metrin pituisen oksan joka lähti kiemurtamaan ihanasti kivikkopenkkiä myöten :)

Viime kesänä sain ystävältäni Merviltä Peace-ruusun joka talvehti hyvin ja kukkii parhaillaan upeasti! Ruusut ovat aivan valtavia, halkaisijaltaan varmaan yli 15cm. Kuvat ei tee oikeutta tuon kukan VALTAVALLE koolle, olisi varmaan pitänyt laittaa tulitikkurasia viereen, heh! ;) Yhteen ruusuun tuli ihana vaaleanpunainen sävy.

Tässä vielä muutamia mehukkaita pisarakuvia sateen jäljiltä:

Keijumökki avoinna!

2010-06-30T11:28:00.000-07:00

Niin se taas tuli heinäkuu kohdalle. Itselleni se tietää "kesäduunia" poissa tietokoneen ääreltä ja kesänäyttelytilani Keijumökin avautumista täällä Killinkoskella. Pieni taidepuotini on auki nyt neljättä vuotta heinäkuussa. Innolla jo odotan huomista ja paikat alkavat olla jo hyvässä kunnossa. Korttitelineet paikallaan ja taulut seinillä. Äsken vielä väkersin viimeisiä kirjanmerkkejä iltapuhteena. Mukava tavata taas tuttuja ihmisiä joista on vuosien mittaan tullut vakiokävijöitä mökilläni ja tietysti aina uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia :)

Luonto on aina ollut minulle hyvin tärkeää joten siksi keijuista on muodostunut vuosien aikana se teema maalauksissani joka inspiroi eniten. Luonnossa on villiä voimaa ja mystiikkaa joka herättää mielikuvituksen. Tänään juuri katselin kuinka ensimmäiset kauniin violetit siperiankurjenmiekan kukat olivat auenneet, heti tuli mieleen että niistä saisi hienot siivet jollekin pienelle ja ylväälle keijulle...

Mikäli tie vie Virtain tai Ähtärin suuntaan, niin poiketkaa toki myös tänne välimaastoon Killinkoskelle morjenstamaan :) Pieni punainen tupa eli Keijumökkini sijaitsee Killinkosken Wanhan nauhatehtaan historiallisen miljöön välittömässä läheisyydessä ja on avoinna 1.7.-31.7.2010 ma-pe ja su 12-17, la 12-14. Wanha tehdas itsessään on mielenkiintoinen nähtävyys, siellä on mm. Pohjoismaiden ainoa nauhateollisuusmuseo, Suomen Kameramuseo - Kamerataivas valokuvanäyttelyineen, kirpputori, kirjakirppu, museokahvila, taidenäyttelyitä, Wanhanajan parturi-kampaamomuseo ja "Nostalgiset lelut" nalle- ja leluaiheinen näyttely. Kaikkiin kohteisiin on vapaa pääsy, joten paljon on nähtävää kylällämme :)

Heinäkuun jälkeen keijuhommat eivät suinkaan lopu, sillä jatkan laatimani Keijuoraakkelin työstämistä Delfiini Kirjat kustantamon kustannustoimittajan kanssa. He sureksi ilokseni hyväksyivät alkuvuonna lähettämäni käsikirjoitukseni, joten Keijukortit ja niihin liittyvä pieni opaskirja ilmestyvät näillä näkymin jouluksi 2010 :) vielä tosin on teksteissä hiomista ja lisää keijuja maalattavana, mutta nautin siitä todella paljon.

Näiden kesäisten "keijuterveisien" myötä toivotan kaikille mukavaa heinäkuun alkua mikäli en nyt blogiani ehdi kovin tiiviisti päivittämään :)

Iloista keskikesää kaikille!

2010-06-24T05:10:00.000-07:00

Pitihän Viiru ikuistaa myös maalaukseen, tässä hengailemassa vihreäsiipisen keijun kanssa. Hieman epätodellinen kuva kyllä siinä mielessä että jos Viiru tuollaisen keijun näkisi, olisi se pian entinen keiju. Tassuilla kun pitää huitoa kaikkea pientä mikä liikkuu (ja syödä se). Pari kertaa olen nähnyt sen syövän suurella innolla myös yöperhosia ja kovakuoriaisia :/ yök...

Keskitytään me ihmiset juhannuksena grillailuun ja Suomen suvesta nauttimiseen, iloista juhannusta kaikille blogini lukijoille! :)

Sinistä ja punaista

2010-06-15T14:13:00.000-07:00

Viikon värikollaasihaasteessa sinistä ja punaista. Aluksi mietin kuinkahan onnistuu, on sen verran vaikea väriyhdistelmä, samassa kuvassa en löytänyt esiintyvän näitä kahta kun yhdessä kuvassa joka on "sinisestä huoneesta", mutta loput sitten ovat jompaa kumpaa väriä. Löysipä Viirukin taas paikkansa kollaasissa, istuskellen valtiaana omalla sinisellä muhkealla vapaa-ajan sohvallaan jonka hänelle aikanaan askartelin pehmustetusta pahvilaatikosta ja teddykankaasta :) otti kyllä sen heti omakseen.

