torstai 27. kesäkuuta 2013

Ennen kesämyrskyä


Eilen illalla, läkähdyttävän kuumassa, aurinkoisessa säässä ehdin vielä ikuistaa pionit ennen tämänpäiväistä ukkosmyrskyä ja lähes vaakasuuntaista sadetta. Epäilen että isot nuokkuvat kukat eivät ole välttämättä sitä riepotusta kestäneet. En muista vastaavanlaista myrskyä nähneeni kuin kerran aikaisemmin jokunen vuosi sitten. Taivas iski salamaa sellaisella vauhdilla että kieltämättä hieman pelotti. Nyt on mukavan rauhallista ja hämärää. Tässä hieman aurinkoisempia puutarhatunnelmia viimepäiviltä.







Kasvilavat rehottavat! Ensimmäisessä pensaspapua, toisessa mansikoita ja takimmaisessa salaatit ja pinaatit. Etualalla tummansiniseksi maalatussa lavakauluspenkissä gladioluksia ja daalioita. Tuolla kauempana ruusuruukun takana toinen samanlainen lavakauluspenkki täynnä kurpitsantainia ja tummanpunaisen krassin taimia. Elämäni ensimmäinen runkoruusu näkyy tuossa keskellä. Kaksi ostin, toinen on "White Fairy" ja toinen "Red Fairy". Jännityksellä odotan kumpi on kumpi. Toinen kasvaa kohisten ja on täynnä nuppuja, mutta toiseen tuli vasta nyt pienet lehdet.


Toukokuussa hankittu äitienpäiväruusu aloittelee toista kukka-aaltoa tauon jälkeen.


Patiokesäkurpitsa kasvaa mukavasti ruukussa. Huomenna onkin aika korjata satoa :)

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Juhannustunnelmia

Takana oikein mukava keskikesän juhla-aika. Toivottavasti myös teillä kaikilla! Tässä hieman minun juhannustunnelmia viikonlopulta.


Juhannusaattona isosiskoni oli laittanut pöydän koreaksi heidän kesätuvallaan.


Siskon miehen pitkään ja hartaasti kypsyttämä rosvopaisti vihannespedillä oli herkullista!



"Mau, olen pieni mutta kova karvapeto."
"Siskontyttöni" Luna (myös tunnettu nimellä Lunatic) oli vauhdissa pienenä valjastettuna petona ja ehti jossain ihmeen silmänräpäyksessä motata sammakonpoikasta joka pahaa aavistamatta loikki nurmikolla.


Kuvakin jo kertoo tämän pienen sammakkoparan pelon kun se laittoi kätensä pään päälle, aivan kuin sanoen: "Pliis, älä tapa!". Loppu hyvin, kaikki hyvin, sammakko pääsi jatkamaan loikkiaan vahingoittumatta.


Juhannuspäivä vietettiinkin Romppalassa. 


Grillailua "Villa sinin" edustalla ;)


 Grillasin muurikkapannulla kotitekoisen hampurilaisaterian, lisänä kaalisalaattia ja lohkoperunoita. Tein myös sillisalaattia.


Jälkiruoaksi kahvit ja kotitekoista kirsikkajäätelöä.


Mimman vastaanotto kotiin tullessa on aina yhtä lämmin ♥ Äkkiä sohvalle tai sänkyyn, kynnet "mamman" reiteen kiinni ja hyrisemään. Tästä ei nyt lähdetä mihinkään!


 Vielä viikko lomaa jäljellä jonka jälkeen alkaa kesätyöt taidenäytelyssäni Keijumökillä koko heinäkuun ajan. Tuleva viikko meneekin varmasti taulujen kehystyksessä ja kaikenlaisessa näpertelyssä. Mutta se on mukavaa puuhaa! 
Iloista kesäviikkoa! ♥




torstai 20. kesäkuuta 2013

Perunasta apu ruusujen lisäämiseen



Kyllä, luitte otsikon aivan oikein. Netissä törmäsin ohjeisiin. En siis ole vielä aloittanut juhannuksen viettoa niin rankasti että alkaisin sen vuoksi puhua sekavia ;) Ajattelin että tämä hassu teemahan sopii keskikesän juhlaan sopivasti, sillä onhan juhannus joidenkin ruusujen ja suomalaisen lempiherkun perunan aikaa, joten ajattelin jakaa tiedon jos joku haluaa kokeilla. Taidan itse ainakin kokeilla, sen verran mielenkiintoiselta vaikuttaa.

