torstai 12. toukokuuta 2016

Cottage garden-penkin kimpussa


Cottage-garden-penkiksi ristimäni alue on istutuskunnossa ja eilen kokeilin hieman tämän yllä olevan kuvan päälle miltä timanttituijan tapaiset kasvit näyttäisivät kulmissa. Tykästyin joten heti piti tehdä hieman ostoksia...


Heh, aika pienet timanttituijan taimet pääsivät tänään maahan ja kaksi pallotuijaa, mutta kylläpä nuo aika nopeasti kasvavat ja olivat edullisia. Toisaalta hyvä että eivät ainakaan vielä vie turhan paljon tilaa. Matalasta taikinamarja-aitasuunnitelmasta olen hieman jo luopunut, koska en ole löytänyt sen avojuurisia aitataimia mistään, pelkkiä astiataimia. Saatan ostaa pari pussillista iisopin siemeniä ja kylvää sitä reunuskasviksi.
Illansuussa maahan pääsi myös kauan odotettuja aarteita Kauppilasta:


Kerrattukukkaisia Double Ellen picotee-jouluruusuja 3 kpl, vaaleanpunainen, valko-vaaleanpunainen ja tummanpunainen. Kaksi siperiankurjenmiekkaa (Pink Parfait ja Moon Silk ) sekä mustanpuhuva tähtiputki Star of Fire. Aah...näitä odotan kuin kuuta nousevaa. ♥ Yritin pedata jouluruusuille istutuspaikan niin huolella kuin osaan jotta siitä tulisi mahdollisimman ilmava ja kuohkea. Tuossa kohtaa maa on savista joten siihen on saanut lisätä reippaasti hiekkaa. Istutuskuoppaan sekoitin vielä lisää hiekkaa, mustaa multaa ja jonkin verran perliittiä. Maahan ovat päässeet myös kompostissa talvehtineet jaloruusut Chopin ja Pink Fairy. Viime vuodesta talvehtineet ja jo pahvilaatikossa kasvaneet kellohyasintit ja töyhtövanat pääsivät myös joukkoon. Toisaalta siirsin myös yhden valkokukkaisen pionin joka on kyllä kukkinut vuosittain, mutta oli aika huonolla paikalla. Toivotaan että se viihtyy paremmin uudella paikalla, hevonpeekompostilla terästettynä. :)


 Tässä yllä vielä hieman toisesta vinkkelistä. Hieman suunnitelmissa olisi jatkaa kivituhkapolkua tuolta oikeasta takakulmasta suoraan marjapuskan ohi oikealle jossa on paviljonki. Väliin jäävä kolmion mallinen alue olisi ihan hyvää istutuspaikkaa täynnä (niin se nurmikko pikkuhiljaa katoaa...JES). Tuohon lapion kohdalle ainakin tulee yksi pikkupuu samaan linjaan riippaherneen kanssa, joten katsotaan...
Vielä on kesää jäljellä. ;)
Tässä vielä vajalta päin katsottuna.


Kivituhka on jonkin verran jo tiivistynyt siinä edes takaisin ravatessa. Toivon mukaan viikonloppuna tuleva sade tiivistää sitä entisestään. Hyvin ovat muutkin polut tiivistyneet aina kesän mittaan ilman sen kummempia jyriä tai toimenpiteitä. 


Talven jäljiltä tulppaanitilanne näyttää melko vaatimattomalle, mutta kirjopikarililjat ovat täydessä kukassa ja niitä on valtavasti! ♥ Kevään ihanuutta!

lauantai 7. toukokuuta 2016

Syntymäpäivänä










Maailman ihanin syntymäpäivä takana! Ei ihanampaa pihapäivää olisi voinut toivoakaan. Täytyy sanoa että on kovin mukavaa olla syntynyt toukokuussa, koska silloin lahjat tulevat usein kasvien muodossa! Sain elämäni hienoimman ja suurimman hortensian ikinä, vanhemmilta - ja ihanat ruukkut ja runkoruusut. Hortensia on lempikukkani ja tuo vihertäväkukkainen ihanuus on varmaankin metrin halkaisijaltaan. Se on vielä toistaiseksi verannalla suojassa, yhdessä hyvin talvehtineen japaninvaahteran kanssa. Runkoruusu on nimeltään Royal Kitty, joten sehän on aivan selvästi Kuningatar Mimman kukka ;) Kuvissa Mimma vaanii kuistilla, vierellä siskolta saamani maljaköynnös ja ruukku ♥ aivan ihanat. Kiitos! Maljaköynnöstä minulla ei koskaan aikaisemmin ole ollutkaan. Päivä vierähti muotopuutarhapenkin ja sen käytävien työstämisessä, urakka jatkunee huomenna. Illansuussa piti vielä kastelun lomassa ihan rauhassa katsella juuri eilen puhjenneita koivunlehtiä ilta-auringossa sekä scillojen ja kevättähtien sinistä loistoa. Pian ovat kirjopikarililjatkin auki. Tästä vuodenajasta nautin kyllä kaikkein eniten. Tiedän että aika moni siellä myös yhtyy näiden ihanien kevätpäivien hurmioon :) Nyt onkin jo hyvä aika vaihtaa vapaalle tämän päivän osalta. Aurinkoista huomista äitienpäivää kaikille!

