Onnea tulevalle vuodelle 2011

Kiitos kaikille blogini lukijoille ja ystäville tästä kuluneesta vuodesta 2010! On ilo jakaa kanssanne elämän pieniä hetkiä kotoa ja puutarhasta kuvien kera ja lukea samalla teidän seikkailuistanne. Äsken juuri kävin sytyttelemässä aidan lyhtyihin kynttilöitä (kuten kuvasta näkyy), raketteja ei meillä paukutella. Tina tosin pitää valaa keskiyön hetkellä.

Kohta on taas takana yksi mielenkiintoinen ja omalaatuinen vuosi johon on mahtunut paljon hyviä asioita ja ihania kokemuksia. Uuden vuoden kunniaksi lupaan olla tekemättä lupauksia ;) Eipä niitä ole tullut ennenkään tehtyä!

Innolla odotan alkavaa vuotta ja tulevaa kevättä. Paljon on töitä tiedossa, mutta paljon on unelmiakin. Tänään tupsahti postilaatikosta jo ensimmäinen siemenluettelo Exotic Gardenilta, eli selvä kevään merkki vaikka pallotkin vielä joulukuusessa roikkuu...

Nauttikaa vuodenvaihteesta!

Joulu meni vauhdilla

Aatonaaton iltana keittelemästäni joulupuurosta syntyi sokerilla ja vaniljasokerilla maustetun kermavaahdon ja kirsikkahillonokareen kera ihana jälkiruoka kuuman glögin kera nautittavaksi.

Joulun vietto sujui perhepiirissä hyvin mallikkaasti, kinkut, laatikot ym. saatiin hyvin paistettua eikä onneksi aikaisemmassa blogikirjoituksessani mainitsemaani sähköongelmaa enää esiintynyt. Yleensä joulu menee aikalailla sisällä oleillessa ja vaan yhteisen ajan vietossa, joulun kohokohtaa eli äidin valmistamaa jouluateriaa odotellessa :) Siskon kanssa käytiin iltapäivällä kylän hautausmaalle viemässä pari kynttilää muualla lepäävien muistolle, mutta pakkanen oli niin kova että kauan ei ulkona viihtynyt.

Perheen parissa teimme tänä vuonna yhteisen sopimuksen että lahjoja ei osteta kun aikuisia ollaan ja kaikilla on jo muutenkin kaikenlaista tilpehööriä kotona niin paljon. Parasta on joulutunnelmasta ja jouluateriasta nauttiminen. Kaikesta huolimatta oli (sisko-)Pukki tuonut minulle 2 kirjalahjaa ja hänen miehensä oli valmistanut omin käsin puusta todella upeat salaattiottimet, joten aivan lahjaton ei jouluni kuitenkaan ollut. Oli minullakin yhdet yhteiset paketit vanhemmilleni sekä siskolle ja hänen miehelle. Ehdin ne jo hankkia ennen kuin tuo lahjattomuussopimus tehtiin.

Täyden laiskottelun sijasta tämä joulu meni melkeinpä sporttisissa merkeissä, siihen kuului pingistä, vesihiihtoa, golfia, vesiskootteriajelua ja tennistä. No, ainakin virtuaalisesti! Ennen joulua hankkimani Wii-pelikonsoli sai kaikki enemmän tai vähemmän riehaantumaan. En ole koskaan ollut kova pelaamaan mitään tietokonepelejä enkä tähän ikään mennessä ole yhtäkään pelikonsolia omistanut, ei vaan ole kiinnostanut nappuloiden painelu, mutta tuo liiketunnistin houkutti jo jonkin aikaa joten heräteostoksena sen tein, eikä kyllä kaduta yhtään!

Meidän Viiru-kissalla oli puolestaan ihan omat pelit mielessään. Tässä demonstraatiota hänen lempipelistä, kiusoittimen kiinni ottamisesta ja nassuttamisesta.

