sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Koti vai viidakko?



Se tunne, kun alkaa miettimään että lähtikö tänä vuonna siemenkylvöt hieman lapasesta.  Loputon viidakko laajentuu huoneesta toiseen. Jos joku kurkistaisi ikkunasta sisään, ei sieltä muuta näkyisi kuin pelkkää vihreää.



Malabarinpinaatit malttavat vielä mielensä ja ovat melko hillittykasvuisia. Toisaalta jos niille laittaisi köynnöskepit, varmaan kasvu räjähtäisi heti. Olen monesti huomannut että köynnöskasvi kyllä vaistoaa kun tuki on lähellä, silloin alkaa kova kasvuvauhti.



Tomaatteja pukkaa joka suunnalta. Luulin jo aluksi että mitkään näistä eivät idä. Onneksi en ehtinyt sentään uutta satsia kylvää. Eiköhän nämä 25 tainta riitä alkajaisiksi...


Koska minulla on kasvamassa vain kolmea eri lajiketta, vihreä Green Zebra, punainen Supersweet 100 ja keltainen Udi, merkkasin taimet helposti vain eri värisillä tikuilla koulimisvaiheessa. Olen käyttänyt samaa systeemiä monien muidenkin kasvien kanssa jotka tunnistaa muuten helposti, mutta joiden eri väriset lajikkeet haluaa pitää erossa toisistaan ja aikoo istuttaa tietyt kukat tietyille paikoille väriensä mukaan. Etenkin kasvihuoneen kevätkaaoksessa kouliessa voi monesti taimet mennä sekaisin. Joskus käytän ihan puolitettuja grillitikkuja joiden päät dippaan väriin. Esimerkiksi jos vaikkapa auringonkukkia on samaan aikaan kasvamassa mustaa, punaista ja keltaista. Huomattavasti nopeampi systeemi kuin pienten lappujen ja taimikylttien väsääminen kymmenille taimille.


Vielä kun nämä saisi kaikki pidettyä hyvässä kunnossa kevääseen asti. Tsiniat ovat kohta kukassa. Jos olisin järkevä, katkoisin nuput pois ja antaisin taimen haarottua, mutta kun en millään raaski vielä leikata. Sitten kun nuput avautuvat, pätkäisen ne maljakkoon. Ne olisivat pärjänneet huomattavasti lyhyemmällä esikasvatuksella. Toisen satsin voisi vielä kylvää jos vain tila kotona riittäisi. Kohta täytyy varmaan laajentaa kasvatuksia vielä makuuhuoneenkin puolelle...

Aurinkoisia päiviä ja kevättuulen lämpöä jo odotellen...
Linda

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Pääsiäisen uudet alut



Kohmean maan keskeltä nousee vihreys laukkojen muodossa. Viereltä pilkistävät verenpunaiset Angelique-tulppaanien alut, ne sadat sipulit jotka syksyllä piilotin. Pihani on jo täysin lumeton, mutta vielä kylmä. Krookusten nuput odottavat auringon hipaisua avautuakseen. Helleborus Nigerin täydellistäkin puhtaammat kukat liikuttavat aina yhtä voimallisesti hetkenä jolloin luonto vasta heräilee talviunesta. Pääsiäistä en ole kotiini erityisemmin koristanut, nautin vain ikkunalautojeni ylitsepursuavasta vihreydestä, täydessä lehdessä olevasta japaninvaahterasta, uhmakkaasta hortensiasta, sekä ajatuksesta että voin viettää pääsiäisen kukkapenkkejä rapsutellen, ja ehkä kasvihuonettakin siistien. Koko kevät on mennyt lujaa. Olen ollut onnellinen erilaisten harvinaisen mielenkiintoisten työprojektien parissa, joten en pahemmin ehtinyt edes miettämään että koskahan se kevät vihdoin saapuu. Nyt se tuntuu olevan jo melkein täällä. Yläkerrassa odottaa pahvilaatikollinen Hollannista hankittuja sipuleita. 50 kellohyasinttia, 250 kruunuvuokkoa, 40 liljaa, 50 tuoksumiekkaliljaa, 12 daaliaa ja muutama pullea tuoksuinkivääri. Ensi viikon unelmissa on tilata kuormallinen kivituhkaa tulevan hyötytarhan käytävien pohjaksi. Puutarhaunelmat alkavat ehkä taas konkretisoitua. Uusi kevät. Uusi alku.
Hyvää pääsiäistä kaikille!