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Kivikkopenkki valmistui!



Helpotuksen huokaus on suuri ja keväinen ilo ylimmillään. Vappua ennen alkanut kivikkopenkkiprojekti on näiltä osin valmis ja taimetkin istutettu. Kyseinen alue on ihan talon sisäänkäynnin edessä ja koska se näytti näinkin kurjalta...


...otin asiakseni ottaa tämän kuvan syksyllä muistutukseksi jotta voisin talven pimeinä tunteina miettiä mitä asialle tekisi. Taisi olla vielä helmi-maaliskuuta kun olin "visualisoinut" operaation pääkopassani ja jo maltamattomana tilasin taimet netistä ja odotin maan sulamista.


Kaunis kallio tuli taas raaputettua puhtaaksi. Ehdin jo unohtaa kuinka kaunis se onkaan. Vuosien saatossa se oli ehtinyt sammaloitua melkein piiloon. Nyt se saa toimia kauniina taustana (tai paremminkin edustana) värikkäille pinkin, purppuran ja valkoisen sävyissä kukkiville maanpeitto- ja kivikkokasveille.

 (vaihekuva ennen istutusta)

Vaikka alue näyttää kuvassa aika pienelle, upposi pohjalle maan kuorimisen jälkeen vettä läpäisemään 15-20 kottikärryllistä hiekkaa, pinta-alueelle sekoitettuna noin 5-7 pussia multaa ja ympärille ainakin 10 kärrillistä kivituhkaa.

Taimiakin upposi kärryllinen. Yhteensä 36kpl. 

- ketoneilikkaa Dianthus deltoides ´Brilliant´ 
- vaaleanpunaista kaukasianpitkäpalkoa Arabis caucasica
- nummiajuruohoa (valkoinen ja purppura)
- sammalleimua (lajike Purple beauty)
- punaista patjarikkoa
- isopäivänkakkaraa (Fiona Goghill)
Kaupantekijäisinä sain vielä juurakoina kaunista espanjankurjenpolvea (Geranium endressii Wargrave Pink) joka käy myös kivikkoon joten istutin ne myös joukkoon.

Leikilläni olen nimennyt alueen "biitsiksi" koska kaikki se hiekan kärrääminen toi mieleen kesäisen uimarannan ja suuri kallio muistuttaa ihaninta veden sileäksi syleilemää rantakallioita. Tämän on tainnut jääkausi aikanaan muovata. Ehkäpä kesällä makoilen aivan hylkeenä tuossa aurinkoisella biitsillä ja kuuntelen lokkien huutoja... ;)


perjantai 29. huhtikuuta 2016

Vappukukkia ♥


Suloiset patjarikot odottavat maahan pääsyä uuteen kunnostettuun kivikkopenkkiin. ♥ Ihana kevät! ♥ Aurinkoista viikonloppua ja vappua kaikille! ;) Aion viettää sen täysin sormet mullassa - ja hiekassa!


tiistai 26. huhtikuuta 2016

Jymy-yllätys!


Enpä olisi tänä aamuna kesken harmaan ja räntäsateisen päivän uskonut mikä supermegayllätys minua odotti postilaatikossa! Ihana Enkuli oli lähettänyt minulle kiitoksena puutarhakirjasta varsinaisen siemenpommin kaikkea IHANAA!! Käärittynä kauniiseen ruusukuoreen, sisältä paljastui uskomattomat 27 pussia kesäkukkien siemeniä, lannoitepuikkoja ja upouudet puutarhakäsineet. OMG WAU mitä kaikkea mahtavaa täällä onkaan! Onneksi avasin paketin istualtani, olisin meinaan kyllä lentänyt pehvalleni tästä niin koskettavasta ylläristä. Ja vielä juuri kaikkea sellaista jota mielessäni on ollut että pitäisi vielä ennen kesää hankkia, kuten kosmoskukkia, lemppariani sinisievikkiä ja tarhaneitoa olen monesti ihaillut mutta koskaan en sitä ole kokeillut, tänä kesänä sekin asia korjaantuu! Voi, vaikka mitä kaunista, KIITOS, KIITOS, KIITOSHALIT Enkulille!! Olet ihana! ♥

p.s. Enkulilla on kirjani arvonnassa joten jos olet vielä Puolivilliä puutarhaa vailla, niin käykääpä osallistumassa hänen blogissaan täällä :)

