maanantai 24. elokuuta 2015

Pihakierros illalla


Huh hellettä! Joka ilta saa olla puutarhaletkun kanssa pihakierroksella. Onneksi helteen palvojia ovat nämä Ring of Fire -auringonkukat, samoin kaktusdaaliat jotka silminnähden rakastavat aurinkoa.


 2 talvea kotini yläkerrasa talvehtinut White Fairy-runkoruusu alkaa olla taas täydessä kukassa.


 Tänä vuonna olen myös ensimmäistä kertaa sanut omia kirsikoita syödä suoraan puusta oikein kourakaupalla! Hapankirsikoitahan ne kaikki ovat, mutta silmät sikkuralla vaikka väkisin aion syödä ihan jokaisen niistä kun kerrankin kirsikoita saa. Ovat kai linnuillekin liian happamia kun ovat saaneet olla ihan koskematta.


Liljat tuoksuvat  vahvasti ilta-auringossa. Ehkä jo vähän liiankin vahvasti...
Nyt seuraavaksi varoitus järkyttävästä kuvamateriaalista... Löysin meinaan paviljongin pöydän alta ruumiin...


Siellä se vaan makasi. Liekö kuumuudesta nääntyneenä, saisaskohtauksen saaneena vai kissan saalistamana? Ulkoisia vammoja ei pahemmin näkynyt, suu oli vähän sotkuinen, liekö yrjönnyt. Ehkäpä se oli ylensyönyt itsensä hengiltä...


...mässäillen näitä ylös kaivamiani tulppaanin ja laukkojen sipuleita joita vieressä oli koko laatikollinen.
Hetkeä myöhemmin pihallani usein liikkuva mustaa karvapuuhkaa muistuttava supersaalistaja-katti oli tosin tulossa samaan suuntaan, ehkä se palasi saalistansa hakemaan. Minä jo tosin kerkesin sen heittämään pusikkoon... 

Tuossa taannoin tamppasin jaloillani kivituhkapolkua jalkoihini tuijottaen kun jokin tunnistamaton tumma karvainen lentävä objekti vilahti ilmojen halki minun yli syöksyen alas männystä, suoraan marjapuskaan ja karkuun alle nanosekunnissa. Saattoi olla sama karvapuuhka. Oli kyllä pitkä pudotus, männyssä ensimmäiset oksat ovat jossain 8m korkeudessa. Herukkapensaasta katkesi oksa pudotuksen voimasta. Toivottavasti ei sattunut, kuka sieltä sitten lensikään.


 Laitetaanpa loppuun vielä kärhökuva jottei jää kenellekään paha maku suuhun tuosta myyränraadosta ;)


Aurinkoisia elokuun päiviä kaikille!

15 kommenttia :

  1. Meillä on viime aikoina löytynyt päättömiä raatoja, Otto-kissa syö taas vain päät saaliistaan. Todella kaunis ruusu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa jännä. Ehkä se vaan maistuu paremmalle. Yhtenä päivänä löysin siististi erotellut sisälmykset pihatieltä. Sen saalistaja on ollut tarkka perkaamisen suhteen :-P

      Poista
  2. Kissa taitaa väsyä aika paljon taistellessaan isoa myyrää vastaan. Kamppailu vie voimat ja ainakin meidän kissa lepäilee hetken, ennen herkuttelua. Meidän kissa aloittaa myös ruokailun päästä, mutta pääsee kyllä suoliin asti, mutta sitten loppuu ruokahalu :P Usein portaiden edessä on myyrän raato suolet levällään. No onneksi harakat korjaavat tilanteen, jos itse en heti ennätä lapiolla hätiin.
    Tuo valkoinen ruusu on kyllä todella kaunis. Minun auringonkukkani ovat vielä nuppuisia. Kovasti odottelen niiden kukintaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, ja minä tyhmä menin heittämään saaliin jorpakkoon kun toinen on vaivalla kattanut aterian pöydän alle. Meidän Viiru oli kova oravansyöjä silloin kun se vielä jaksoi saalistaa. Se söi muristen oravan aivan kokonaan päästä häntään rouskuttaen ja pari senttiä hännästäkin. Se oli vähän ällöä katseltavaa. Minullakin on vielä matalampia auringonkukkia vasta nupulla :) vielä on onneksi hyvin aikaa kukkia.

      Poista
  3. Tulipa mieleen se viime kesäinen löytö kukkalaatikosta: puoliksi syöty hiirulainen häntä ja koivet pystyssä. Ja seuraavana päivänä myllätty kukkalaatikko..."missä mun lounas on" :D
    Kuka lie ollut asialla.
    Huumaavaa tuoksua täälläkin läpi vuorokauden, illalla vielä astetta voimakkaampana.
    Mutta mehän kestetään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä muistan sen! :D Vähänkö repesin sille karmealle kuvalle. Oli varsin lihaisa istutus... :-P
      Totta maar kestetään, ihan oma vikahan se on kun tulee liljoja istutettua ;) hihii

      Poista
  4. Viimeksi tänä aamuna hautasin puolikkaan myyrän,jonka Elmeri ylpeänä mulle esitteli! Aika yököttäviä saaliita. Onneksi vielä näin loppukesälläkin on kukkivia kasveja puutarhoissa ihailtavana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se varsin jalomielistä kun jätti sinulle loput syötäväksi. Kun ei emäntä ite osaa saalistaa ;)
      Niinpä, jotkut ihanuudet ne aina yllättävät loppukesästä vaikka muuten ainakin minulla on kovin kevätvoittoista tuo puutarhan kukkapuoli. :)

      Poista
  5. Ohhoh, ruumiita ja lentävien karvaisten objektien väistelyä! Vauhtia ja vaarallisia tilanteita! Toivottavasti kukkasipulisi eivät ehtineet kärsiä pahaa tuhoa.
    Oi miten ihanan värinen kärhö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä se on kun maalla asuu, jatkuvasti vaaravyöhykkeellä!
      Samapa tuo vaikka söisivät ne sipulit, ovat meinaan jakaantuneet sen verran pieniksi että ei ole kuin muutama potentiaalinen kukkija ensi keväälle, uusia pitäisi taas hommata jonkun verran jos kukkia haluaa... Tuo Warszawska Nike on sinnitellyt monta vuotta, toistaiseksi ainoa kärhö mikä menestyy - vaikka sen ei välttämättä pitäisi täällä menestyä. Kaiken maailman "kestävät" siperiankärhöt ovat kuolleet mutta tuo jalokärhö se vaan sinnittele :) onneksi ♥

      Poista
  6. Upeat auringonkukat ja liljat!

    VastaaPoista
  7. Onpa hienot auringonkukat, mulle kans samanlaisia! :)
    Meidän pihalta löytyy vähän väliä myyrien ym sisäelimiä, sinne tänne jätettyinä kasoina, joissa kärpäset viihtyvät. Yök! Mutta kiiltollinenhan sitä saa olla, että kissa pitää huolta puutarhasta omalta osaltaan, omalla tavallaan :)

    VastaaPoista
  8. Meilläkin on maisteltu kirsikoita! Muina vuosina linnut ovat ehtineet ensin.
    Ja viime yönä onneksi satoi;)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...