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Pientä pintaremonttia - kotivarasto











Voisin sanoa, että melkein kuin taikaiskusta, joka vuosi aina samaan aikaan iskee joku kummallinen sisustus- ja uudistusvimma kotona. Koko alkuvuosi on ollut aikamoista projektientäyteistä aikaa suunnitelutöiden puolesta, joten paljon on tullut vain tietokoneella istuttua. Silläpä kaipasin hieman jotain muuta vastapainoksi, eli "pientä viikonloppuprojektia". Yläkerrassa oleva melko pieni huone on aina ollut epämääräinen varastohuone. Ajattelin että nyt on aika muuttaa se käytännölliseksi ja siistimmäksi varastohuoneeksi. Olin myös totaalisen kyllästynyt sen vaaleanviolettiin väriin ja joskus kovalla vaivalla maalaamiini tummanvioletteihin pystyraitoihin. En viitsi edes laittaa tähän mitään ennen-kuvaa, en halua edes muistella sitä! 

Säilössä oli ne kaksi rullaa Duron Gammalsvenska-malliston Hudiksvalls Teater tapettia jotka Wallpaperdirectin alennusmyynnistä noin vuosi sitten ostin (edellisessä kevään sisustusmaniassa...). Olen aina rakastanut sitä tapettimallia, ja sitä piti tulla olohuoneen yhdelle seinälle, mutta kun eivät sopineet muiden seinien sävyn kanssa, jäivät ne käyttämättömiksi. Ajattelin että näinköhän riittävät huoneen kahdelle, saatikka kolmelle seinälle. Pakko oli kokeilla, ja onneksi kävi hyvä tuuri! Kiitos lukuisten ovi- ja ikkuna-aukkojen sekä helpon tiheän kuvioinnin, tapetti riitti juuri ja juuri. Pari hassua jämäpalaa jäi jopa yli. 

Valkoista kangasta olin vailla, jotta saisin huoneen laskevan katon syvennyksen eteen tehdä uudet sopivammat verhot violettien tilalle. Äitini kaivoi varastostaan vanhat lakanat joissa on hänen itsensä aikanaan virkkaamat pitsit. Sellaisia lakanoita kun ei nykypäivänä käytetä, tulevat pitsit nyt kauniisti esille verhoina joissa niitä saa ihastella. ♥ Suuri kiitos äipälle ihanuuksista! ♥ 
Ikkunaan ompelin kapan joskus kirpputorilta löytämästäni kappakankaasta. Se sopi mielestäni tyyliltään pitsien ja tapetin kanssa. Isoäidin vanhan, kovin modernin pöydän päälle heitin myös pitsiliinan jotta musta pöytä "maastoutuu" hieman paremmin tähän uuteen maalaisromanttiseen villitykseen.

Yksi ongelmapesäke huoneessa on ollut myös muurin edusta josta oli jo ennen minun aikaani purettu ilmeisesti hella pois ja suljettu muuri. Lattian nurkassa on kuitenkin muurattu koroke, joka estää juuri sopivasti sen, että mitään kaappia tai huonekalua siihen saisi laitettua. Kulmaraudoilla ja laudoilla saatiin sekin nurkka nyt hyötykäyttöön ja saan siihen aseteltua tavaroita. Tiiliseinään poraaminen oli yllättävän kova homma ja tähän "pikku viikonloppuprojektiini" mukaan tempautunut isä-parkani sai siinä vähän taistella poransa kanssa, mutta nyt on hyllyt ja ne pysyy.