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Kevään ihanuutta


Aamulla avasin verhot varovasti, peläten josko ikkunan takaa paljastuu sääennustajan manaama "kaamea lumimyräkkä". Hieman räntää oli tullut, mutta se katosi nopeasti ja nyt aurinko taas paistaa. Tuuli on melkein myrskyisä. Innocent-narsissit ovat kukassa kasvihuoneessa ja pihalla kukkivat krookukset täyttä häkää.


Jotkin sammaleisen nurmikon krookuskuviot ovat suoraan sanottuna hieman taantuneet, mutta olen huomannut että joskus niin käy ja seuraavana vuonna saattaa näkymä olla taas huomattavasti värikkäämpi.


Tulppaanien ja narsissien alkuja nousee maasta päivä päivältä yhä enemmän.


Kaksivuotinen jättikarhunputki (Angelica gigas) nousee maasta myös vauhdilla joten tänä kesänä se toivon mukaan kukkii. Sen kaunista purppuraista kukintoa odotan enemmän kuin innolla vaikka muutoin kaikenlaiset putkikasvit saavat tunteet kiehahtamaan aika negatiivisella tavalla. Toisaalta täytyy tunnustaa että viime kesänä jätin yhden tavallisen karhunputken kitkemättä kukkapenkistä kun se kasvoi niin komeasti. Tunsin itseni tekopyhäksi kun olin juuri keväällä ostanut tämän jättikarhunputken taimen ja muutaman metrin päässä kasvoi tavallinen karhunputki jonka olin jo täysin valmis tappamaan. Noh, toisaalta, eihän näitä kahta voi liikaa toisiinsa verrata. Angelica gigas ei leviä helpolla - vaikka niin toivoisi. Olikohan viime keväänä kun katselin Gardener's Worldia ja järkyttyneenä seurasin kuinka Monty tieten tahtoen istutti ostamiaan koiranputken taimia valkoiseen puutarhaansa. Ovathan ne kauniita ojanpenkalla kasvamassa kesäiltana, mutta aika ongelmallisia kitkettäviä.


Uusi istutusalue on kuorittu ja odottaa jatkotoimenpiteitä. Sormet syyhyävät kovasti että pääsisi kivituhkapolkuja luomaan ja maata parantamaan ym...

Elän uskossa että kyllä tästä kesän mittaan vielä kaunista tulee. Pyydänkin teitä nyt kuvittelemaan matalat säntillisesti leikatut taikinamarja-aidat, pienen kirsikkapuun, ruusut, kurjenpolvet ja ehkäpä pionin. Varsinaista cottage garden-unelmaa siis yritän toteuttaa. Pihavaja olkoon kesämökkini. :) Kulku käy vasemmalta huvimajan takaa. Tässä kuvan etualalla kasvaa jo riippahernepuu ja ritarinkannuksia ym. perennoja.
Olen nyt joutunut olemaan pari päivää ihan sisätiloissa siitepölyjen vuoksi. Silmät olivat turvonneet ja vuotaneet jatkuvasti, rähmä venyy kuin kuumaliima ja molemmat luomet olivat jo yhdessä vaiheessa melkein verillä. Toista silmää välillä myös suorastaan särki, joten olen yrittänyt välttää myös liiallista näytön tuijottamista niin paljon kuin mahdollista. Nyt vaan lääkkeitä naamaan kaikissa muodoissa niin jospa toukokuuhun mennessä taas vauhtiin päästään... :)

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Ensimmäiset






Niin hupsu on puutarhaihminen keväällä. Kuin ensimmäistä kertaa eläessään kukan näkisi, vaikka sama toistuu kevät toisensa jälkeen. Merkitsen vihreän rastin kalenteriin - tästä kevät taas alkaa! :)

torstai 7. huhtikuuta 2016

Kevättilanne


Tein pienen pihakierroksen illan tullen. Kuvat ovat keväästä huolimatta hieman synkkiä. Kylmä viima puhalsi päin naamaa ja vedet silmissä tihrustin mitä näkyy. Olin hieman huolissani pikkusyreeni Palibinista koska se on hyvin paljaalla paikalla ja pakkaset olivat talvella kovat. Silmut kyllä näyttäisivät melko eläväisiltä, mutta aika näyttää.


