sunnuntai 23. joulukuuta 2012

♥ Hyvää joulua ♥


Tänään oli talvinen luonto kauneimmillaan, aivan kuin suoraan joulukortista lumisine puineen, talvisine auringonpaisteineen ja iso rusakko hyppeli pihalla hämärän turvin lumihangessa. Koti on suhteellisen siisti, kakun sijasta tekemäni kakkutikkarit eli cakepopsit ovat valmiita, samoin lanttu- ja porkkanalaatikko.



Äidin kanssa olin tänään leipomassa joulupullaa. Mimma nukkuu nyt rauhallisesti lämpimässä, olohuoneen takan päällä, ja painaa pitkien viiksien koristamat valkoiset poskensa vuolukiveä vasten, silmät kiinni, ja tyytyväisyydestä hyristen. Itse rentouduin kuumassa vaahtokylvyssä. Nyt glögilasillisen kera nautin rauhallisesta illasta, taustalla soiden Dean Martinin "A Winter Romance". Enpä voisi enempää toivoa ♥


Mimman virallisen joulupotretin sekä hänen aivan itse kirjoitamansa runon myötä, toivotamme teille kaikille rakkaille lukijoille nyt tunnelmallista, rauhallista ja iloista joulua!



Mimma-kissan jouluruno

Kotimme täyttyy taas joulun tuoksuin,
ja pienin äänin, minun tassujeni juoksuin.

Sinulle kauniisti joulukortissa poseeraan tässä,
sillä välin palvelijani on puuroa hämmentämässä.

Vaikka muovisen koristeporon pään olinkin syödä nyt,
on mieleni rauhallinen, hössötys vihdoin päättynyt.

Mutta mitä ihmettä ulkona tapahtuukaan!

Levoton on taas oloni jouluyönä nyt,
joulupukki taivaalta alas syöksynyt.

Mammalle yritän huutaa: Katso ikkunasta ulos!
Vastauksena vain kuorsaus on tulos…

Ovellamme nyt päivystän, ja vahdin partasuuta lihavaa,
kynteni ehkä häneen yllättäen upotan, kuinka ihanaa!!!



keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Joulupuu on rakennettu...


 En voinut vastustaa ihanaa valopuuta jossa lumella huurretut
oksat. Se on valaissut eteistä pöydällä jo kuukauden verran.


 Oksille ripustin itse punottuja helminauhoja sekä
muutamia hopeanhohtoisia koristeita.


Siskoltani sain pikkujouluna lahjaksi kaksi ihanaa lintukoristetta :)


 Ulkona huvimajassa kimmeltää kattoa reunustava valokappa.


Viereinen kuusi sai oksilleen pari reippaan kokoista valosarjaa.
Rakastan jouluvaloja yli kaiken tämän pimeyden keskellä :)


 Viime vuonna joulun jälkeisestä alesta hankittu "lämpimän valkoinen"
valosarja on lähinnä kylmä sininen, mutta olen tykästynyt siihen vaikka
kylmiä valoja olen yleensä välttänyt.


 Ei kai nämä vielä riittäneet kun piti vielä yläkerasta hakea
olohuoneeseen valkoinen tekokuusi ja koristella vielä sekin.


 Mimmaa ei kuusi ole toistaiseksi kiinnostanut, mutta nyt yllättäen
alkoi toimiston pöydällä olevat puuvillan oksat houkuttaa.
Ilmekin sen kertoo että jokin kielletty ajatus päässä raksuttaa...


 LÄPS! Salamannopea huitaisu, jotta tietää miltä nuo pallerot
tassussa tuntuvat. Mimma se tykkää läpsiä kaikkea (myös minua).


 Nyt nähtävästi työnjohtaja sanoo että on aika lopettaa löpinät jouluvaloista ja leipoa!

