Joulu meni vauhdilla

Aatonaaton iltana keittelemästäni joulupuurosta syntyi sokerilla ja vaniljasokerilla maustetun kermavaahdon ja kirsikkahillonokareen kera ihana jälkiruoka kuuman glögin kera nautittavaksi.

Joulun vietto sujui perhepiirissä hyvin mallikkaasti, kinkut, laatikot ym. saatiin hyvin paistettua eikä onneksi aikaisemmassa blogikirjoituksessani mainitsemaani sähköongelmaa enää esiintynyt. Yleensä joulu menee aikalailla sisällä oleillessa ja vaan yhteisen ajan vietossa, joulun kohokohtaa eli äidin valmistamaa jouluateriaa odotellessa :) Siskon kanssa käytiin iltapäivällä kylän hautausmaalle viemässä pari kynttilää muualla lepäävien muistolle, mutta pakkanen oli niin kova että kauan ei ulkona viihtynyt.

Perheen parissa teimme tänä vuonna yhteisen sopimuksen että lahjoja ei osteta kun aikuisia ollaan ja kaikilla on jo muutenkin kaikenlaista tilpehööriä kotona niin paljon. Parasta on joulutunnelmasta ja jouluateriasta nauttiminen. Kaikesta huolimatta oli (sisko-)Pukki tuonut minulle 2 kirjalahjaa ja hänen miehensä oli valmistanut omin käsin puusta todella upeat salaattiottimet, joten aivan lahjaton ei jouluni kuitenkaan ollut. Oli minullakin yhdet yhteiset paketit vanhemmilleni sekä siskolle ja hänen miehelle. Ehdin ne jo hankkia ennen kuin tuo lahjattomuussopimus tehtiin.

Täyden laiskottelun sijasta tämä joulu meni melkeinpä sporttisissa merkeissä, siihen kuului pingistä, vesihiihtoa, golfia, vesiskootteriajelua ja tennistä. No, ainakin virtuaalisesti! Ennen joulua hankkimani Wii-pelikonsoli sai kaikki enemmän tai vähemmän riehaantumaan. En ole koskaan ollut kova pelaamaan mitään tietokonepelejä enkä tähän ikään mennessä ole yhtäkään pelikonsolia omistanut, ei vaan ole kiinnostanut nappuloiden painelu, mutta tuo liiketunnistin houkutti jo jonkin aikaa joten heräteostoksena sen tein, eikä kyllä kaduta yhtään!

Meidän Viiru-kissalla oli puolestaan ihan omat pelit mielessään. Tässä demonstraatiota hänen lempipelistä, kiusoittimen kiinni ottamisesta ja nassuttamisesta.

Ei tunnu nirsolle kisulle mikään muu lelu kelpaavan kuin juuri tämä malli. Kisuli saikin joululahjaksi aivan uuden samanlaisen vanhan tilalle. Olisittepa nähneet Viirun ilmeen kun hän katseli isäni Wii pingispeliä. Ensin piti katsoa epäuskoisena isää: ”Mitä toi tekee? Miksi se huitoo ilmaa?” Sitten piti välillä katsoa minua kysyvästi jos minä tietäisin mikä sille ukolle oikein tuli kun niin riivattuna siinä huitoo, sitten hämmentynyt katse palasi taas isään ja lopulta piti yrittää tuijottaa sitä tyhjää ilmaa isän edessä, että ”mitä siinä oikein on kun en mä vaan näe mitään”. Joskus kun ajatus oikein harhautuu omasta leikistä, unohtuu lelu roikkumaan suuhun...

Nyt jälleen uutta vuotta odottelemaan. Onneksi pidän (tai ainakin yritän pitää) tämän viikon ennen uutta vuotta lomaa. Saa vielä vähän pelailla lisää kun isä puolestaan ryntäsi tänään pelihimoissaan ostamaan (Tuurista...) Wii-tasapainolaudan. Ilta menikin mäkihypyssä ja pujottelussa. Minä vielä hommasin lisäksi Michael Jackson The Experience-pelin. Tuli tanssittua niin että paikkoja jomottaa. Jacksonin liikkeet ja koreografiathan eivät ole yhtään hankalia… ;) Huolellisen harjoittelun alla on nyt ”Bad”. Oikeasti maailman paras peli ja ihana kokemus jos rakastaa tanssia. Enemmän haluaisin vielä pelata mutta ei kroppa enää tänään pysy mukana näin äkkiseltään. No, huomenna uusi tanssipäivä jos vapisevat reidet vielä kestää aamulla sängystä nousemisen! ;)