torstai 18. huhtikuuta 2019

Öljyä munasi - astetta oudompi pääsiäisvinkki


Jo pelkän otsikon kirjoittaminen alkoi naurattaa. Minulla on välillä hieman kummallisia huveja ja yksi niistä on National Geographicin tuottaman Doomsday Preppers -ohjelman katsominen. Eli kuinka jenkkilän fanaatikot varautuvat maailmanloppuun erinäisin keinoin. Vaikka jotkut menevät harrastuksessaan hieman liiallisuuksiin ja maalaisjärki katoaa matkan varrella, parasta antia ohjelmassa ovat ehdottomasti erinäiset survivalistien preppausvinkit joista oppii jotain uutta ja hyödyllistä. Vaikka niitä ei välttämättä itse heti lähtisi toteuttamaan, voihan sitä pääkoppaansa kerryttää uutta tietoa.

Yksi preppausvinkki liittyi kananmunien säilömiseen joten mikäs sen parempi ajoitus kuin postata pääsiäisen kunniaksi hieman erilainen munavinkki suoraan 1800-luvulta. Kun raa'an, kananmunan kuoripinnan käsittelee öljyämällä sen huolellisesti, voi muna säilyä hyvänä jopa vuoden. Jotkut käyttävät mineraaliöljyä tai ruokaöljyä. Öljy tekee kuoreen kestävän suojan ja munan voi halutessaan öljytä vielä toisen kerran vaikka puolen vuoden päästä.

Tätä tekniikkaa hyödyntävät paitsi himopreppaajat, niin myös pitkiä aikoja Antarktiksella oleilevat tutkijat. Suuren munakuorman saapuessa lentokoneella, Etelänapamantereen tutkijatyypit kokoontuvat yhteen "munabileisiin" kaljoittelun ja tuhansien munien öljyämisen merkeissä. Jos et usko, voit lukea jutun aiheesta täältä Business Insiderin sivuilta.

Jos siis perinteinen munien maalailu alkaa kyllästyttää niin sitten vaan kumihanskat käteen ja munia öljyämään! (Oikeasti. Sanoinko tuon edellisen lauseen ääneen...?) :-p

Iloista viikonvaihdetta täältä! Kevät tuli rytinällä ja kiire on sen mukainen. Paljon on istutettavaa ja kylvettävää pääsiäisen aikana joten taitaa mennä pyhät vahvasti pihapuuhissa. Tänään tuli jo istutettua ruukkuun daalioita, lukinliljoja ja cannoja. Krookukset aloittelevat kukintaansa ja 1000 mukulan alue näyttää siltä että kukat avautuvat varmaan parin päivän sisällä. Näihin tunnelmiin, ihanaa putarhapääsiäistä kaikille! ♥



maanantai 18. helmikuuta 2019

Miljoona ötökkätekoa -haaste

(Lehtosinilatva)

Nappasinpa minäkin ötökkähaasteen Kivipellon Sailalta ja kerron oman puutarhani osalta mitkä ovat olleet parhaita pörriäisten suosiossa olevia kukkia, ja kuinka omalta osaltani olen pyrkinyt pitämään pölyttäjistä huolta. Nyt myös Suomessa on herätty karuun todellisuuteen siitä kuinka hyönteiset vähenevät ja uhkaavat kadota hyvinkin nopeasti - kiitos ihmisten myrkkyjen ja ilmastonmuutoksen. Maailmassa on jo alueita joissa tietyt kimalaiset on jo luokiteltu uhanalaisiksi sukupuuttoon kuoleviksi lajeiksi ja se on järkyttävä uutinen.