Uusi pahvilaatikko keittiön pöydällä on osoittautunut niin tärkeäksi että siitä ei voi luopua. Se on ilmeisesti mitä parhain komentokeskus.

maanantai 17. joulukuuta 2012

'Nymph' kukassa


Kukka kuin karamelli. Tänä jouluna kasvatin itse amarylliksen alusta lähtien. Istutin sen jo heti kukkasipulitilauksen saatuani, muistaakseni lokakuussa, ja nyt reilun viikon on tämä ihana, kerrottukukkainen amaryllis Nymph, ilahduttanut valtavalla lähes 20cm halkaisijaltaan olevilla vaaleilla unelmakukilla joissa aivan kuin hentovaraisia punertavia "siveltimenvetoja" terälehdillä. Toivon kovasti että toinenkin kukkavana tulisi, mutta se jää nähtäväksi. Sanat eivät enää riitä, joten kuvat puhukoot puolestaan tästä ihanuudesta ♥




perjantai 14. joulukuuta 2012

Palkittu Kuningatar ♥


Kuningatar Mimma ja minä olemme jo kovasti jouluvalmsteluita tehneet ja koristellet paikkoja. Yhdessä välissä piti ottaa myös hänen kissaylhäisyytensä virallisia joulupotretteja. Sitten kohta Facebookissa huomasinkin että PrimaCatilla oli kissa-aiheinen valokuvauskilpailu "Joulua odotellessa" johon juuri viimeisenä päivänä ehdin yllä olevan kuvan lähettää. Siinä Mimma auttaa joulukoristeiden valinnassa. Jokainen pallo pitää analysoida ja peukaloida tarkasti. Unohdin jo koko kilpailun tyystin kunnes yllätyksekseni selvisi että kuva oli sijoittunut kilpailussa yleisöäänestyksessä toiseksi yli 200 äänellä! Vain parin kymmenen äänen takana voittajakuvasta.

Palkinnoksi tuli 100€ arvoinen paketti PrimaCatin tuotteita, ruokia ja leluja. Mutta koska nyt on joulu, ja Mimma on tunnetusti lempeä kaikille alamaisilleen, päätimme yhteistuumin lahjoittaa paketin jouluyllätykseksi Kissojen suojelu Kisu ry:n eräälle ihanalle toimijalle joka on pitkään tehnyt työtä kodittomien kissojen hyväksi ja hankkinut uudet kodit jo sadoille kissoille ♥ Ruoka tulee varmasti aina tarpeeseen kun on monta karvamasua ruokittavana. PrimaCatin väki lähti innolla juoneen mukaan, joten eiköhän paketi löydä uuden omistajansa ensiviikolla :) Toivottavasti moni muukin tänä jouluna lahjoittaa maistuvia paketteja omille paikallisille eläinsuojeluyhdistyksille!

Vaikka tuo paketti olisi toki ollut aivan ylisuperihana, ei huolen häivää, Mimmalle on kyllä tulossa monta maistuvaa pakettia kuusen alle ;) On ollut niin kiltti silkkiturkki, karvalapsi. Namiraksuja jos jonkinlaisia ja sitä yhtä tiettyä kanaruokaa jonka nirso rouva lautaselleen kelpuuttaa.


Linssistä ja valoista tuli ilmaan outoja valoheijastuksia kuviin.
Näkiköhän Mimmakin ne silmillään kun niin mietteliäänä katsoo?

Sitten ne siirtyivät viksien päihin :)
Ei huolta, valoja vain haisteltiin, ei pureskeltu - ja ovat pattereilla toimivat.

Tunnelmallista ja jouluista viikonloppua
pehmeiden lumikinosten ja tassujen keskeltä!

maanantai 26. marraskuuta 2012

Marraskuun nuppuja


 Joulukuu lähestyy uhkaavasti eikä lunta näy missään - vielä.
Jouluruusulla on otollinen aika kasvattaa pikkuisia nuppujaan.
Saa nähdä saako kohta valkean peitteen ylleen..


 Toinen tämän vuodenajan sinnittelijä syyssahrami
törröttää urheasti mutaisesta maasta.


 Muutama sipuli oli nostanut itsensä pintaan.
Syysostoksilla sipulihullun fanaattinen päähänpisto ajoi nousemaan ylös
keskellä yötä kun jäi vaivaamaan NetAnttilan poistomyynnin sipulipussit
ulosheittohinnoilla 1-2 €/pss. Sinä yönä vielä satoi lunta, mutta uskaltauduin
tilaamaan siitä huolimatta. Nyt on turvallisessti mullan alla
500 krookusta lisää, reilut 200 tulppaania ja 75 narsissia.
Jotkut sipulit kasvoivat jo niin kovaa vauhtia että keräilin muutamia ruukkuihin
ja kippoihin kasvamaan ja kevättä tuomaan. Alla helmililjan alkuja.
Ensimmäinen syys-lokakuussa istutettu krookussatsi alkaa pian kukkia keittiössä :)
Miksipä ei niistä voisi jo nyt nauttia! Osan säilytän viileämmässä kevättä varten.