Punapäät puutarhassa

2010-06-09T12:11:00.000-07:00

Puutarhaunelmista tuttu hortonomi ja puutarhatoimittaja Paula Ritanen-Närhi kävi tänään tutustumassa metsäiseen puutarhaani ja teki juttua ensi vuonna ilmestyvään Maalla-lehteen. Tykkään kyllä kovasti kyseisestä lehdestä. Meidän koko perhe lukeekin sitä aina innolla. Todella tyylikäs country-living-julkaisu jossa paljon aitoja koteja ja ihmisiä. Odotan mielenkiinnolla tulevaa juttua ja kiitän sydämellisesti Paulaa mukavasta iltapäivästä. Samoin kuin myös lehden taidokasta kuvaajaa Pekka Holmströmiä joka laittoi minut mm. lymyämään pusikoissa ja luonnostelemaan keijuja :)

Vihreää ja harmaata

2010-05-31T15:12:00.000-07:00

Tämän viikon värikollaasihaastessa harmaata ja vihreää. Kieltämättä oli pieni haaste löytää harmaita kuvia! En kuitenkaan viitsinyt ketään masentaa harmailla talvikuvilla :) Viirun suosikkipeitto jolla hän tykkäsi nukkua melkein koko viime talven, on harmaan raidallinen. Omien puuhasteluidensa jälkeen väsähtäneenä siinä hän monena talvi-iltana uneksi tyytyväisenä tulevasta kesästä, tyhjistä lintuhäkeistä, mirrinmintusta ja seikkailuista pihamaalla...

Kukkivat puut ym.

2010-05-27T11:44:00.000-07:00

Nautiskelin tänään kirsikkapuiden kukkien katselemisesta, vaikka puut ovat vielä pieniä, lumoavat ne silti. Tein pienen kokoelman tämän päivän kukkakuvista. Kirsikan kukka, kielo, kääpiöjapaninakileija, se muistuttaa minusta ujoa hienoa rouvaa hattu päässä. Pitää aina ryömiä maassa ja kurkistaa lipan alle jotta kukan kauneudesta voi ihailla. Pieni mutta lumoava! Kohta aukeavat myös koristeomenapuun vaaleanpunaiset kukat sekä rautatienomenapuu.

Kurpitsoilla on kova vauhti päällä... niin oli minullakin kouliessa päivänsiniä ym...

Jotain rajaa?

2010-05-25T10:46:00.000-07:00

...nimittäin taimikasvatukselle, eritoten kurpitsojen kasvatukselle! Alkaa käydä tuo 5m² kasvihuone hyllyineen ahtaaksi kun on (kaiken muun lisäksi) 21 kurpitsantainta kasvamassa eikä niitä voi vielä ulos istuttaa kun kävi yöt niin kylmiksi. Suuret lehdet jo kaikissa ja näkyy pikkuruisia kukannuppuja tulossa. En ole ennen kurpitsoja kasvattanut siemenestä joten olen kyllä taimista tosi onnellinen ja on kyllä tämän vuoden Halloweenkoristelu turvattu! :) Suurin osa niistä on koristekurpitsaa, onko kenelläkään tietoa tai kokemusta kuinka ne saisi onnistuneesti kuivattua kun aika tulee?

Viime viikonlopun projektia:

"Ruusujen hautausmaaksi" ristimäni penkki sai uuden elämän kun kuolleet ruusut saivat lähteä. Tilalle tulee perennapenkki. Taustalla kasvava pensaskaali on ollut paikallaan jo muutaman vuoden. Akileijat olivat itsekseen kylväytyneet ruusupenkkiin, joten ne saivat jäädä kun niin tukevia taimia ovat. Yksi valtikkanauhus sai uuden paikan tästä penkistä ja kohta tulee kaveriksi tummansinistä ritarinkannusta.

Paras aika keväästä on meneillään. Lemmikit, kevätesikot, omenapuut, kirsikkapuut ja purppuratuomi kukkivat:

Luumua ja vihreää

2010-05-23T15:27:00.000-07:00

Jippii! Tämän viikon värikollaasihaasteessa luumua ja vihreää :) ehdottomia suosikkivärejäni punaisen ohella. Mukaan tuli poimittua mm. ihania vaahterankukkia (joita rakastan nuuskia yli kaiken), jos joku ikinä kehittää vaahterankukkaparfyymin, olen ensimmäisenä tuoksuttelemassa! Viime kesän ritarinkannukset, vaikka vaalenapunaisia olivatkin, näyttivät hyvin lilaan vivahtavilta, ukkolaukka ja illakko ovat vähän vaaleampaa "luumua". Perhoskuvan vieressä rentoakankaalin syvän luumun/liilan värisiä lehtiä. Alhaalla kattolampun lasipisarat ja keskirivin kuva ovat "käsityöhuoneestani" :)