Ei tunnu nirsolle kisulle mikään muu lelu kelpaavan kuin juuri tämä malli. Kisuli saikin joululahjaksi aivan uuden samanlaisen vanhan tilalle. Olisittepa nähneet Viirun ilmeen kun hän katseli isäni Wii pingispeliä. Ensin piti katsoa epäuskoisena isää: ”Mitä toi tekee? Miksi se huitoo ilmaa?” Sitten piti välillä katsoa minua kysyvästi jos minä tietäisin mikä sille ukolle oikein tuli kun niin riivattuna siinä huitoo, sitten hämmentynyt katse palasi taas isään ja lopulta piti yrittää tuijottaa sitä tyhjää ilmaa isän edessä, että ”mitä siinä oikein on kun en mä vaan näe mitään”. Joskus kun ajatus oikein harhautuu omasta leikistä, unohtuu lelu roikkumaan suuhun...

Nyt jälleen uutta vuotta odottelemaan. Onneksi pidän (tai ainakin yritän pitää) tämän viikon ennen uutta vuotta lomaa. Saa vielä vähän pelailla lisää kun isä puolestaan ryntäsi tänään pelihimoissaan ostamaan (Tuurista...) Wii-tasapainolaudan. Ilta menikin mäkihypyssä ja pujottelussa. Minä vielä hommasin lisäksi Michael Jackson The Experience-pelin. Tuli tanssittua niin että paikkoja jomottaa. Jacksonin liikkeet ja koreografiathan eivät ole yhtään hankalia… ;) Huolellisen harjoittelun alla on nyt ”Bad”. Oikeasti maailman paras peli ja ihana kokemus jos rakastaa tanssia. Enemmän haluaisin vielä pelata mutta ei kroppa enää tänään pysy mukana näin äkkiseltään. No, huomenna uusi tanssipäivä jos vapisevat reidet vielä kestää aamulla sängystä nousemisen! ;)

Jännittävää joulun aikaa!

Viiru-tontun kera toivottelen oikein iloista ja tunnelmallista joulua kaikille blogini lukijoille, nyt kun vielä sähköt toimii. Jännäksi voi käydä kinkun paisto ensi yönä, äsken meinaan katosi sähköt talosta osittain: hellasta, jääkaapista, pakastimesta ja jouluvaloista. Täällä äidin ja isän luona kotona paistettiin juuri joulupullia ja tein myös kakkupohjan, täpärälle meni että saatiin ne paistettua. Romppalassa minulla olisi kyllä uusi Upon sähköhella mutta sitä ei ole vielä sähkömies yhdistänyt.

Nyt alkaa lämpötilakin täällä kotona pikkuhiljaa laskea kun öljylämmitys lakkasi toimimasta. Isä kävi juuri hakemassa puita vajasta ja laittaa olohuoneen kaakeliuuniin tulet. Äiti tuolla totesi että taitaa tulla tunnelmallinen joulu. Keittiössäkin on kyllä vanhanajan Siro-liesi, mutta kinkku ei kyllä sinne mahdu vaikka kuinka tunkisi. Sähköyhtiöstä sanoivat että varmaan muuntajasta on palanut proppu... Saas nähdä koska korjaantuu. Kohta taidetaan paistaa makkaraa päivälliseksi tuossa takan ääressä kun ei mikrossakaan voi lämmittää ruokaa. Eiköhän se siitä, pääasia että saatiin pullat uunista :D

Hyasintin tuoksua ja jouluasetelmia

Olohuoneen pöydälle tein hopea-vihreän asetelman jossa yksi valkoinen ja kaksi sinistä hyasinttia jotka ovat vasta nupulla. Mikä ihana tuoksu. Kai tämä talvi myös tekee sen että kaipaan valtavasti kaikkea vihreää.

Keittiössä tuoksuu vaalenapunainen hyasintti.

Sain äidiltä joulukukaksi kaksi ihanaa puuvillan oksaa. Ihania ja pehmeitä, aivan kuin lumipalloja :)

Hauska joululaulu

Tämä eläinten esittämä joululaulu on kyllä ihan huippu ja saa joka kerta hyvälle tuulelle! Tuo loppupäässä oleva hylje on ihan paras! ;)

Paperitähti

Omatekoinen paperitähti olohuoneen ikkunassa. Tähtihän tuo on, mutta mun silmissä se tuo mieleen myös vaikkapa kerratun amarylliksen kukan :) Pakkohan tätä oli kokeilla kun on niin hauska ja älyttömän helppo ohje. Tämän kokoinen tuli A4 arkeista. Jostain kun löytäisikin vaaleaa oljen väristä paperia, sellaisesta voisi tulla myös aika kivannäköisiä koristeita. Perusohjeen löydät mm. YLE:n nettisivuilta ja tarkemman, todella hyvän kuvallisen ohjeen löysin Googlettamalla Made By Johannan blogista.