Systeriltä saaduilla tapetinjämillä päällystin pahvilaatikoita säilytyslaatikoiksi. Vanhoja tapettipaloja löytyy minultakin, joten se projekti jatkunee taas jonain toisena viikonloppuna. Kauniisti koristellut laatikot ovat siistejä ja nättejä pinottuina ihan sellaisenaan. Nyt tämä huone on ikkunalistoja vaille valmis, ja pahin sisustamisinto tällä erää taltutettu. Nyt voi taas rauhallisin mielin käydä kohti uutta työviikkoa. ;)

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Koulintapäivä




Aurinko paistoi, linnut lauloivat, ja tsinniat sekä kääpiösamettikukat pääsivät kennostosta uusiin omiin rukkuihinsa. Alkoi olla jo hieman ahdasta kun en kaiken kiireen ja tohinan keskellä ollut saanut aikaiseksi koulia. Malabarinpinaatit todellakin ovat hitaita ja vaikka ensimmäistä varsinaista lehtiparia ei ollut vielä näkyvissä, laitoin nekin jo uusiin ruukkuihin että sain kennoston tyhjäksi. Saa nähdä tuleeko niistä mitään edes kesään mennessä. Tomaateista vasta 2 pientä tainta näkyvissä. Täytyy pian kylvää lisää, kun vielä ehtii. Puolet zinnioista ja samettikukista jää vielä huhtikuulle. 

En ole aiemmin tätä oppineittenkukkaa kasvattanut, joten ajattelin että paras esikasvattaa, vaikka ilmeisesti sen voi myös suorakylvää. Kukinta vaan jäisi silloin turhan myöhäiseksi. Tätä isotsinnia 'Queen Lime Red' -lajiketta odotan innolla. Niin ihanat kukat joita kuvailtiin siemenkaupasa näin:
Ainutlaatuinen limenvihreän ja vadelmanpunaisen väriyhdistelmä ja vaihteleva kuviointi. Puoli- tai täysin kerrannaiset kukat tanakoissa varsissa. Mukana voi olla yksittäisiä yksinkertaisia. Vaikuttava kukkakimpussa ja -penkissä.

Olisi niin paljon kylvettävää, mutta liian vähän tilaa, ikuinen kevätongelma! Onneksi kasvihuone nopeuttaa asioita joten ehkäpä jo hyvällä tuurilla huhtikuussa pääsee sinnekin jotain kylvämään.

Täällä on ollut viikonloppuprojektina pientä pintaremonttia yläkerrassa. Postailen siitä lisää piakkoin kunhan saan paikat siivottua. Aurinkoista viikonloppua kaikille!

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Hyvää naistenpäivää ja kevätarvonnan voittajat


Ihaninta naistenpäivän aamua teille kaikille! Me kimulit täällä Romppalassa, eli minä ja Kuningatar Mimma, leikimme hiiren ja random.org:in numerogeneraattorin kanssa, jotta saisimme selville järjestämämme pienen naistenpäiväarvonnan voittajan. Kitkentäraudan voittajanumeroksi arpoutui 57, eli Outi kommentillaan:

"Voi miten ihana arvonta!!! Tuo kitkemisrauta sopisi täydellisesti yhteen mun Garden Girl - haalareitten kanssa. Tällä myös ensimmäiset (23😂) siemenpussit ja juurakot ja mukulat hankittu. Tämä on juuri täydellinen aika, kun kevät niin kovasti polttelee mielessä, mutta vielä ei ole kiire mihinkään. Haaveillaan ja nautiskellaan"

Wau! No siinäpä kävi kätevästi että on nyt myös työkalu joka mätsää oikein vaatteidenkin kanssa! :-D Vetovoiman laki taisi olla sinulla nyt kyllä kohdillaan! 

Toinen palkinto eli siemenpussit osuivat numerolle 47, joka laskujeni mukaan on kommentoija nimeltä Tiina S:
Mukaan!
Tiina
miumiu83 at gmail.com

No miumiu vaan sinullekin, ja onnittelut täältä miumiulta ja maumaulta!
Onnea voittajille! Tiinalle laitankin samantien sähköpostia, mutta Outin yhteystietoja ei ole, joten laitathan minulle pikaisesti sähköpostilla osoitteesi palkinnon lähetämistä varten. Kiitos kaikille osallistujille ja myös ihanista kommenteistanne! Toivotamme näiden yllä olevien kukkien ja versojen myötä mitä ihaninta naistenpäivää ihan jokaiselle! ♥
Nenä kohti kevättä!

torstai 2. maaliskuuta 2017

Arvonta ihanille puutarhanaisille!