Hurmaavat narsissit

2010-05-18T09:22:00.000-07:00

Narsissien kukinta on juuri nyt pihallani parhaimmillaan joten pakko oli napsia kuvia kevään ilopilkuista. Tuulenvireen mukana kantautuu ihana tuoksu, etenkin alla olevan kuvan "Texas"-narsissi tuoksuu todella voimakkaasti. "Texas"-lajikkeena se myytiin, mutta olen ruvennut miettimään olisiko se kuitenkin "Tahiti" koska näyttää enemmän siltä, "Texas" on vaaleampi... samapa tuo, ihania ovat :)

Tämä kukka tuli yllätyksenä, en edes muistanut sellaista istuttaneeni syksyllä, nyt tosin kyllä muistan :)

Vihreä ja turkoosi

2010-05-17T15:02:00.000-07:00

Tämän viikon värikollaasihaasteessa vihreä ja turkoosi. Turkoosi...siinä vasta vaikea väri. Siitä on tullut monesti väiteltyä kun jokainen tuntuu näkevän sen omalla tavallaan, jossain vihreän ja sinisen utuisessa "värimaastossa" jolloin siitä tulee helposti se vaalean vihreä tai sininen. Katsoin tarkasti ympärilleni ja löysin paljon sinistä ja vihreää eri sävyissä, mutta turkoosi puuttui lähes täysin, vaikka viimeaikoina olen oppinut sitä paremmin omaksumaan ja siitä jopa tykkäämään kovasti. Eniten turkoosia muistuttavaa väriä löytyi minttu-suihkugeelipullosta ja siivousämpäristä. Jätinpä ne suosiolla kuvaamatta ;)

Kollaasiin löytyi kuitenkin Tarot-päiväkirjanani pitämä vihkonen jossa ihanat silkkikannet (omasta mielestäni) tummalla turkoosilla taustalla, oikeassa alalaidassa enemmän siniseen vivahtava kukkakuvio silmälasikotelosta/pussukasta, kukkana kevätkaihonkukkaa sinisen ja vihreän yhteissävyissä, ja vasemmassa alalaidassa ötiäisparka joka hyökkäsi kimppuuni pihalla. En kuitenkaan pelästyksissäni motannut sitä päin näköä vaan laskin sen tallustamaan rappusille ja napsin pari kuvaa sen ihanasta metallinhohtoisesta olemuksesta joka oli siinä turkoosin ja vihertävän välimaastossa :)

Terveisiä satumetsästä

2010-05-13T10:49:00.000-07:00

Siltä nimittäin vaikuttaa tällä hetkellä vanhempieni takametsä jossa sinivuokot ovat vapaasti levittäytyneet kukoistaviksi mättäiksi jo vuosien ajan. Eilen illalla napsin muutamia kuvia, jotka tosin eivät tee ripaustakaan oikeutta siniselle kukkamerelle joka näkyy jo matkojen päähän.

Juuri tältä alueelta ovat lapsuuteni ensimmäiset puutarhamuistot. Joka kevääseen kuului ensimmäisten sinivuokon nuppujen etsiminen kevään merkiksi, jota innolla aina odotin. Näsiän kukinta oli myös lapselle erikoista nähtävää. Näsiäkin on jonkin verran levinnyt, joten sain 3 tainta vietyä myös omalle pihalleni viime keväänä, joissa nyt parhaillaan onkin punaiset pienet kukat. :)

Pihalla joka vuosi uskollisesti kukkineet muutamat upean tuoksuiset lehdokit olivat se kaikkein hienoin nähtävyys jota sitten mentiin innolla ihmettelemään ja nuuskimaan. Täytyypä myös tänä kesänä tarkistaa ovatko vielä tallella :) Oma henkilökohtainen suosikkini lapsuuden pihalla oli sinivuokkojen joukossa kukkinut rohtoimikkä, joka tosin on nyt jo pihalta kadonnut. Se oli jotenkin maaginen ja erikoinen lapsen silmissä. En tiedä miksi.

Samaisella paikalla suikertaa lähes jo koko metsän peittävä pikkutalvio kiiltävine tummanvihreine lehtineen ja sinisine kukkineen. Kyseisellä paikalla on vanhan "syytinkituvan" raunion kivet. Alueella on ollut aikanaan puutarha, siksi näitä erilaisia kasveja sieltä vielä löytyy. Siellä myös kasvoi muutama hopeahärkki johon kovasti kiinnyin (nyt itsellä kasvamassa 5 pussillista hopeahärkin siemeniä, haluan niitä kaikkialle, ja sopii hyvin kivikkopihalleni). Muistan kun koulussa ekalla luokalla opettaja pyysi meitä luettelemaan sinisä kasveja. Eka vastaaja tietysti sai sanottua sinivuokon, itse sitten viittasin innoissani ja sanoin ylpeästi "Talvio!" johon opettaja tietävästi vastasi "Sen nimi on talviKKI, ja sen kukat on valkoisia." siinä sitten nolona istuin ja ajattelin mielessäni että no mutta kun se on talvio... Kyllä se vaan on sininen ;) (vaikka valkoistakin variaatiota on olemassa).