Vielä pieni kuva-arvoitus. En osaisi ihan äkkiseltään sanoa mikä
kukka tässä allaolevassa kuvassa on kyseessä jos en tietäisi :)


 Sehän on taannoin hehkuttamani kompostissa "vahingossa" selvinnyt
jalohortensia joka muutti takaisin sisätiloihin. :) Luin juuri netistä että jotkut
hortensiat tekevät kahdentyyppisiä kukkia, näitä ylläolevia pieniä jotka muodostavat
siemeniä, ja alla olevia suurempia kukkia jotka eivät pölyty. Tässä hortensiassa oli
taannoin toisessakin varressa näitä pieniä kukkia joista tuli siemenkotia ja siemeniä :)
Ilmeisesti kaikki hortensiat eivät välttämättä tee siemeniä ollenkaan.

Ja lopuksi luonnollisesti kuningattaren tervehdys valtaistuimeltaan.


 Eiköhän vaan oteta rennosti ja odotellaan talven tuloa ;)


maanantai 12. marraskuuta 2012

Isänpäivänä ♥

Isälle tein juhlapäivän kunniaksi mehevän kakun ja kokoonnuimme porukalla iltapäiväkahville. Viimeisimmässä Pirkka-lehdessä oli mielenkiintoinen mudcake-resepti, josta sain iden muokata mutakakusta omanlaiseni, tutkittuani netissä useampiakin mudcake-reseptejä. Tuoreiden luumujen sijaan käytin kuivattuja, pehmeitä luumuja, appelsiinimehun tai konjakin sijaan käytin sokeroimatonta karpalomehua ja heitin mukaan myös reilun kourallisen kokonaisia karpaloita, jotka antoivat lisäpotkua muuten hyvin suklaiselle mutakakulle. Niinsanotun mutakakun, mudcaken salaisuushan on juuri sen suklaisuudessa, sekä siinä että kakku jätetään juuri sopivan kosteaksi, eli ei paisteta täysin kuivaksi. Tässä tuunattu resepti sellaisenaan kun sen toteutin.

Suklainen karpalo-luumu mutakakku

150 g kuivattuja, pehmeitä luumuja
1- 1,5dl sokeroimatonta karpalotäysmehua
1,5 dl karpaloita

100g voita
150 g tummaa suklaata

4 munaa
2dl sokeria
1,5 dl vehnäjauhoja
2rkl kaakaojauhetta
1 rkl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

Tarjoiluun:
2dl  Flora Vanilla vispautuvaa vaniljakastiketta

Keitä luumut, karpalot ja karpalomehu kattilassa kannen alla noin 10 minuuttia ja soseuta sauvasekoittimella tahnaksi. Sulata voi kattilassa ja lisää suklaa. Anna suklaan sulaa ja jäähdytä seos. Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon keskenään yhdistetyt kosteat ainekset, eli voi-suklaaseos ja luumu-karpalosose. Sekoita varovasti munavaahdon joukkoon. Yhdistä kuivat aineet ja siivilöi seoksen joukkoon. Kaada kakkutaikina leivinpaperilla vuorattuun kakkuvuokaan ja paista uunin alaosassa 175 asteessa 35 minuutia. Kakku saa jäädä kosteaksi, vaikka raaka se ei todellakaan ole. Anna jäähtyä ja säilytä kuvun alla. koristele sihtaamalla tomusokeria kakun päälle. Tarjoile vaahdotetun vaniljakastikkeen kera, joka pehmentää hyvin vahvaa kaakaon, luumun ja karpalon aromeita. Testattu ja hyväksi todettu, joten voin suositella kaikille tumman suklaan ystäville ;)



Hyvin maistui kaikille ja toivon mukaan oli isällä mukava isänpäivä. Ostettiinpa siskon kanssa myös molemmat sattumoisin samanlaiset suklaarasiat isälle, joten on varmasti makeannälkä tänä isänpäivänä tyydytetty ällötykseen asti ;)

