Samaisena viikonloppuna vietin synttäreitäni. Sain siskoltani aivan henkeäsalpaavan upean "Parisienne" patiokärhön jonka kukat ovat valtavat. Ilmeisesti kyseinen kärhö ei ulos istuttamista talveksi siedä, joten se täytyy talvettaa sisällä ruukussa. Kyseinen kärhö erään englantilaisen puutarhasivuston mukaan kukki kahdesti vuodessa, keväällä ja loppukesästä.
Kasvihuoneessa kesäkurpitsantaimet kasvavat kovaa vauhtia. Esikasvatuksessa myös daalioita ja gladioluksia. Vielä lumien aikaan ruukkuun istuttamani päivänliljat odottavat ulos pääsyä.
Narsissit aukeilevat yksi toisensa jälkeen. Valkokeltainen "Ice Follies" ehtii aina ensimmäiseksi. Tulppaanit odottelevat vielä omaa vuoroaan ehkä viikon.
Viikolla oli myös muutakin kuin kevätkukkien juhlaa: Keijuoraakkelini on vihdoin julkaistu! Kiitokset siitä Delfiini Kirjat-kustantamolle ♥
Viikolla oli myös muutakin kuin kevätkukkien juhlaa: Keijuoraakkelini on vihdoin julkaistu! Kiitokset siitä Delfiini Kirjat-kustantamolle ♥
Tämä on projekti jonka parissa on viimeinen vuosi tullut tiiviisti puuhasteltua. Kyseessä on laatimani ja kuvittamani viestikorttipakka jossa pääosassa ovat keijut ja luonto. Pakkauksessa on 44 korttia jolla on jokaisella oma viestinsä lukijalle. Keijukorttien viesteissä korostuu lukijan yhteys luontoon, oman sisäisen rauhan ja voiman etsiminen, rohkeus ja luovuuden esiintuominen. Itselleni nämä asiat ovat aina olleet hyvin tärkeitä, joten ehkä juuri sen vuoksi nuo teemat ottivat vallan kirjoitus- ja maalausprosessin aikana. Lisäksi koen, että aito positiivisuus ja kannustus on tärkeää nykypäivän maailmassa, jossa eletään kiireen, kilpailun ja usein arvostelunkin keskellä.
Kortit on jaettu teemoittain neljään osioon vuodenaikojen mukaan. Korteissa siis heijastuu luonnon kiertokulku ja kuhunkin vuodenaikaan sopivat teemat. Kevät on syntymän, kasvun, uusien ideoiden ja kehityksen aikaa. Kesä on toiminnan, omien voimavarojen löytämisen, kukoistuksen ja hyvinvoinnin aikaa. Syksyllä kerätään satoa siitä, mitä on kylvetty aiemmin, opitaan uutta ja nautiskellaan elämästä ja uusista kokemuksista. Talven kortit puolestaan ovat seesteisempiä, silloin käännytään oman sisimmän puoleen, tutkiskellaan itseä ja kohdataan monia elämän puolia, joiden kautta sisäinen voima ja vapaus lopulta löytyy. Siinä näin pähkinänkuoressa oraakkelin tarina :)
Kuulostaa kiinnostavalta! Olet ihan oikeassa siinä, että arvostelu on kovaa eikä ihminen juurikaan tunne olevansa arvokas vain siksi, että on. Pitäisi olla Jotakin. Esimerkiksi huippujääkiekkoilijaa saatetaan arvostaa kauhean paljon, vaikka ei edes tiedetä minkälainen ihminen hän on ja ansaitseeko arvostusta. Inhimillisyyden, hyvyyden ja hyväntahtoisen viisauden arvostus on pohjamudissa :-(
VastaaPoistaKiitos sinulle siitä mitä teet!
Onneksi olkoon, monestakin asiasta! Korttisarjan julkaisu on upea juttu. Wau! Ihania ovat myös keväiset kukkijasi, ja voi, mikä lyllerö tuo siili! Minäkin kohtasin siilin pihallamme tässä vastikään, melkein astuin sen päälle. Ihmettelin, mikä kumma ääni jalkani vierestä kuului, kunnes tajusin :-D (Ehkä olisi syytä uusia silmälasit...)
VastaaPoistaSaila: Kiitos, olen ihan samaa mieltä ja jokainen ihminen on aina yhtä arvokas. Ihmisen ego vaan monesti ottaa vallan jolloin se arvostelee niin ihmistä itseään kuin muitakin ja yrittää järjestellä kaikkea paremmuusjärjestykseen. Se on loppujen lopuksi aika koomista kun oikein ajattelee...
VastaaPoistaIntopii: Kiitos! Voi että, olipa hyvä ettet sitä tallonut, olisi kyllä sattunut teihin kumpaankin! :D Eilen siili teki paluun illalla, tosin tämä oli nyt ehkä vähän pienempi yksilö.
Onnittelut korttien julkaisemisesta! Suuri projekti; varmasti tuntuu nyt mahtavalta. Itselläni on ollut sama haave vuosia, mutta yhtä kauan ovat mokomat kortit olleet tekemättä :) Ehkä vielä joskus...
VastaaPoista