 Ihanaa että maaliskuu alkoi! Kevät lähestyy, ensimmäiset kylvökset itävät jo, ja vaikka ulkona satoi tänään räntää, mieliala kohoaa pelkästään ajatuksesta että parhaassa tapauksessa jo reilun kuukauden päästä saan etsiä ensimmäisiä krookusten nuppuja pihamaalta. Ensi viikolla on naistenpäivä, joten siihen teemaan liittyen ajattelin pistää pystyyn pienen nopean ja naisellisen puutarha-arvonnan. Sattuipa myös hassusti että tämä on myös blogini tasan 500. postaus! 

Hankin itselleni Garden Girlin kitkemisraudan, ja kun se oli niin ihana, täytyi hommata kaverille kanssa, ehkäpä juuri sinulle? Vielä en ole omaani käytännössä testannut, mutta vaikuttaa hyvin laadukkaalle. 
Toisena palkintona on 3 pussia siemeniä. Jotain kaunista, jotain maistuvaa ja jotain tuoksuvaa...

Osallistu siis arvontaan jättämällä kommentti. 1 arpa / henkilö ja anonyymit voivat osallistua sähköpostiosoitteellaan. Arvonnan suoritan, virallisen valvojan Mimman kanssa, naistenpäivänä ke 8.3.2017 joten osallistumisaikaa on tiistaihin puoleen yöhön asti. Ja jottei arvonta oli mitenkään syrjivä, niin toki miehetkin saavat osallistua jos täällä sellaisia lukijoiden joukossa on.
Uskon että työkalu pysyy niin naisen kuin miehenkin kädessä. ;-)



Kitkemisraudassa on kevyt mutta tukeva puukahva kauniilla kangaspäälysteellä ja nahkaremmillä.
Terä on ruostumatonta terästä ja hyvin teroitetun oloinen. :) Tällä kelpaa raaputella pihalaattojen välejä ja rikkaruohoja.

Toisena palkintona on siemeniä:
Parsasalaatti on itselleni aivan uusi tuttavuus, joten mielenkiinnolla aion myös itse sitä kokeilla ensi keväänä. Se kylvetään avomaalle toukokuussa. Kasvin lehdet kerätään salaatin tapaan, ja kukkavarsi keitetään ja syödään parsan tapaan. Mielenkiintoista... Onko joku teistä koskaan kokeillut?
Lisäksi on Pam's Split -lajiketta olevia rohtosormustinkukkia joissa hieman erikoiset halkinaiset kukat.

Kesä ei olisi sama ilman tuoksuherneitä, lajikkeena naisellisen pinkki Rosa.

Onnea arvontaan!
♥ Linda & Mimma

perjantai 24. helmikuuta 2017

Terveiset talvetushuoneesta



Yläkerran talvetuoshuoneessa vallitsee jo varsin keväinen tunnelma. Jalohortensia kasvaa kohisten, japaninvaahteran silmut pullistuvat, runkoruusut ovat kovin tanakat ja hyötämäni keltaiset ja pinkit hyasintit ovat kukassa. Nämä olivat siis ihan käsittelemättömiä keväthyasintteja. Kuvasta näkee muuten hyvin eron siinä kuinka pimeässä paikassa pidettynä kukkavanoista kasvaa pitemmät, juuri niin kuin pitääkin. Toisaalta tämä pieni ja pullea pinkki tapaus on suloisuudessaan ihan verraton. Mukavaa laskiaisviikonloppua kaikille! Lunta ainakin riittää...