Sinivuokot ilta-auringossa

Kaunista kevättä kaikille!
Tänään tuntui olevan ainakin täällä se lämpimän tuulinen ensimmäinen kesäpäivä :)

Puutarhakuulumisia

2010-05-10T15:18:00.000-07:00

Viime viikolla sain siskoltani ihanan rehevän amppelikukan syntymäpäivälahjaksi (nimeä en valitettavasti enää muista!), nyt se majailee tuolla kasvihuoneessa odottelemassa vielä lämpöisempiä säitä (taustalla näkyy vähän salaattia ja hernettä kasvamassa korissa, kokeeksi laitoin jotta saa pian tuoretta lehtisalaatia).

Kylppärissäni odotteli myös siskolta ja hänen mieheltä ihana saippuayllätys! Keijuja kun aina maalailen, niin tietysti keijusaippuoita ;) ja pienessä ihanassa ammeessa Wisteria kylpyvaahtoa, -suolaa ja -palloja! Tämä kuva tosin otettu keittiössä (ei ole hellaa vessassa...heh). Kiitos ihanalle systerille yllätyksistä!

Puutarhan viimeisintä kasvua: viime syksyisiä narsissi-, krookus-, ja posliinihyasintti-istutuksia ja kimmeltäviä vesipisaroita ruusujuuren lehdillä.Aidanvierusta sulaa keväällä hyvin nopeasti joten ajattelin sen olevan otollinen kasvupaikka kevään sipulikukille ja saa ohikulkijatkin niiden kukoistuksesta siinä toivon mukaan nauttia :)

Oranssia ja vihreää

2010-05-10T05:44:00.000-07:00

Kylläpä viikko vierähti nopeasti, en ole edes ehtinyt muita juttuja blogiin laittamaan kun on taas uuden värikollaasihaasteen aika jossa vihreää ja oranssia. täytyy sanoa että ei ole koskaan ollut oma henk. koht. suosikkiväriyhdistelmä (ainakaan sisustuksessa :) ), mutta löytyihän niissä väreissä joitain kuvia ja luonnossa toki kaunista. Kollaasissani liljoja, kehäkukkaa, tulikellukkaa, maalaamani Monarkkiperhosten kuningatar-keiju ja vuosien takaiset "Fellowship"-ruusut jotka olivat kauneimpia ruusuja mitä koskaan ole nähnyt! Ensimmäisenä istutusvuonna kukkivat aivan upeasti, mutta sitten parin vuoden sisällä eivät vain enää kasvaneet. Nyt on niistä enää kuvamuistot jäljellä...

Vihreää

2010-05-03T03:54:00.000-07:00

Tämän viikon värikollaasihaasteessa olikin vihreää ja vielä lisää vihreää! Kieltämättä sopii vuodenaikaan hyvin joten pakostikin tuli mukaan (taas!) puutarhakuvia, mutta mukana myös ihana Viiru-kissamme hypnoottisella smaragdituijotuksellaan ;)

Kasvihuoneessa näkyy jo paljon kevään merkkejä. Istuttamani "kasipallo" (8-ball) kurpitsansiemenet kasvavat jo hyvää vauhtia. Näkyvissä myös ritarinkannuksia, nukkapähkämöä, hopeahärkkiä ja palavarakkautta. Krookukset ovat kukkineet runsaasti jo reilun viikon, tuntuu että ne kasvavat silmissä. Narsissit ovat vielä alle 10 cm pituisia, laukat tuntuvat pituuskisassa menevät kovaa vauhtia ohi. Keltaiset ja violetit kevätkurjenmiekat ovat myös alkaneet kukkia. Perennapenkit ovat myös alkaneet heräillä tähän päivään viime päivien sadekuurojen myötä.

Kylpyhuoneremontti alkaa olla loppusuoralla ja lattiakin on saanut mustavalkoisen ruutulattian. Postaan kuvia piakkoin paremmalla ajalla, mutta nyt takaisin töihin, eli (taulun) maalauspuuhiin!

Sinistä ja vihreää

2010-04-27T10:23:00.000-07:00

Lähdinpä myös mukaan suosittuun värikollaasihaasteeseen jossa tällä viikolla teemana "Vihreää ja sinistä". Omasta kollaasistani tuli hyvin kasvi/luontopainotteinenen :)

Kukkaa pukkaa!