Jouluruusunnupussa ei mitään järin merkittävää edistymistä, kuten ei krookuksissakaan. Yhtään sinivuokkoa en ole vielä löytänyt vaikka kuinka olen varovasti kurkkinut. Isän ja äidin pihalta löytyi sentään yksi vaivainen nuppu! Positiivisena asiana sanottakoon kuitenkin pihani lumitilanteesta:

tässä on kaikki lumi mitä on pihallani jäljellä. Noin 20 cm² :)

Sinivaleunikolta poistin talvisuojan. Eipä tästä oikein osaa vielä mitään tulkita, aika näyttää.
Laitetaan loppuun hieman kauniimpia kuvia.


Ostin Mimmalle kimpun ruusuja kun hän kaunosieluna niin tykkää niitä haistella. Kotona sisällä ei ruusut minulla koskaan pärjää, mutta verannan viileydessä ne pysyvät hyvänä. Mimmakin odottaa jo lämpimämpiä ilmoja jotta näköalaikkuna avautuisi ja saataisiin myös paremmin viettää aikaa varannalla. 
Nyt tyydymme katsomaan iltahupina Monty Donin isoja unelmia, pieniä tiloja. Saa edes katsella kun joku toinen kaivaa, kun itse ei vielä voi...


sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Suuria suunnitelmia - paljon asiaa



Ensimmäiset krookukset!


Kyllä kevät pistää kummasti ihmiseen virtaa. Koko alkuvuoden vaivannut väsymys ja lievä alakuloisuus on tipotiessään kun pääsee pihatöihin. Kasvihuone on siivottu, kasvilavat pesty, yksi kukkapenkki jo putsattu, pihaa haravoitu, vesaikkoa hieman raivattu ja hommat sen kuin jatkuu jos säät sallivat. Kiitos myös osanotoistanne pihapuuni pihlajan suhteen. Sen kaato meni hyvin ja kyllä se olikin muutamasta kohtaa sisältä niin laho että ihan sormella sai sisustaa raaputettua. Risut menivät pieneen tilaan silppurilla, jäljelle jäi pari hakekasaa puutarhakäyttöön ja isä vei kärryllä rungonjämät vajansa taa kuivumaan polttopuuksi.


Viimeinen kuva puunkäkkyrästä. Eija tuolla kommentoikin että pihlaja on pyhä puu - istuta äkkiä uusi tilalle. Ei huolta! Pihlajia kyllä riittää sillä olen niitä vaalinut. Laskin että pihallani on hieman pensasmaisia monirunkoisia lähes talon korkuisia isoja pihlajia 3kpl ja pienempiä parimetrisiä rungollisia puita (joita olen jo nuoresta asti leikkaamalla muotoillut) ainakin 7-10kpl :) lisäksi istutin toissavuonna ruotsinpihlajan taimen. Siinä on kauniit lehdet ja isot marjat. Eli jos pihlaja on pyhä puu, on pihani kyllä aika siunattu! ;-D


Varjopuutarhan edustalta raivasin pois pari pihlajapusikkoa jotka eivät lähteneet muotoutumaan sellaisiksi kuin olisin toivonut. Nyt tuo vanha paju saa toimia "The pihapuuna", se on kovin kaunis. Juurella kasvaa holtittomasti pikkutalviota jota aikanaan siirsin lapsuudenkodin pihalla pienen mättään. Tapaansa se on levittäytynyt jo noin 10m² alueelle ja yrittää jo kiivetä runkoakin ylös. :) Näin keväällä se on kauneimmillaan kun ainavihannat lehdet erottuvat elottomasta maasta ja pian se kukkii sinisenään. Tuolla kuvasta vasemmalla on aina ollut kasa kauniisti sammaloituneita kiviä. Niiden lomaan ajattelin siirtää mutaman pienen saniaisen. Muutoin tämä alue on aikamoinen murheenkryyni koska se on kesällä aivan täynnä vuohenputkea joka ei repimälläkään katoa. Koska myrkkyjä en käytä, suunnitelmana onkin jossain vaiheessa peittää se kokonaan sanomalehtikerroksella (lehtien säilöminen on jo aloitettu) ja lehtien pinnalle kärrätä hiekkaa ja alkaa myös kerryttää uutta maata. Olen kuullut hyviä kokemuksia että paksu sanomalehtikerros pystyy aika hyvin tukahduttamaan putket ja lehdet sitten myös ajan kanssa maatuvat paikalleen. Kun alue on peitossa, ajattelin kylvää sen täyteen puistolemmikkiä. Lemmikki on niin kaunis taivaansininen matto keväällä, vaatimaton kasvupaikkansa suhteen ja sen saa kyllä kitkettyä halutessaan jos ei anna sen siementää.