Eräs suomalainen hunajafirma aloitti Miljoona ötökkätekoa -haastekampanjan hieman samassa hengessä kun oli YLE:llä miljoona linnunpönttöä. Ei mikään huono idea, sillä jonkin haasteen levitessä sosiaalisessa mediassa ja blogeissa, tietoisuus kasvaa, sana leviää tehokkaasti ja ehkäpä ihmiset myös aktivoituvat toimimaan omassa elämässään asian hyväksi. Haasteen saa siis vapasti ottaa vastaan ken haluaa! #miljoonaotokkatekoa

Pidemmittä puheitta tässä listattuna oman pihani pieniä ötökkätekoja:




  • Suosin kukkia joista kimalaiset ja muut hyönteiset pitävät (lue alempana TOP 15 lista).
  • Tasainen kukinta koko kasvukauden - ruokaa niin aikaisten kuin myöhäisten kukkijoiden myötä.
  • Pihalla saa olla metsän katveessa kuivia lehti- ja risukasoja jotka toimivat luonnon omina ötökkähotelleina.
  • Talventörröttäjät, siemenkodat ja erilaiset korret saavat jäädä talveksi pystyyn sillä ne toimivat hyönteisten talvikoteina.
  • Viime syksynä istutin 1000 krookusta ihan pelkästään kimalaisten ravinnonsaannin vuoksi - toki niistä on itsellekin silmäniloa ja ilahdun aina kevään ensimmäisistä kimalaisista jotka kömpivät innoissaan krookusten kimpussa.
  • En käytä puutarhassani kemiallisia myrkkyjä enkä juurikaan kemiallisia lannoitteitakaan, sillä muutamien rakeiden kylväminen maahan ei paranna maan koostumusta.
  • Kolme vanhaa pajupuuta: pajunkissat ovat myös tärkeitä ravinnonlähteitä pölyttäjille heti aikaisin keväällä.
  • Pelastan vesiämpäriin tai kastelukannuun hukkumaisillaan olevat kimalaiset aina kun satun huomaamaan.
  • Annan myös luonnonkukille mahdollisuuden kukkia - paahteisella paikalla suuren koivun alla (jossa nurmikko kasvaa huonosti ja on muutenkin niukkaravinteista) päivänkakkarat ja apilat muodostavat pienen luonnonniityn. Sitä ei ole kiire leikata ruohonleikkurilla. Alla kuva jonka nappasin vanhempieni pihamaalta viime kesänä kun arohumalat kukkivat nurmikolla kauniisti. Seassa myös jokunen valkoapila ja niittyleinikki.

Pörriäiskasvien TOP 15 Romppalan pihalla

  1. Oregano eli mäkimeirami (valtavasti kimalaisia ja perhoset tykkäävät myös)
  2. Sinipiikkiputki aiheutti kovan kimalaisruuhkan ja melkeinpä tönimistä
  3. Sormustinkukat (kimalaisten kestosuosikki)
  4. Kosmoskukat
  5. Tähtiputket
  6. Laukat (etenkin ukkolaukat ja pallerolaukat)
  7. Aikaiset kevään sipuli- ja mukulakasvit kuten krookukset ja scillat
  8. Viitapihlaja-angervo (muutama pensas on kasvanut alusta asti pihallani ja niiden kukinnot ovat täynnä ötököitä)
  9. Japaninlikusterisyreeni (rungollinen pikkupuu jonka vasta istutin, mutta ensimmäiset kukinnot vetivät pölyttäjiä magneetin lailla). Ylipäätään syreenit ovat kova juttu ja talvella linnut kuten punatulkut tykkäävät syödä niiden siemeniä.
  10. Lehtosinilatva (olen antanut sen vapaasti levitä ja siementää koska tykkään siitä kovasti ja niin myös pienet kimalaiset)
  11. Auringonkukat
  12. Ruiskaunokit
  13. Pionit (etenkin yksinkertaisemmat joiden sisälle ötökät pääsevät helpommin)
  14. Palkokasvit kuten herneet, pavut ja tuoksuherneet
  15. Imikät tarjoavat aikaista ravintoa kukillaan heti toukokuun alussa. Omalla pihallani kasvaa valkotämplä- ja miekkaimiköitä.

Sormustinkukkia, taustalla jalopähkämöitä ja punapäivänkakkaraa.