Backyard Divan mukaan perunassa on ruusulle tarvittavia ravintoaineita ja kosteutta jotta ruusun lisääminen ja juurruttaminen oksanpätkästä onnistuu hyvin.

Tiivistettynä koko prosessi:
- poista perunasta (raaka) mahdolliset silmut ja nystyrät
- leikkaa puhtaalla puukolla 20 cm pätkä tervettä ruusun oksaa (latvaa) vinolla 45 asteen viillolla
- dippaa oksan pää juurrutushormoniin tai omatekoiseen juurrutusaineeseen (ohje alla)
- tee perunaan sopiva reikä oksalle
- työnnä oksa perunaan
- istuta peruna ruukkuun jonka asetat lämpimään ja valoisaan paikkaan, kuitenkin välttäen suoraa auringonpaahdetta
- työnnä oksan päälle varovasti mutta tiiviisti tyhjä muovipullo joka luo ruusulle kasvihuonemaiset olosuhteet. Poista pullo muutamaksi minuutiksi päivässä jotta ilma pääsee vaihtumaan.
- Tainta voi karaista säännllisesti viikon ajan jonka jälkeen sen voi istuttaa ulos.

Jutussa ei sanottu mihin aikaan vuodesta tämä kaikki on tehty, mutta itsellä ainakin aikaisin keväällä ne muutamat ruusut mitä minulla on, täytyy leikata ja poistaa paleltuneet oksat eikä niistä kyllä saisi tällaisia oksia talteen. Ilmeisesti siinä vaiheessa kun ruusussa on uusi kasvu alkanut, on hyvä aika. Minä en tiedä...

Sitten ryhdyin miettimään tuota juurrutushormonia. Olen nähnyt sellaista myytävän puutarhaliikkeissä, mutta pienen tutkimuksen jälkeen löysin netistä tiedon että juurrutusta kiihdyttävää ainetta voi valmistaa myös itse luontaisella tavalla tuoreista pajun oksien latvoista, jotka pätkitään 2-3cm paloiksi ja jotka leikataan pituussuunnassa auki tai muusataan vasaralla, jotta oksan sisus paljastuu. Päälle kaadetaan kiehuvaa vettä ja tämä "pajutee" jätetään seisomaan yön yli. Tätä vettä voi sitten käyttää juurrutuksen apuna liottamalla juurrutettvaa oksaa liemessä muutamasta minuutista muutamaan tuntiin ja tätä käytetään myös kasteluvetenä juurrutetavalle. Tämän samaisen sivun mukaan pari aspiriinia liotettuna veteen ajaa saman asian, koska se sisältää pajun kuorta. Tämän sivun mukaan hunajaa on myös käytetty lisättävien oksien puhdistamiseen, sen antiseptisen vaikutuksen ansiosta.

Tässäpä pieni tietoisku juhannuksen kunniaksi! Kaikki tämä on ainakin minulle uutta tietoa :) Ilmeisesti nämä auttavat myös muiden puuvartisten lisäämisessä. Heti ryhdyin miettimään josko sama toimisi vaikkapa köynnöshortensian, marja-aronian ja purppuraheisiangervon kanssa.

Nyt oikein mukavaa juhannusta kaikille!! Itse vietän juhannusta systerin luona ja perheen parissa. Siskon mies kokeilee ensimmäistä kertaa rosvopaistin tekoa :) Juhannuspäivänä sitten grillaillaankin minun luona...


keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Juhannusripustelua


Voittajafiilis! Olin tänään poikkeuksellisen kekseliäällä päällä. Ei tässä mitään apinamiehiä tarvittu puihin kiipeilemään kun piti (juurihetinyt!) saada ripustettua tämä uusi iso hyttysverkko-puutarhakatos puun oksaan jonka alennuksesta löysin, mutta en uskaltanut tikapuilla kivietä, enkä olisi noita isoja tikkaita varmaan yksin jaksanutkaan kantaa. Löysin sopivan nyrkin kokoisen kiven jonka ympärille solmin tiukasti nyöriä. Viskasin kiven oksan yli (viidennellä heittämällä onnistui), sidoin ripustuslenkin pitkään naruun kiinni ja hilasin koko komeuden ilmaan! Nyörin sidoin puun rungon ympäri. Kyllä nyt kelpaa olla hyttysiltä suojassa. Nyt mietin raahaisiko tuonne alle puutarhakeinun vai -penkin vai -tuolit... Tilaa on ruhtinaallisesti. Ylärenkaan halkaisija on 150cm, korkeus 250cm ja helman ympärys 14m :)