Niiloa muistaen, itsenäisyyspäivänä

Isoisäni
Niilo Peltola
synt. 08.08.1918, kotipaikka Lahti
kuolinaika 03.08.1944, Tolvajärvi
kuolinkunta Korpiselkä

Kuvassa isovanhampani Maija ja Niilo kihlajaiskuvassaan vuonna 1934. Niilon aika oli lähteä jo 26 vuotiaana, ammuttu päähän juuri rauhan tehdessä tuloaan.

Koskaan en häntä saanut tavata, kuten ei isänikään.

Kirjeesi ja päiväkirjasi ovat tallessa ja niiden kautta voin ajatuksesi kuulla. Olisinpa voinut sinut tuntea.
Kiitos kaikesta ♥ Nyt olette vihdoin taas yhdessä.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.

Värikollaasihaaste #012

Viikon värikollaasihaasteessa tumma harmaa, kirkas lilansininen ja sammalenvihreä. Nyt pääsi mukaan Viirun poseeraus äipän sylissä ja kisun ilme kertoo paljon: "pitääkö mua AINA olla halimassa, kaikkea sitä joutuu kestämään..." ;)

8-vuotispäivä ja keittiön sisutus

Tänä viikonloppuna tuli täyteen 8 vuotta siitä kun taloprojekti alkoi. Oli todella kylmä joulukuu ja ulkona muistaakseni lähemmäs -30C pakkasta. Silti oli kova täpinä päällä kun kädessä oli oman talounelman avaimet. Tältä Romppala näytti syksyllä 2002 kun kävin sitä katsomassa.

Aavemainen ja kiehtova: Romppala syksyllä 2002.

Eilen tuli juhlan kunniaksi vähän siivoiltua ja sisustettua keittiötä. Pieni kuusi tuo pöydällä joulun tuoksua ja odottelee vielä vihreänä muutamia koristeita.

Ompelin uuden verhokapan keittiön ikkunaan. Löysin kirpputorilta muutamalla eurolla yhden verhon jossa oli tuo ihana pitsimäinen koriste alareunassa, joten se sai nyt uuden elämän. Vielä sitä on varastossa joten täytyy miettiä mihin loput käyttäisi.

Löysin yhden kuvan keittiöstäni vuodelta 2003 kun oli hommat vielä melkolailla alkutekijöissä:

Tässä keittiö nyt 2010. Vanha hella toimii kiitettävästi ja siitä on tullut hyvin rakas, vaikka välillä se vähän innostuu savuttelemaan. Oven yläpuolella oleva pitsikappa on edesmenneen mummini virkkaama.

En ole koskaan ollut kovin suuri valkoisen sisustuksen ystävä, mutta keittiössä kieltämättä saa kyllä olla valkoista mukana, se tuo tiettyä raikkautta ja puhtauden tunnetta. Viininpunaisiin seiniin en ole näiden vuosien aikana vielä yhtään kyllästynyt. Punainen tuo kodikkuutta ja lämpöä. Nyt alkaa keittiö olemaan juuri sellainen kun haluan, etenkin kun keväällä tuli tapetoitua tuo kaappien ja tasojen väli valkopunaisella herraskartano-tapetilla, jonka värit yhdistävät sopivasti keittiön kaapit ja seinien värin. Tiukille meni, mutta yksi rulla onneksi riitti koko matkalle! :)

Juhlapäivän kunniaksi piti leipoa ja tarjota porukoille mansikka-valkosuklaakakkua :)

Huomenna taidan laittaa keittiön ikkunoihin vielä vanhanajan lumihiutaleita kun eilen siskon kanssa vähän askarreltiin. Lapsena leikkasin niitä aina niin kovalla urakalla että sormiin tuli rakkulat, siinä vaiheessa oli sitten pakko lopettaa. Eilen Viiru antoi inspiraation ja mallin tanssiville kissoille ;)

