lauantai 31. maaliskuuta 2018

Romppalan pääsiäistunnelmia










Iloista ja aurinkoista pääsiäistä kaikille! Täällä ollaan oltu rennoissa lomatunnelmissa, juhlittu perjantaina siskon synttäreitä (siksi tuli ajankohtaiseksi leipoa kuvan suklaakakku), nautittu auringonpaisteesta ja ripusteltu koristemunia. Ihmeellistä, mutta yhtäkään narsissia tai tulppaania ei nyt kodistani löydy. En ole vielä sortunut tete-narsisseihin kun ulkona vielä siintävät hanget eikä kasvihuoneessa tule vielä oleskeltua. Sisälle en narskuja voi oikein tuoda, koska Mimma pian alkaisi syödä niitä. Sen sijaan yläkerran talvetushuoneessa syksyllä istuttamani hyasintit kukkivat kauniisti, ja muutkin kasvit alkavat näyttää jo kevään merkkejä. Japaninvaahteran punaiset lehdet ovat puhjenneet, ja aitoviikuna kurkottelee valoa kohti vihreällä kourallaan.

Tänään oli sukulaiset syömässä, joten kokkailin keväisiä salaatteja ja kasvisriisiä. Niiden kanssa tarjosin tulista papumuhennosta, ja uunissa sipulin ja kerman kera haudutettuja kanafileitä. Kun paiston loppuvaiheessa vielä ripottelee kanojen päälle ananaspaloja ja aurajuuston muruja, sanoisin että makuelämys on taattu. Ainakin kaikille jotka Aurasta tykkäävät, itse lukeudun niihin. :)

Kuningatar Mimmakin nautti kanaa omalla pääsiäisateriallaan, ei tosin samaa kuin me muut. Pääsiäisen vietto on ottanut kuningattaren voimille kun on ollut niin paljon tekemistä ja mammaa pitänyt keittiössä koko ajan vahtia. Nyt sitten väsyttääkin kovasti. Rennot oltavat jatkukoon ja toivotaan pikaista kevättä lumisateiden uhasta huolimatta!

maanantai 19. maaliskuuta 2018

Kesäinen yllätyshyökkäys


Ei, en ole ihan tyystin kadonnut vaikka edellisestä blogipäivityksestä on jo vierähtänyt häpeälliset 2kk aikaa. Mihin se aika on kadonnut? Työhön ja työhön. Edes normaalisti vuodenvaihteessa alkava kevään odotus ei ole kohdallani ihan lähtenyt käyntiin ja ihmettelin jo että mihinkähän se on kadonnut? 


Tänään sitten hieman raivasin tietokoneeni syövereitä jotta koko laite ei aivan kaatuisi tilaa vaativien suunnitteluprojektien alla. Sitten se näitä viime kesäisiä kuvia selatessa teki yllätyshyökkäyksen...


Nimittäin aivan tolkuton kesän ja kukkien kaipuu! 


Yritin saada jotain järkevää aikaiseksi, mutta jäin vain tuijottamaan näitä puutarhakuvia joita viime kesänä olin puhelimella napsinut.



Arovuokko on varmasti yksi lempikukistani. Onneksi se on alkanut levitä reippaasti siementämällä. Siinä jotenkin yhdistyvät valkovuokon herkkyys ja kruunuvuokon koko ja näyttävyys. 





 Sinivaleunikon kaunis väri ja pikkusyreenin tuoksu... Ne lumosivat.



Kaipuu tälle työmaalle iski. Tämä etualan penkki oli viime kesän ja syksyn uusi alue. Kaksi alppiruusua jotka olivat aiemmin huonolla paikalla pääsivät tähän ja silminnähden piristyivät. Loppukesän alennusmyynnistä hamstrasin sydämeni kyllyydestä erilaisia kuunliljalajikkeita, yhden rotkolemmikin ja ties mitä... En enää edes muista. Keltaisen 'Garden Treasure' -pionin muistan kyllä istuttaneeni ja sille äärimmäisellä huolella kuopan kaivaneeni. Sekin löytyi alennusmyynnistä ja tovin sitä pohdiskelin. Taimi maksoi "vain" 18€, täysihintaisena taitaa olla 50-80€ paikkeilla joten niin huima alennus riitti hyväksi perusteluksi oudolle hankinnalle. Nyt sitten jännitetään uhkapelin kohtaloa kannattiko se! Onneksi ainakin on paksu lumipeite suojana. Pihalla on vielä puoli metriä hankea joten ihan ei se kevätfiilis ulkona välity vaikka linnut kauniisti jo laulavatkin. Tänään säiden haltija heitti päähän ämpärillisen rakeita.


Mimmakin jo kaipaa kesäverantaansa ja orvokkeja joita tykkää välillä napostella. 






Näiden tunnelmien jälkeen on taas hyvä jatkaa töitä. Kiireisenä pysyminen toisaalta vauhdittaa aikaa ja ehkä siten kevätkin koittaa normaalia nopeammin. :) Palaillaan - ja Instagramin puolella ainakin tulee ahkerammin päivityksiä. ♥
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...