Lisää keltaisista hyasinteista voit lukea
Oma Piha-blogin postauksesta täällä.


torstai 23. helmikuuta 2017

Kumppanuuskasveja ja vuoroviljelyä


Olen pelannut täällä varsinaista pasianssia kaikkien haalimieni siemenpussien kanssa ja vaihdellut niitä pakasta toiseen. Kaikki mahdolliset hyötyviljelykirjat on tullut kahlattua läpi ja samoin netin erilaisten vuoroviljelyoppaiden anti. Joskus tuntuu että aivot meinaa mennä solmuun. Tokihan näitä siemeniä voisi nakta sinne, tääne ja toivoa parasta, mutta kun kerran leikkiin ryhtyy, mielestäni olisi ihan kohtuullista ottaa selvää myös niistä pelisäännöistä. ;) Toki olen ennekin hyötykasveja kasvatellut, mutta se on ollut sellaista puolihuolimatonta salaatin, retiisien ja herneiden kylvöä.

Aiempaan suunnittelmaan hyötytarhan suhteen tuli sellainen ihan "pikkuriikkinen" muutos että päätin vaihtaa paikkaa ihan kokonaan (onneksi näitä päätöksiä ja mielen muutoksia on näin talvella huomattavasti helpompi tehdä). Tämä vaan on huomattavasti aurinkoisempi paikka ja kaipaa runsautta. Olen tähän kohtaan halunnut luoda jotain mielenkiintoa jo useamman vuoden ajan. Suuremman kasvihuoneen paikka olisi edelleen siellä mihin sen asetinkin, eli talon toisella puolella, mutta kasvulavat tulisivatkin tähän:


7m pitkät, 50cm korkeat lavat molemmille puolille, jolloin keskelle muodostuu kottikärryn mentävä käytävä. Hieman kirosin että miksi tuli tuo sähköpistoketolppa laitettua juuri tuohon, mutta toisaalta sen voi jättää lavan taakse, siihen pitää kuitenkin jättää pieni huoltokäytävä jotta pääsee kuusiaitaa leikkaamaan. 

Alkupäähän lavojen väliin voisi laittaa jonkinlaisen kaariportin papuja tai tuoksuhernettä kasvamaan, jotta putarhamökki häämöttää kivasti täältä päin katsottuna. Tuo suuri mänty vasemmalla vie voimia eikä tässä ole paljonkaan maata, joten lava saa olla maasta eristetty. Siksi sen pitäisi olla vähintään 50cm syvä. Pohjalle 10cm salaojakerros hiekkaa. Jos löydän strytox-levyn paloja jostain, niin niillä voisi lämpöeristää pohjaa. Eli pyrin satsaamaan siihen että lavoihin "istutettavat" madot ja pieneliöt selviäisivät mahdollisimman hyvin talvesta. Siitä syystä myös päädyin juuri ajatukseen että turha ripotella neljää pienempää lavaa, koska on ehkä parempi että on vain kaksi suurempaa multatilaa jotka sitten jakaa vaikka kehäkukilla ja samettikukilla eri osioiksi. 

Tästä pääsemmekin sitten niihin siemeniin ja kuinka olen ne juuri tällä hetkellä lajitellut:
Tämä ensimmäinen pitää nyt ainakin tarkasti paikkansa:

Osio 1:
Heti alkuun aurinkoisimmalle paikalle tutkitusti yhdessä hyvin viihtyvät kasvit eli maissi, salkopapu ja kesäkurpitsat. Maissi etuosaan myös käytännön syystä siksi, että se on tuulipölytteinen. Papu saa kasvaa suoraan maissin vartta pitkin (edellyttäen tietysti että saan nuo maissit kasvamaan ;-) ). Maissin kanssa sopisi kumppaniksi halutessaan myös peruna ja auringonkukat, mutta perunat aion jättää mahdollisesti aivan lavan takaosaan.

Osio 2:
Sipulit, lehtikaalit, kyssäkaalit, palsternakka (joka kävisi myös porkkanoiden tai salaattien kaveriksi) ja ihan ulkonäön vuoksi punasinappi Red Frills. Siitä en tiedä mihinkä parhaiten kuuluisi, ehkä salaattien kanssa, toisaalta sinapit ovat aika ytyjä, joten ehkä sekin voisi käydä tässä torjuntakeinona kaaleja suojelemassa.
Tähän kombinaatioon sopisivat myös tuoksuvat yrtit kuten mintut, rosmariini ja salvia, jotka tuoksullaan karkottavat kaaliperhosen. Yrttejä en tosin allergioiden vuoksi yleensä kasvata, joten samettikukka saa toimia tässä torjuntakeinona.