2010-04-23T09:30:00.000-07:00

Omalta pihalta napsitun kevätkollaasin myötä iloista viikonloppua kaikille!

Viikon aikana tapahtunutta

2010-04-18T10:12:00.000-07:00

Tänään oli sekava kevätpäivä sään osalta. Tuli varmaan kaikki vuodenajat ja sadetyypit viimeisen 10 tunnin sisällä. Aamulla herätessäni oli maa valkoinen lumesta, päivällä puhalsi kylmä hyinen viima. Sitten alkoi puoleltapäivin aurinko paistaa joka sulatti rännän tunnin sisällä jonka jälkeen tuli raekuuro. Äsken paistoi aurinko ja leijui lumihiutaleita/räntää/vettä samaan aikaan. Paras siis pysytellä sisätiloissa koska ukkonen vielä tästä puuttuu.

Paljon on remontin osalta tapahtunut sitten viime viikon tiistain. Tiistaina tuli sähkömies katsastamaan tilannetta kylppärin ja alakerran osalta. Hän sitten jäikin töihin tiistaista torstaihin ja paljon ehti tapahtua. Alakertaan vedettiin koko hoito eli johdot, valot, katkaisijat ja pistorasiat. Pistorasioita ei koskaan voi olla liikaa joten niitä on nyt vähän joka nurkassa (jatkojohdot ovat niin tylsiä pölynkerääjiä ja lisäävät vain johtoviidakkoa...). Ensiviikolla homma jatkuu, vielä jäi yhdistämättä pistorasioita ja laittamatta valo portaikkoon. On kyllä sanoinkuvaamattoman uskomaton tunne kun saa vihdoinkin napsaista valot päälle joka huoneessa. Sähkömies varmaan katsoi oudoksuen kun aivan innoissani räpsin valoja päälle ja pois samalla hehkuttaen kuinka hienoa on kun saa valot päälle! Ihan kuin en olisi ennen sähköä käyttänyt... ;p

Samaan aikaan siskoni mies Harri (kuvassa yllä) jatkoi puuhastelua kylpyhuoneeni parissa. Hän tottuneena kylppärinrakentajana sai koko kylpyhuoneen jo laatoitettua ja katonkin maalattua.

Oven molemmille puolille hankin viime syksynä ihanasta Venuksen kylvystä Alfons Mucha-laatat jotka on tehty "Nocturnal Slumber"-maalauksen pohjalta. Olen suuri Mucha-fani joten laatat olivat todellinen löytö ja ihana yksityiskohta.

Perjantaina oli tapetointipäivä. Isäni kanssa tapetoin tulevaa makuuhuonetta. Tapetti tosin loppui kesken joten täytyy hankkia huomenna vielä 2 rullaa lisää. Meinasin alunperin tapetoida vain takaseinän ja maalata muut, mutta se olisi näyttänyt vähän oudolle. Tapetti on nimeltään Herraskartano ja sitä valmistaa Suomessa Tapettitalo. Ihastuin kuvioon välittömästi ja värikin on aivan kohdallaan. Siitä nyt inspiroiduinkin muokkaamaan blogin ulkoasuakin uusiksi enemmän "omannäköiseksi" :) Punaista pitää olla! Punainen väri aina jotenkin sykähdyttää. Johtuisikohan se siitä että olen toukokuun härkä? Enpä onneksi ole vielä ruvennut puskemaan päätä seiniin ;)

Kevätsiivousta

2010-04-10T09:02:00.000-07:00

Tänään oli kauniin keväinen lauantaipäivä, joten tuli taas muutama perennapenkki siivottua ja syksystä jääneitä viimeisiä lehtiä haravoitua. Tuli myös juotua ulkona kuppi teetä puutarhahommien lomassa, samalla lintujen moninaista kevätkonserttia kuunnellessa. Äänet vaihtelivat normaalista "titityystä" epämääräisiin piippauksiin ja sepelkyyhkyn huhuilevaan pulutukseen. Kasvihuoneeseen olen jo kylvänyt perennojen siemeniä joiden ei kai pitäisi kärsiä lämpötilan vaihteluista, päinvastoin. Viimesyksyä keräsin omalta pihalta ritarinannuksen ja palavarakkauden siemeniä. Laitoin kasvamaan myös nukkapähkämöä, iisoppia, jättipoimulehteä ja isoniittyhumalaa. Saas nähdä kuinka käy.