Esittelenpä vielä toisen murheenkryynin jonka työstäminen on ensimmäisenä tämän kevään työlistalla:


Aivan talon sisäänkäynnin edustalla on tämä kallio ja satunnaisia kiviä. Tämä on vaivannut silmääni jo pitkään ja nyt talven aikana tein itselleni selvän suunnitelman. Raaputan tuon suurimman kallion taas puhtaaksi kun se on alkanut sammaloitua. Kuorin pois maan tuosta kallion, männyn ja tuijan välimaastosta, sekoitan siihen kokonaan uuden, hyvän hiekkapitoisen kasvualustan ja istutan sen täyteen kivikkokasveja. Tässä pikainen havainnollistava kuva jonka sutaisin photarilla. Tältä se joskus toivottavasti näyttäisi :)


Aivan kallion viereen tulee valkoista ja liilaa nummiajuruohoa, taakse Purple beauty-sammalleimua, vaaleanpunaista kaukasianpitkäpalkoa ja patjarikkoa, punaista ketoneilikkaa ja jäljelle jäävään tilaan tulee hopeahärkkiä jota pihaltani jo löytyykin yllin kyllin. Kallion ja pihatien välisen alueen täytän kivituhkalla jotta siirtymästä tulee sulava. Tuskin maltan odottaa että pääsen tähän käsiksi! Paikka on kovin lämmin ja paahteinen, joten se onneksi sulaa hyvin nopeasti. :) Pakko samalla esitellä myös kuvassa kaukana taustalla tuijan takana siintävä vaahtera. Olen poistanut siitä alimmat oksat joten siitä on tullut jännästi hieman japanilaistyyppisen muotoinen puu tuolta toiselta sivulta katsottuna.

Kerrotaanpa vielä hieman lisää suunnitelmaa... Kaikki läheiset jo tuskaisena pyörittelevät silmiään kun suu vaahdossa selitän näitä pihajuttuja heidän riesakseen joten täytyy nyt purkaa asiaa täällä blogin puolella, koska tiedän että moni siellä puuhastelee samanlaisten intoilujen kanssa. :)


Viime syksynä tämä huvimajan ja vajan välinen alue selkiytyi kun paikalta poistettiin  pari villiä ja ränsistynyttä punaherukkapensasta. Ilokseni huomasin että tuossahan on harvinaisen hyvin maata! Siitäkös ne villit suunnitelmat lähtivät talven aikana rönsyilemään ja tänään illanuussa kävin jo hieman nauhan kanssa mittailemassa ja hahmottelemassa pientä "muotopuutarhaa". Keskiosaan tulisi istutusalue ja ympärille kivituhkapolku. Keskellä onkin jo pieni monttu jota syksyllä innolla kaivoin kun halusin nähdä kuinka syvää siinä on. Haaveilen istuttavani siihen 150cm rungollisen Pohjolan helmi kirsikkapuun. Ympärille perennoja ja pieniä koristepensaita.




Vajaan nähden alue on hieman vinksin vonksin mutta...


...haluan että se on suorassa linjassa kuusaidan kanssa jonka viereltä polku ja sisäänkäynti alueelle tulisi.


Sanotaan että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Puutarhan suhteen se ei ehkä niin pidä paikkaansa koska työtähän tuossa riittää! Nyt vaan maan sulamista odotellaan. Innoissani touhutessani kuulin takaa lehtikompostikasasta kahinaa ja menin katsomaan kuka siellä oikein hiippailee. Sehän oli talviuniltaan herännyt valtavan iso siili! Kännykällä nappasin kuvan.


Ilahduin pihakaverista suunnattomasti! Viime kesänä pihallani en nähnyt kertaakaan siiliä. Tämä veikkonen on onneksi talvesta selvinnyt. Piilottelin sille pähkinäkasoja sinne tänne puiden alle :)
Ihanaa ja toivottavasti lämpimän keväistä huhtikuuta ja alkavaa viikkoa kaikille! ♥
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...