Osio 3:
Salaatteja, retiisejä, retikkaa, lamopinaattia ja tilliä.
Salaattien kanssa ristiriidassa olisivat ainoastaan persilja ja selleri, joten ne pärjäilevät varmaan yhdessä. Tilli ei esimerkiksi sovi vierekkäin porkkanan, kuminan, fenkolin tai tomaatin kanssa. Tilli sen sijaan torjuu lehtikirvoja ja kaaliperhosia joten siksi se sopii kaalien ja salaattien kanssa. Lamopinaatti pitää kuumista olosuhteista, joten sitä laitan kasvamaan myös kasvihuoneen lavoihin.





Osio 4:
Porkkanat joiden kanssa viihtyy persilja. Persilja ei viihdy mintun eikä salaatin kaverina. Itse olen kyllä aina persiljaa salaattipenkissä kasvattanut, mutta joskus toki vähän vaihtelevin tuloksin. Tähän ryhmään myös porkkanakärpäsen torjuntakasvia eli samettikukkaa, kehäkukkaa, ja sipuli toimii myös torjunnassa, joten istukassipuleita voisi näiden kanssa myös laittaa. Tuo yksi toinen pinaattilajike jäi näköjään tänne vielä kummittelemaan, mutta saa olla siellä, sillä se hyötyy harsolla suojauksesta. Ainoa kasvi jonka kanssa pinaatti olisi huono kumppani, on käsittääkseni punajuuri.

Lopuksi sitten tulisi vielä perunoita ja niiden väleihin härkäpapuja, joita voi kuulema kasvattaa suoraan samaan aikaan jolloin papujen sitoma typpi vapautuu suoraan juurista perunoille.

Yksi tyyppi ei ole vielä paikkaansa löytänyt. Kuulemani mukaan yksi kasvattamisen vaikeimmasta päästä oleva salaattifenkoli. Olen käsittänyt että sen ainoa hyvä kumppanuuskasvi olisi herne ja että fenkoli ei ole kiva kaveri oikeastaan kenellekään. Haiseva öykkäri siis? Ehkäpä se pääseekin johonkin muualle ihan omaan yksinäisyyteensä, tai herneiden kanssa.

Loppuyhteenvetona: välikasvit joita voi kylvää lähes mihinkä tahansa väliin tai kenen kanssa tahansa, ovat mangoldi, salaatti ja retiisi.Aina kun tilaan jostain siemeniä, sieltä tupsahtaa bonuksena pussillinen basilikan siemeniä. Yksi juuri niistä yrteistä joita en siedä ja jolle olen allerginen. Onneksi siskoni rakastaa sitä, joten laitan ne kasvamaan kumppanuuskasvi tomaatin kanssa kasvihuoneeseen, joten hän saa sitten minun puolesta vapaasti käydä basilikat poimimassa. ;-)

Pää on pyörällä kaikesta tästä pohtimisesta. Aluksi tuntui siltä että mikään kasvi ei sovi toisen kanssa ja nyt vielä täytyy jaotella nämä ryhmät neljäksi vuodeksi niin että vaihtavat paikkaa sopivasti keskenään. Ehkä tieto pikkuhiljaa uppoaa tähän kyssäkaaliin. 

Jos mielestäsi joku näistä yhdistelmistä vaikuttaa oudolle, saa ehdottomasti tätä vuoroviljelijä aloittelijaa huomauttaa. :) Oletko itse perehtynyt asiaan tai käytännössä kokenut kumppanuuskasvien positiivisen merkityksen kasvulle?