Kaikki lumet ovat jo melkein poissa ja joka päivä löytyy aina vaan enemmän narsissin alkuja. Aikaiset krookukset ja helmihyasintit ovat jo melkö pitkällä. Sain siskoltani pääsiäisenä ruukullisen ihania "Bridal Crown" narsisseja. Vein ne kasvihuoneeseen tuomaan viherrystä ja levittämään huumaavan vahvaa tuoksuaan. Lähikaupasta löytyi myös pääsiäisestä yli jääneitä, vielä nuppuisia "Ice Follies"-narsisseja ruukussa. Menee varmasti vielä kuukausi kunnes omalla pihalla voi samaisia kukkia ihastella, joten sillävälin voi näitä katsella :)

Kevään merkkejä

2010-04-07T08:24:00.000-07:00

Koko talven olen jännityksellä odotellut miettinyt mitä kuuluu viime keväänä istuttamalleni köynnöshortensialle jonka on sanottu menestyvän III-vyöhykkeelle asti ja tämä taitaa olla melkein IV-aluetta. Nyt kyllä lukiessani Puutarha.netin kasvikorttia köynnöshortensiasta, on siellä merkitty kasvuvyöhykkeeksi vain I-II. Syksyllä käärin taimen ympärille hieman pakkasharsoa siinä toivossa että se hieman suojaisi pikkuista. Tänään kävin kurkkaamassa mitä peiton alle kuuluu ja riemuni oli rajaton löytäesäni sieltä suuret, vihreät ja pulleat silmut!

Yksi myös kurkisti jo harson helman alta ja taitaa suunnitella kuljeskelua maanpintaa myöten.

Köynnöshortesiaahan voi kuulema kasvattaa myös maanpeittokasvina. Itse istutin sen suuren männyn juurelle tehtyyn lievään kohopenkkiin, unelmoiden sen joskus kohoavan tuohon mainittuun 3-10 metrin kasvukorkeuteen, kiiveten runkoa myöten ylös kiipimäjuurillaan. Tällä hetkellä taimen selviytyminen talven yli on kuitenkin jo riemuvoitto! Varmasti viimetalven paksu lumipeite on auttanut asiaa. Toivottavasti ei enää tule kovia pakkasia...

Viikonlopun jälkeisiä tunnelmia

2010-04-05T10:24:00.000-07:00

Punainen gerbera olohuoneen pöydällä toimi pääsiäiskukkana ja kevään tuojana. Lumet ovat sulaneet kovaa vauhtia viimepäivinä ja ilokseni huomasin jo pitkän rivin syksyllä istuttamia krookuksia puskemassa maasta ylös muutaman sentin pituisina. Ensimmäinen varma kevään merkki! Perjantaina auringon paistaessa oli päivällä kasvihuoneessa +30 astetta lämmintä. Taidan seuraavien lämpimien päivien tullessa kohdalle, siivota kasvihuoneen taas kesäkuntoon.
Tämän vuoden pääsiäisviikonloppu oli poikkeuksellisen tapahtumarikas, eritoten sisutamisen suhteen sillä viikonloppu meni omalla kylällä huutokaupassa tutkaillessa. Sieltä lähti mukaan kaikenlaista ihanaa, siitä lisää kohta, mutta ensin muutamia pääsiäisen leipomuksia:

Rahkapullat eli dallaspullat syntyvät helposti perus pullataikinaan. Täytteeseen tulee: 100g voita, 1 prk rahkaa, noin ½ dl sokeria, 1 muna, 1 pss vaniljakastikejauhetta. Pehmennä voi, vatkaa joukkoon sokeri, rahka, vaniljakastikejauhe ja muna. Kaulu pullataikina ohueksi levyksi, levitä täyte, rullaa, paloittele, voitele kananmunalla ja paista uunin keskitasolla 225asteessa noin 12 min. Kannattaa kohottaa pullia reilu puoli tuntia ennen paistoa jolloin niistä tulee ihanan kuohkeita.

Kaupan valmiista murotaikinasta syntyi nopea persikka-juustokakku reseptillä jonka keksin lennosta löytäessäni kaupasta purkin vaniljatuorejuustoa. Täytteeksi siis 1prk (Sunnuntai) vaniljatuorejuustoa, 1 dl kermaa, 1 muna, 2rkl sokeria ja ripaus vaniljasokeria. Kaada täyte pohjan päälle, siivuta pinnalle säilykeprsikoita ja ripottele hasselpähkinärouhetta. Paisto 200-225asteessa n. 25 min. Helppo ja nopea piirakka, suosittelen!

Tässä se on! Viikonlopun ehdottomasti upein huutokauppalöytö ja koko elämäni ajan mielessä ollut suuri unelma: punainen samettinen rokokoosohva! Juuri sellainen minkä olen aina halunnut. Hintaa en edes uskaltanut meklarilta alunperin kysyä kun ajattelin sen olevan useissa sadoissa euroissa. Voitte siis vain kuvitella eilisen paniikkini kun korkein huuto sohvasta oli 80 € eikä minulla ollut enää yhtään rahaa mukana huudettuani jo lampun ja pari tuolia!