Askartelin juhannuskoristeeksi tällaisen tuulessa mukavasti liehuvan kranssin koivunrisukranssista, kangassuikaleista ja silkkipaperikukkasista. Löytyi vielä sopiva oksa tuolta 4-5m korkeudesta ja se heitto onnistuikin jo ensimmäisellä kerralla :D




Ihanaa keskikesää!

torstai 13. kesäkuuta 2013

Operaatio kuunlilja

Kuunlilja oli ensimmäinen kasvi jonka hankin pihalleni vuonna 2004. 6 juurakkoa vihreälehtistä ja kirpputorilta ostin muistaakseni 2 tainta valkoreunaista versiota. Nyt kahden päivän aikana olen vanhan sahan kanssa jakanut taas paakkuja ja siirtänyt taimia tänne salaisen varjopuutarhan kätköihin, tarkoituksena muodostaa jonkinlainen käytävä. Ja taimiahan riitti. Laskin että nyt on pituudeltaan 20 metriä kuunliljapenkkiä. Kuunliljojen jälkeen takana jatkuvat tuijat ja alppiruusut. Onneksi ei tarvinut käsin kaivaa tuota matkaa vaan käännettiin maa puutarhajyrsimellä niin että kivet vaan lentelivät. Maasta nousi tuttuun tapaan pieniä ja vähän suurempia murikoita kahden kottikärryllisen verran. Lisäksi löytyi lasinen samarin-pullo (en edes tiennyt että samarinia on myyty pulloissa) sen pesen ja säilytän nostalgia-aarteena ;) Pari palaa ruostunutta peltiä piti kaivaa ylös, yksi musta naisten korkokenkäsaapas ja yksi lapsen lenkkari. Kun talo oli tyhjillään, oli paikka ilmeisesti jonkinlainen naapurien kaatopaikka, aina löytyy jos jonkinlaista tavaraa.

Meinasin lähteä vielä kastelemaan taimia, mutta onneksi luonto auttaa ja juuri alkoi sataa :)


Piti vielä pysähtyä hetkeksi saniaisten luo ja silitellä niiden ihania lehtiä. Rakastan näitä ihanuuksia yli kaiken, jo lapsena metsässä ihailin sainaisia. Lapsen logiikalla luulin niiden olevan vain huonekasveja, sitten kun niitä löytyikin myös suomalaisesta metsästä, riemastuin. Mikäli kasvit aistivat meistä ihmisistä tunteet ja rakkauden, nämä saniaiset ovat varmasti imeneet kaiken itseensä. Tänä vuonna ne ovat erityisen upeita ja kasvaneet aivan valtaviksi pehkoiksi. Nuo kauimmaiset ylettyvät jo melkein kaulaan asti ja olo on kuin viidakossa. Täytyy ottaa juurelta taas pikkutaimia ja viedä muutama myös kuunliljojen kavereiksi. Näitä saniaisia katsellessani ymmärsin että taidan olla loppujen lopuksi aika vihreä kotipuutarhuri. Erilaisten vihreiden sävyjen ja lehtimuotojen yhdistely on ihanaa ja luo rauhallisen, yhtenäisen kokonaisuuden joka miellyttää silmää. Pihan varjoisimmat kohdat voivat olla aivan yhtä mielenkiintoisia kuin aurinkoisetkin.


Puuhastelun lomassa yläilmoista kuului outoa raakkuvaa piipitystä. Kuusen latvassa on komeankokoinen harakanpesä. Tänään yksi pullea pieni harakka juoksenteli alppiruusujen välissä autuaan tietämättömänä maailman vaaroista. Kauempana äiti huusi kovalla äänellä "varo niitä ihmisiä!" :) Eräs toinen varovainen otus oli taas iltalenkillään toissailtana samaan aikaan.


Kuulin jostain että siilit syövät myös kissanruokaa. Täytyy kysyä Hänen Majesteetiltaan josko häneltä liikenisi lahjoittaa kourallinen raksuja piikikkäälle pikkukaverille.