Tähtiputki 'Star of Fire' , taustalla kiinanpioni Duchesse de Nemours

 Viitapihlaja-angervo

Triteleia 

Sinipiikkiputki

Valkoalpi

torstai 14. helmikuuta 2019

Monenlaista ystävyyttä







Aurinko pilkottaa ja ulkona kuuluu jo ajoittain linnunlaulua. Korkeat lumihanget ovat tiivistyneet hieman matalammiksi ja puiden oksat ovat jo hiutaleita vailla. Ajatus karkaa kevääseen ja odotukseen siitä, kuinka keväällä sadat sipulikukat jälleen nousevat toivon mukaan luomaan kevättä puutarhaan. Halusin tulla toivottamaan hyvää ystävänpäivää kaikille! ♥ Ystävyys mielletään usein vain ihmisten väliseksi asiaksi. Ne joilla on elämässä ihania lemmikkejä, tietävät että eläimet ovat meille myös parhaita ystäviä. Usein jopa parempoia ja uskollisempia kuin toiset ihmisystävät. Mimma-kissa on ainakin minulle opettanut heti ensimmäisestä päivästä lähtien pyyteettömän rakkauden merkityksen - vaikka toki hän joskus armottomasti manipuloi minua, palvelijaansa, tekemään juuri hänen älykkään mielensä mukaan. ;)


Luonto on myös meille ystävä jota emme tunnusta. Luonto ja koko planeetta on itse asiassa jokaisen meidän paras ystävä jota ilman me emme enää olisi täällä. Harmillisesti emme vain aina osaa kohdella sitä sillä arvokkuudella ja rakkaudella mitä se ansaitsisi. Moni ei osaa eikä halua nähdä tai kohdella ekosysteemiä elävänä "olentona". Päivä päivältä korviin kantautuu uutisista joka suunnalta kuinka ihminen saastuttaa planeettaa, aiheuttaa ilmastonmuutosta, myrkyttää maaperän elottomaksi torjunta-aineilla ja tehoviljelyllä kuluttaa maan niin elottomaksi ja köyhäksi että jossain vaiheessa kasvu tyrehtyy kokonaan koska maan bakteeri ja pieneliötoiminta on lakannut. Sillä hetkellä kun niitä asioita miettii, valtaa mielen lohduton olo ja tunne siitä, kuinka itse haluaisi tehdä enemmän, auttaa enemmän, rakastaa enemmän. Mutta sitähän me puutarhaharrastajat toisaalta teemme, vaikka kuinka pieneltä ja mitättömältä se mielessä tuntuu koko maapallon mittakaavassa.



Suuret asiat syntyvät pienistä teoista ja puutarhaharrastus on kasvattanut suosiotaan. Monista puutarhoista hyönteiset, eläimet ja linnut löytävät suojaa ja ravintoa. Monen vuoden työllä pienenkin maapläntin voi saada viljavaksi ja elinvoimaiseksi luonnollisin keinoin. Omalla kallioisella pihalla tiedän kuinka monta vuotta maanparannus vaatii jotta saa kasvatettua jotain muutakin kuin kivikkokasveja. 



Puutarhatrendit myös muuttuvat pikkuhiljaa liian tarkkaan ja kliinisesti nypitystä rehevämpään runsauteen. Kasveja valitaan sen perusteella mitä hyötyä niistä on hyönteisille. Jo nyt muutaman vuoden aikana on esimerkiksi englantilaisissa suurissa puutarhanäyttelyissä nähnyt kasvavana trendinä luonnonmukaisuuden ja monimuotoisuuden jota joku voisi mieltää jopa "huolimattomaksi". Yllättäen jotkin kasvit joita miellämme rikkaruohoiksi  ovatkin tärkeä osa pölyttäjähyönteisten paratiisia ja suurempaa kokonaisuutta. Keinotekoisestikin yritetään luoda luonnollista näkymää jossa myös ötökät, pikkueläimet ja linnut viihtyvät. Puutarhasta tulee turvapaikka elämälle ja me ihmiset saamme nauttia sen kasvusta ja seuraamisesta. Se on pieni mutta suuri asia. Silloin tuntuu että ystävä on koko ajan vierellä. Kun yhteys maahan syntyy, puutarhasta voi tulla ihmisen paras elinikäinen ystävä. ♥


Tämä ystävä ilmestyi oveni eteen viime kesänä. Oli helteessä harhaillut ja tullut ehkä hakemaan virkistävää juotavaa. Pihani on sen verran kuiva että sammakoita harvoin näkee. Kerran yksi iso rupikonna oli ohikulkumatkalla 10 vuotta sitten. :)

sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Uusi vuosi ja kasvukausi!