Siskoni oli onneksi mukana vieressäni seuraamassa tilannetta joten aloin nykimään häntä hihasta paniikin vallassa (ennen kuin 80 € olisi lyöty lukkoon) jolloin hän kiljaisi "100 €" ja sillä ne kaupat syntyi, satasen lainalla :) Naamallani oli varmaan tuolla hetkellä todella omituinen hämmennyksensekainen ilme leuat auki loksahtaneena (varmaan kuolasinkin). Huh...oli siinä dramatiikkaa kerrakseen. Sohva on OK kuntoinen, istuintyynyt vähän kuluneet, mutta käänsin ne ympäri kun toinen puoli oli parempi, eikä minua pieni kuluminen ollenkaan haittaa. Sohvalla on kaiken lisäksi todella mukava istua. Kuvassa kaunokainen on vielä keittiön puolella kun pitää raivata sille sopiva tila kohtapuolin, paikat kun ovat juuri nyt vielä ihan sikin sokin. Otan sitten paremman kuvan :)

Tänään viimeisiä huonekaluja oli kaupan, toinen tavara jonka hintaa en myöskään edes uskaltanut alunperin kysyä, oli viereinen sohvapöytä. Se lähti mukaan 80 € hintaan. ei todellakaan paha hinta näin upeasta pöydästä, se vain on niin valtavan iso että ei mahdu olohuoneeseen, melkein yhtä iso kuin ruokapöytä, ainoastaan matalampi. Aion viedä sen yläkerran siniseen vierashuoneeseen koska sinne olen pöytää etsiskellytkin. Takana näkyy olohuoneeni sohva jonka hankin SuomiSoffan alennuksesta puoleen hintaan pari vuotta sitten. Siksipä luovuin kokonaan samettisohvaunelmastani, kunnes se nyt toteutui! :)

Alakerran käytävän lattiaprojekti:

Alakerran käytävän lattia jouduttiin laittamaan uusiksi kylpyhuoneremontin ja putkien laittamisen vuoksi, kuten aikaisemmin jo kerroinkin. Lisäksi lattian alle laitettiin lisää eristystä vanhojen muhjujen lisäksi (joista osa myös poistettiin). Nyt oli aika petsata ja lakata lattia ja siitä tuli kieltämättä ihanan näköinen, vielä puuttuu paikaltaan lattialistat. Lattiassa on nyt 3 pohjalakkakerrosta, ensiviikolla olisi tarkotus vetää päälle pintalakkaa muutama kerros. Odotan innolla että pääsen tapetoimaan käytävän päädyt piakkoin :)

Pääsiäistä!

2010-04-01T10:22:00.000-07:00

Vehreän vihreät pépéet

2010-03-17T11:52:00.000-07:00

Vinkki vaikka pääsiäisleivonnaisiksi:

Ajattelin leipoa hieman keväistä piristystä perheelle ja ystäville. Leipominen tai yleensäkin jonkin pienen mukavan asian näpertäminen illalla (enimmäkseen tietokoneen edessä vietetyn) työpäivän jälkeen on jotenkin rentouttavaa ja tuo hyvän mielen. Nämä pienet helpot Pépéet, (tai miksi niitä kukin haluaa kutsua) ovat olleet kestosuosikkeja ja helppoja kahvipöydän herkkuja niin kotona kuin vieraiden kesken. Reseptiä voi myös helposti muokata oman makunsa mukaan ja eri tilanteisin sopivaksi.

Nyt päädyin tekemään ihan perusreseptillä ja vielä helpomman kautta, kaupan pakastettu murotaikinapohja omatekoisella vaniljakreemillä, pinta koristeltuna vihreäksi värjäämälläni sokerikuorrutteella. Viime kesänä tein samaisia pikkuleivoksia vielä pienemmällä, pikkuruisella pyöreällä muotilla, erään japanilaisen valokuvaajan näyttelyn avajaisiin. Laitoin pohjalle valkoisen sokerikuorrutteen ja koristeeksi puolikkaan kirsikan, joten niistä tuli pieniä ”Japanileivoksia” muistuttaen Japanin lippua. Hyvin tekivät kieltämättä kauppansa, yhtään ei jäänyt jäljelle :)

Sokerikuorrutteen, eli puuterisokerin sekoitettuna tilkkaan nestettä, voi tehdä monella tavalla maustaen. Veden sijasta voit käyttää kahvia jotta saat mokkaleivoksia, tomusokerin lisäksi tujaus kaakaojauhetta ja suklaamuruja tekevät suklaisemman lopputuloksen, sitruunamehu maustaa leivokset raikkaan kirpeiksi…Vain mielikuvitus on rajana.

Kauli siis kaupasta löytyvä pakastemuro(piirakka)taikina ohueksi n. 5mm. levyksi ja painele muotilla kuten pipareita tehden, pyörylöitä, sydämiä tai mitä muotoa haluatkin. Paista muropohjan uunin keskitasolla 200 asteessa noin 7 minuuttia, uunin tehosta riippuen, pidä silmällä etteivät pala, vaan kypsyvät kullanruskeiksi.