Adventtikynttilöiden koristeet

Hortensia jakselee hyvin keittiön ikkunalla ja on alkanut kasvattaa uusia oksia tyvestä. Askartelin keittiöön pienen "adventtikoristeen" eli kynttilöihin numerot. Hopeisia numerotarroja ja valmiiksi leikattuja ohuita vanerisydämiä löytyi varastosta. Taakse liimasin huonekaluniitit joita löytyy iso laatikollinen, tavalliset nastatkin tietysti käy, jotta saa tökättyä ne kynttilöihin. Isoissa kynttilöissä on melko turvalliset vielä koska kynttilä palaa pitkään, mutta muista silti aina turvallisuus elävän tulen kanssa, etenkin jos kynttilän lähellä on mitään koristeita. Joskus kauhulla katselen sisustuslehdissä joitakin kuvia joissa kynttilöitä palaa tie missä puuhyllykössä tai kynttilän ympärille on kieputettu jos jonkinlaista syttyvää materiaalia...hui! Turvallisia ja tunnelmallisia hetkiä!

Joulukalenterit avautuivat!

Siskoni kanssa emme varmaan koskaan kasva aikuiseksi vaan askartelemme joulukalentereita toisillemme vielä vanhoina mummeleina! Se on vaan niin hauskaa ja varmasti se perinne vie aina meidät muistoissa lapsuuteen ja siihen aikaan kun äiti teki meille aina joulukalenterit joista löytyi kaikenlaista jännää pientä tilpehööriä. Systeri oli askarrellut minulle ihanan riimukalenterin, riimukivi jokaiselle päivälle :) opaskirjakin oli mukana. Riimut ovat pitkään kiinnostaneet mutta en ollut vielä sellaisia hankkinut. Minä tein viime vuonna puolestaan siskolle Tarot-aiheisen kalenterin. Tänä vuonna askartelin hänelle "kaikkitietävä Viiru Oraakkelin" jossa Viiru kertoo, kissamaisia viisauksia sanoin ja kuvin. Siskosta kun on myös tullut aikamoinen Viiru-fani ;)


Piti tietysti muistaa omaa kisumussua myös näin joulun lähestyessä uudella jännällä lelulla ja omalla kissan joulukalenterilla jonka löysin Anttilasta. Se saikin heti innostuneen vastaanoton. Heti kun näytin kalenteria, piti tulla uteliaana nuuskimaan. Jotain ylimaallisen hyvää sieltä löytyi! Kysyin että mikä luukku avataan. Tassut rupesivat sohimaan kalenteria vauhdilla ja kehräysmoottori lähti käyntiin. "Avataan toi, toi, toi, ja vielä toi ja sitten se siinä vieressä olevakin!" Pahvipäällistäkin piti yrittää nuolla kovaa vauhtia ennen kuin edes sain avustettua luukun avaamisessa :) ihania minttunappeja löytyi sieltä monta kappaletta. Nyt maistuukin sitten uni hyvin kaiken tuon jänityksen jälkeen.


Vanhat joulupallot löysivät tiensä lasipurkkiin. Siitä on varmaan jo ainakin 10 vuotta kun kylällämme toimi vielä pieni Halpa-aitta -niminen sekatavarakauppa. Sieltä vanhan kaupan kätköistä oli ilmeisesti löytynyt vanhoja lasisia joulupalloja ja yksi suurempi latvakoriste. En tiedä kuinka vanhoja ovat mutta ostaessani ne olivat vahassa pahvilaatikossa, haurastuneisiin silkkipapereihin käärittynä. Tulee ihanan nostalginen tunne niitä katsellessa. En ole niitä kuuseen raaskinut laittaa joten ne saavat koristaa nyt eteisen pöytää. Lasimaljan sain taannoin lahjaksi siskoltani joka puolestaan oli löytänyt sen, mistäs muualtakaan, kun Tuurista takametsien tavaratalosta :)

Iloista ja tunnelmallista joulukuun alkua kaikille!