Loppuun vielä kissaterveiset.
Mimmallakin oli tänään yllättäneessä lumipyryssä pohdittavaa.
Hänen vastuullaan on myös pelargonien laatuvalvonta

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Meillä kotona -juttu

Kuva: Toni Härkönen / Unelmien Talo&Koti

Linkkivinkki: Meillä Kotona -sivustolla ilmestyi tänään juttu kodistani joka ilmestyi muutaman vuoden takaisessa Unelmien Talo & Koti -lehdessä. Jos missasit sen silloin, niin lyhenneltyyn uuteen nettijuttuun pääset tästä linkistä. Alkuperäisen artikkelin toimitti Anette Nässling ja upeat kuvat otti Toni Härkönen. :)

tiistai 14. helmikuuta 2017

Ystävyys



Kiitos ystävät, että olette olemassa!
Ystävyyttä on vaikea pukea sanoiksi,
riittäviksi sanoiksi.
Maailma on täynnä runoja ja ajatelmia aiheesta
mutta monet niistä kuulostivat korvaani kliseisiltä.

Siksipä totean vain, että 
ystävyys on kuin kimppu 
vaaleanpunaisia tulppaaneita
talven keskellä.
Tiedäthän mitä tarkoitan?
Iloista ystävänpäivää, minulta sinulle.

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Täydellinen vihreys






Vihreän kaipuu on tähän aikaan vuodesta pahimmillaan. Kaikkea elävää ja vehreää haluaa ympärilleen. Rakastan kovasti huonekasveja ja olenkin metsästänyt omaan kotiini sitä täydellistä viherkasvia jo pitkään. Sellainen onneksi löytyi! Vaatimuslista kasvin suhteen oli hankala.

 - kissalle myrkytön
- kestää kuivuutta ja kuivaa huoneilmaa
- ei ole liian ronkeli valonsaannin suhteen
- helppohoitoinen ja pitkäikäinen
- kaunis

Täydellinen huonekasvivalinta tähän kotiin on siten luonnostaan Meksikossa kasvava pullojukka (Beaucarnea recurvata) jota hauskan runkonsa muodon takia myös norsunjalaksi kutsutaan. Valoisalta ikkunalaudalta sille löytyi juuri sopiva paikka. Kesän tullen liikaa paahdetta tulee kuitenkin välttää. Kunnollista kastelua se kaipaa vain noin kolmen viikon välein eikä ruukkuakaan tarvitse välttämättä moneen vuoteen vaihtaa koska puu on hyvin hidaskasvuinen. Liikakastelu on sille suurempi uhka kuin kuivuminen. Olin varma että Mimman nähdessä tuon heinämäisen tupsun, alkaa innokas kiljunta jo heti ovella, mutta kissapa ei kiinnittänyt siihen minkäänlaista huomiota. Ei edes välittänyt haistella sitä. Laitoin aarteeni kuitenkin turvaan ylös ikkunalaudalle jotten aamulla herätessä koko kasvi ole parturoitu ja pelkkä runko jäljellä. Käärepaperit olikin sitten ihan toisenlainen mielenkiinnon kohde. Siellä ne ovat nyt mytättynä olohuoneen latialla rapisteltavina. :)
Mehikasvit olisivat toki toinen vastaava kasvivaihtoehto, mutta ne eivät ole yhtä vehreitä ja näyttäviä.

Yksikin kaunis viherkasvi tuo kummasti eloa ja kevättä huoneeseen. Viherkasvitrendi tuntuu olevan juuri nyt huipussaan sisustuksessa ja Pantonen vuoden värikin on nimeltään "greenery".
Vihreä väri on kotona kaunis suuremmassakin mittakaavassa. En ole kertaakaan katunut kotitoimistoni seinien vihreäpohjaista magnoliatapettia tai yläkerran kesähuoneen maalaamista kauttaaltaan vihreäksi.


Näistä seinistä ja mummin vanhojen sohvien kesäpäällisistä tulen aina hyvälle tuulelle.


Itse olen aina haaveillut että täydellinen sisustus kotona olisi sellainen jossa voisi kuvitella elävänsä kuin viktoriaanisessa kasvihuoneessa! Sellaista tuskin pystyn toteuttamaan ihan käytännön syistä (myrkyllisyys ja valon puute). Onneksi on muitakin keinoja luoda vihreyttä ja kukoistusta kotiinsa, eli väreillä, tapeteilla ja kankailla saa jo paljon kaivattua tunnelmaa aikaiseksi.

Versovan vihreää ja aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...