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Kesäkuun ihanuutta


 Tähän viikonloppuun on mahtunut vähän istuttamista,
kitkemistä ja kahvittelua.

Lauantaina leivoin raparperipiirakkaa, kirsikka-suklaamuffinsseja ja pinaatisämpylöitä. Uudet kirpparikupitkin tuli otettua käyttöön ;)

Tulppaaneista myöhäisimmät ovat vielä urheasti kukassa
- kevään viimeisen hetken.

Onneksi on muita pienempiä kukkasia siellä täällä.


Kasvihuoneeseen keväällä istuttamani vihreäkukkainen kellohyasintti on avannut ensimmäisen kukkansa. Tätä on mielenkiintoista seurata! Vaikuttaa todella elegantilta ja se on vienyt jo sydämeni täysin! Todella vahvat ja komeat, leveät lehdet, aivan kuin amarylliksella. Tämä afrikkalainen sipulikasvi täytyy ilmeisesti talvettaa sisätiloissa, eli ulos tätä ei voi jättää.

Työhommat on kaikki tehty ja hyvällä omallatunnolla
huomenna alkaa tällä yrittäjällä kolmen viikon
L.O.M.A.
Lorvimista
Onnellisuutta
Mukavuudenhalua
Automaattinen vastausviesti: LOMALLA ;)
♥ Iloa alkavalle viikolle! ♥

torstai 6. kesäkuuta 2013

Kukkia ja verhoja


Taisivat kukkakeijut lukea ajatukseni toissapäivänä kun kylän tehtaamme ohi mennessäni katselin tien vieressä olevaa rusokuusama-aitaa ja ihailin sen runsaita kukkia. Mielessäni ajattelin että voi kun saisi tuosta yhden oksan pihistää maljakkoon. Seuraavana päivänä miehet olivat leikanneet pätkän aitaa kokonaan matalaksi koska se oli peittänyt risteyksen näkyvyyttä. Kukkivat oksakasat menivät uimaranannalle juhannuskokkoon polttorisuiksi. Hieman hymyilivät kun minä oksasaksien kanssa kävin kokkoa verottamassa ja kannoin kotiin sylillisen kukkivia oksia :) Täällä ne nyt kukkivat, pienen "villani" ovenpielessä suuressa muovisavissa.


Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, kirppariverhot pääsivät vihdoin ikkunaan ja tänään laitettiin paikoilleen ikkunoiden päälle pienet lipat, valkoisilla kulmaraudoilla koristeltuina.


Huvimajaan puolestaan laitoin pitsireunaiset 1,50 € verhot jotka toimivat samalla mukavina hyttysverkkoina. Pitsiliina myös kirppikseltä tietysti parilla eurolla ;)


Samoin kaksi sinistä tuikkulyhtyä jotka oli 1€ /kpl.


Tänään iltapäivällä karkasin taas kirppikselle kuin villihamsteri konsanaan ja ostin 6 kpl IHANIA romanttisia orvokkikahvikuppeja kultareunuksilla 6 € (kahvikuppejahan tietysti aina tarvii, ensiviikollakin vieraita tulossa...), 2 lyhtyä yht. 2,50 € ja parit koristeelliset lasikulhot joita aion hyödyntää vaikkapa kukka-asetelmissa. Niin se vaan on että toisen romu voi olla toisen aarre, ja tällä tytöllä on taas aivan lottovoittajafiilis! ;) 


Aidan vierellä tornionlaaksonruusu availee jo ensimmäistä nuppuaan.


Tulppaanien aika alkaa valitettavasti olla jo ohi, mutta muutaman sain vielä napsaistua kielojen kavereiksi :) Näihin tunnelmiin päätän, kielontuoksuista loppuviikkoa ja tulevaa kesälomaa odotellessa! ♥ :)

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Kuningattaren kesätervehdys


Hänen majesteettinsa kuulumiset ovat jääneet aivan huomiotta kaikkien kukka- ja puutarhapostausten rinnalla, joten täytyy tietysti korjata asia! Mimma on tarkkaavaisena vahtinut ikkunasta pihakuulumisia. Se on kovin väsyttävää puuhaa.


 Hmm.. pitäisiköhän käydä vielä yläkerrassa tarkistuskierroksella.


Ei jaksa...


Laiskottaa...




...ja haukotuttaa!




Uni alkaa jo tulla.


Hyvää kesäyötä! ♥
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...