Henkisesti elän jo kevättä vaikka fyysisesti ulkona puissa roikkuvat vielä jouluvalot ja maisema on jäinen. Kotona takassa ritisee tuli ja Mimma-kissani nukkuu talviunia pehmeään karvapeittoon kääriytyneenä. Koska aloitan jouluttelun niin aikaisin jo lokakuussa - jolloin nautin talvikoristelusta ja valojen virittelystä - heti joulun mentyä siivosin supernopeudella pois kaikki siellä sun täällä roikkuvat joulupallot ynnä muut hiutaleet jotta uusi vuosi voisi alkaa kevään merkeissä. Keittiön pöydällä vihreän tarjottimen päällä kukkivat neilikkakimput pastellisen pinkkeinä ja keltaisina. Lähestulkoon vaanin postilaatikon äärellä, odottaen vuoden ensimmäisiä siemenkuvastoja. Vuoden päätteeksi tulin jakamaan muutaman puutarhatunnelman menneeltä keväältä ja kesältä. 



Alkukesän vihreydessä on jotain niin siistiä ja kaunista. Kukkien odotus on käsin kosketeltavaa. Vaikka tässä kuvassa silmä hakeutuukin heti kirsikkapuun juurella olevaan voikukkaan joka on näemmä hankalan sijantinsa vuoksi jäänyt kitkemättä ja saa siellä loistaa ylväänä. :D  



Kevään ja kesän suurin ja eniten iloa tuottanut projekti oli ehdottomasti lavatarhan perustaminen, joka on ollut pitkään haaveissani. Kesän kasvutarinat ja vaiheet olen tallettanut paitsi sydämen ja mielen makumuistoihin, niin myös paperille. Oma PIHA -puutarhalehdessä alkaa heti tammikuun numerosta (ilm. 10.1.2019) lähtien 6-osainen juttusarja lavatarhani vuodesta. Ensimmäinen osa käsittelee perustamista ja rakennusvaiheita, joten jos olet itse perustamassa tulevana keväänä pientä tai suurempaa hyötytarhaa, toivon että jutut antavat inspiraatiota ja vinkkejä puuhaan koko vuoden mittaan. :)  Nyt kun lavat lepäävät kevyen lumikerroksen alla, tuskin maltan odottaa tulevaa kevättä, uutta kasvukautta, ja niitä kaikkia ihania tuoreita herkkuja joita omat laatikkoviljelmät tarjoavat läpi kesän.


Kesällä minulla oli myös ilo olla mukana uuden juuri ilmestyneen Pihakalenterin teossa johon sain kuvata ja kirjoitella kuukausien aloitusjutut. Saila Routio on kirjoittanut kaikki ihanat ja tarpeelliset koko vuoden viikkovinkit ja Aarno Kasvi kertoo jutussaan puoliloiskasveista. Näiden kansien väliin on jo monen vuoden aikana tullut piirreltyä ja kirjoiteltua omaan muistiin kaikenlaiset istutussuunitelmat ja kasvihankinnat, joten tämä on aika kätevä kotipuutarhurin päiväkirja. :)

Nyt on aika toivottaa kaikille oikein ihanaa uutta vuotta 2019! Raketin pamauttamisen sijaan postaan kukkasia ja mullantuoksuisia muistoja kuluneelta vuodelta:















maanantai 24. joulukuuta 2018

Hyvää joulua!






Aattoillan rauha on laskeutunut kotiin. Perhe oli luonani koolla jouluaterialla ja siskon kanssa kävimme hautausmaalla sytyttämässä parit kynttilät. Tuntuu ihanalta viettää muutaman päivän laiskotteluloma. Halusin tulla toivottamaan kaikille oikein ihanaa aattoillan tunnelmaa ja iloista joulunaikaa. Kohta on aika Mimman avata siskoltani saadut joululahjat. Minulla on vahva tunne että edessä on mintunhuuruinen ilta... ;)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...