Jäähdytettyäsi voit koristella puolet muropohjista (päällysosat) tomusokerikuorrutteella. Tarkkaa sekoitussuhdetta en osaa antaa kun teen aina näppituntumalla. Sopivan paksu, mutta helposti levitettävä kuorrute jonka pinnalle voit ripotella haluamiasi koristeita.

Valmista pohjille vaniljakreemitäyte.

1 muna, 1 dl sokeria, 1 dl vettä, 1 rkl perunajauhoa, 100g voita, 1 tl vaniljasokeria (helppo muistaa!)

• riko pieneen kattilaan 1 muna ja vispaa sekaan 1 dl sokeria
• mittaa 1 dl vettä johon sekoitettuna 1 rkl perunajauhoa, kaada muna-sokeriseoksen joukkoon
• kuumenna hellalla koko ajan vahvasti sekoittaen/vatkaten jotta seos ei tartu pohjaan, kuumetessaan seos sakenee nopeasti joten sakeennuttuaan, nosta heti pois hellalta ja jäähdyttele kylmässä vesihauteessa sekoitellen
• mausta seos teelusikallisella vaniljasokeria
• pehmennä mikrossa 100g voita ja vatkaa se tasaiseksi vaahdoksi
• yhdistä voi ja vaniljaseos voimakkaasti sekoittaen

Helppo ja nopeasti valmis vaniljakreemi joka sopii myös täytteeksi vaikka unelmatorttuun. En valitettavasti muista mistä aikanaan tämän reseptin bongasin, siitä on monen monta vuotta, oli todennäköisesti jostain lehdestä, kääretorttureseptistä. Kuten sokerikuorrutuksen kanssa, tämän kanssa voi toki myös kikkailla ja korvata tuon 1 dl vettä juuri vaikkapa kahvilla myös. Viime syksyn Halloweenjuhlia varten korvasin sen appelsiinimehulla ja näin sain kreemistä sopivan kuorrutteen hedelmämuffineille!

Siemeniä!

2010-03-07T02:44:00.000-08:00

Klarkia seosta ja ruiskaunokkeja kesällä 2009, edessä ritarinkannus.

Aina uusien siemenluetteloiden ilmestyessä alkaa se jokavuotinen kiihkoilu ja mietintä mitä tänä vuonna kokeilisi. Tänä vuonna päädyin tilaamaan siemenet Puutarha.netistä koska sieltä löytyi kaikki mitä etsinkin. Viime vuonna havaitsin kuinka helppoa hopeahärkin kasvattaminen on, taimista tuli paljon tuuheammat ja paremmat kuin mitä kaupassa oli, joten ostin lisää siemeniä ensikesäksi, tavoitteena reunustaa kaikki kivikkokukkapenkit tällä ihanalla hopeanhohtoisella kasvilla. Aikanaan kotipuhassamme ulkotakan luona kasvoi muutama hopeahärkki jota pienenä ihmettelin ja siihen kovasti ihastuin, nyt saan sitä kasvattaa mielin määrin!

Mukaan tarttui myös Puistolemmikki 'Deep Blue tower' -lajiketta, jättipoimulehteä (jota jo viimevuonna etsin ja aina oli loppu :( jos tänä vuonna onnistaisi...), isoniittyhumala, nukkapähkämö, iisoppi ja ruusunätkelmä.

Yksivuotisista otin kokeeksi sinistä kelloköynnöstä vaikka taitaa kyllä jo olla viimeiset hetket laittaa kasvamaan, on kuulema niin hidaskasvuinen. Kahta lajia koristekurpitsaa ajattelin kokeilla 'Flat Striped' ja oranssi 'Small Warts' (kamala nimi..). Eipä kesä olisi mitään ilman tuoksuherneitä ja auringonkukkia joten niitä pitää aina olla.

Syksyllä on ihanaa kun saa ottaa auringonkukkia pöydälle maljakoon. Ihan erikoista oli kasvattaa mustia, punaisia ja monivärisiä auringonkukkia, mutta täytyy sanoa että ei mikään vedä vertoja perinteiselle keltaiselle auringonkukalle. Nämä eri väriset jotenkin muistuttivat gerberan kukkia ja olivat huomattavasti pienempikukkaisia kuin normaalit auringonkukat. "Musta" auringonkukka (jota kasvoi pussillisesta vain 1 kpl) oli lähinnä tumma punainen ja melko hontelo. "Italian white" oli positiivinen yllätys, pensasmainen kasvutapa, yhteen varteen tuli monta todella vaaleaa kukkaa joissa melkein musta keskusta. Siron näköinen mutta vahva, sopisi hyvin taustakasviksi kesäkukkapenkkiin. Tässä lopuksi muutamia kuvia viimevuotisista kokeiluista, lajikkeet Korpikangas Siemenen auringonkukkalajitelmasta.

Auringonkukat nojailemassa aitaan ja silmäilemässä ohikulkijoita.