Täytynee vielä todeta että olen niin kiitollinen ihanasta isästä! ♥ Isäni on kovin rakas ja huipputyyppi. Kun olin pieni, aina yhdessä pelattiin, milloin jalkapalloa tai sulkapalloa. Aina hän on ollut innolla mukana kaikessa touhussa ja taloprojektini kanssa hän on ollut nikkaroimassa ja maalaamassa ja korjaamassa. Yhdessä ollaan kyhätty kaikenlaista. Tehty puusta tuoleja, peilejä, kaivettu kukkapenkkejä, kärrätty multaa ynnä muuta. Kirjastohuoneeni kirjahyllyt hän suunnitteli ja yhdessä ideoimme ja teimme keittiöni kaapit.

Lapsena halusin lammikon leikkimökkini edustalle joten isä lopulta toivomuksestani kaivoi siihen kuopan jonka vuorasimme vanhalla muovilla ja laskimme sen täyteen vettä. Vanhempieni kauhuksi kävin kerran tyytyväisenä kylpemässä tuossa hautuneessa mutalätäkössä uimapuku päällä. Hehheh! Paljon ihania ja hauskoja muistoja. Mimma myös rakastaa isääni. Hänestä on tullut varsinainen Mimman hovirapsuttaja. Aina kun isä tulee käymään, Mimma juoksee heti ikkunalaudalleen rapsutettavaksi ja hakee isän paikalle :)

Toivottavasti kaikilla on ollut mukava isänpäivä ♥

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Toivekoti & Puutarha-lehden joulutunnelmissa

Eilen oli kovin "jouluinen" päivä. Aamulla herätessäni avautui talvinen näkymä, ensilumi oli satanut. Kohta postilaatikosta kilahti myös ensimmäinen joululehti. Eilen ilmestyneessä Toivekoti ja Puutarha-lehdessä onkin juttua joulun vietosta täällä Romppalassa, joten jos kiinnostaa niin kipin kapin lehtipisteisiin!

Juuri noiden kuvausjuttujen takia en viime jouluna pahemmin postannut joulutunnelmointikuvia blogiini jotten paljastanut mitä lehteen on tulossa, mutta nyt laitankin muutamia silloin ottamiani tunnelmakuvia joulujutun "kulissien takaa". :)



Talvitunnelmaa kuistilla lyhtyjen valossa.


 Lehti sponsoroi kukat kuvauksiin. Eipä ole koskaan tässä huushollissa olut NIIN paljon kukkia! Sydämelliset kiitokset siis Toivekoti & Puutarhalle! Ihanaa kun sai tehdä asetelmia sydämensä kyllyydestä ja valita itse kukat. Tässä virallinen valvoja Mimma tarkistaa että mamman kyhäämä mintuntuoksuinen karkkikeppiasetelma on vielä tuore.

 Asetelma tarkistettu, kaikki OK!

 Hyasintti löysi paikkansa vanhasta kahvipurkista.


Kahvipöydässä sai olla vähän makeaa pinkkiä.


 Juhlakattaus keittiön pöydällä.

 Joulunpunaista, valkoista ja vihreää,
siitä joulutunnelma syntyy!



 Herra Viirun potretti makuuhuoneen yöpöydällä,
siskoltani saamissa kehyksissä. Rasia on 2 € kirpputorilöytö.

Makuuhuoneen lamppu ja kampauspöytä löytyivät pari vuotta sitten paikallisesta huutokaupasta.


 Olohuoneen kukka-asetelmassa havuja, neilikoita
ja tuoksuvaa gintsiaa.


 Mimma tarkkailemassa kuvausten edistymistä
omassa ylhäisyydessään ;)


 Ylhäältä on hyvä huudella ohjeita kuvaajalle :-D


Ihanat: kuvaaja Hanne Manelius ja hyvä ystäväni, toimittaja Marja-Terttu Pulliainen ♥ Heille kuuluu kiitokset kauniista jutusta.

Vielä on jouluun aikaa, mutta toivottavasti nämä kuvat inspiroivat
jo kaikkein innokkaimpia jouluihmisiä :)


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...