sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Pihametsän pyrstötähdet




Talviaika alkoi tänään ja ylihuomenna koittaa jo marraskuu. Minä miellän marras- ja joulukuun molemmat jouluisiksi kuukausiksi. Näin loka-marraskuun vaihteessa ilmestyvät kauppoihin odotetut joululehdet ja glögipullot, kotona saattaa aina välillä jo myös pipari tuoksua. Kuten moni teistä tietää, olen hieman fanaattinen jouluvalojen suhteen. Elämäni suurimpia kohokohtia vuodessa ovat varmaan kasvit, kukkasipulit ja jouluvalot. Tänä vuonna suunnittelin uudenlaisen käytön kahdelle 400 ledin lipputankovalosarjalle jotka pari vuotta sitten Tokmannin alennusmyynnistä tammikuussa hankin alle kahdella kympillä (kyllä, joulufanaatikko ennakoi ja hankkii valoja vielä tammikuussa, heh). Koska minulla ei ole lipputankoa, ovat nämä aiemmin roikkuneet kuusessa ja paviljogissa. Nyt nämä kymmenmetriset valorimpsut ripustettiin pihametsän puiden väliin ja kaveriksi niille hankin Kärkkäiseltä 60cm halkaisijaltaan olevat valohiutaleet jotka sidottiin puun runkoon niin korkealle kuin tikapuut ylettyivät. Näin niistä tuli ilmojen halki liitäviä pyrstötöhtiä. Kuvat eivät oikein tee oikeutta koko etupihan metsän peittävälle valaistukselle, mutta tässä nyt muutama kuva kuitenkin. Laitoin ne jo eilen päälle "kaamosvaloiksi" tai "lumenodotusvaloiksi" ja kyllä tuli ihana lämmin tunne sydämeen. Näkyvät kivasti olohuoneen ja eteisen ikkunasta joten Mimman kanssa voimme niitä katsella ja fiilistellä. Yksi unelma-ammattini olisi varmaan valosuunnittelija...

Tänään kun oli mukava ilma eikä luntakaan vielä ole (vaikka ensi viikolle on kyllä luvattu) oli aika viritellä valmiiksi myös jouluisemmat valot jotka ajattelin sytyttää vasta lähempänä joulukuuta. Ensimmäiseen adventtiin on tosin enää neljä viikkoa aikaa, joten katsotaan koska meikäläisen malttamattomuus ottaa taas ylivallan ja pari muutakin poistoketta menee päälle. ;) Tänään piti ihan parin sekunnin ajaksi pistää vaivihkaa päälle ja kokeilla että uurastuksen jälkeen kaikki toimii niin kuin pitääkin.


Verannan edessä on kuusi ja havuportti.

Puutarhavajassa asuu varmasti jokunen puutarhatonttu joten pitäähän niilläkin valoja olla. Siskoni löysi Keskiseltä hempeän pinkin valosarjan ja toi minulle sellaisen tuliaisiksi, ja sehän sopii kun karamelli piparkakkutalon kaveriksi. Kiitos systeri! ♥ Yleensä karsastan värivaloja, mutta nämä ovat kyllä niin suloisen hempeät että ovat kaikessa yliampuvuudessaan kauniit! Ainakin tämän höpsön jouluihmisen mielestä.
Ihanaa alkavaa marraskuuta kaikille. Annetaan pimeiden pihojemme loistaa! ♥

maanantai 24. lokakuuta 2016

Unelias onnetar - arvonta suoritettu!


Blogiarvontojen virallinen valvoja Kuningatar Mimma oli sen verran väsynyt pitkän arvontanimilistan laatimisesta, että jätti varsinaisen onnettaren tehtävän kylmästi random.org-generaattorin tehtäväksi, enkä minä sitten Mimmaa halunnut pakottaa kun toisella oli niin makoisat unet meneillään tuolla sohvan perukoilla. ;)

Osallistumisjärjestyksessä numeroidun listan numeroiksi valikoitui 125 ja 116. Kaunein joulu -kirjan voitti Suski ja Talven hopeiset hiutaleet matkaa henkilölle klaara49. Paljon onnea voittajille! Ollaan yhteyksissä.
Kiitos kaikille osallistujille - teitä oli valtava määrä! Ja kiitokset Docendolle kirjapalkinnoista!

perjantai 21. lokakuuta 2016

Teevalot palamaan


Kylmään tottumattomat sormet tuntuvat suorastaan jäätyvän ulkona vaikka lämpötilat eivät ole vielä edes talviset. Hiutaleiden tuntua on jo melkein ilmassa. Pihalyhtyihin on mukavaa sytyttää kynttilät aina viikonlopuksi. Menneellä viikolla tuli jo muutamia jouluvalojakin viriteltyä valmiiksi paikoilleen vaikka en vielä niitä sytytäkään. Sisäinen kamppailu on minulla kovaa näin loka-marraskuussa kun tekisi mieli survaista jo pistoke seinään ja antaa pihan loistaa, kun ei siellä ole enää mitään muutakaan nähtävää. Kirsikankukka-valopuu saa toimia pihavalona näin syksyllä, sillä se ei ole mielestäni kovinkaan jouluinen, ainoastaan mukavan tunnelmallinen.


Kohmeiset sormet täytyy nyt lämmittää teekupin kyljessä ja sytytellä hieman tuikkuja. Olen aina miettinyt miksi tuikkujen englanninkielinen nimi on "tealight" eli teevalo. Kupin äärellä sitä tässä pohdiskelin ja sainkin selville että tuikkuja on käytetty nimenomaan lämmittimenä teepannun alla, hieman saman tapaan kuin aromilyhdyn tai fonduepadan alla ja siitä funktiosta nimitys on tullut. Näissä tunnelmissa mukavaa viikonlopun alkua! Muistakaahan vielä osallistua alla olevaan tunnelmalliseen kirja-arvontaan sunnuntaihin mennessä :)

torstai 13. lokakuuta 2016

Arvotaan ihanat kirjat

Postista tupsahti painava paketti joten minulla on ilo järjestää ihana ja tunnelmallinen blogiarvonta kaikille teille jotka minun tavoin tykkäätte syksyisestä tunnelmoinnista ja ryhdytte odottamaan joulua jo heti kun pimeät illat saapuvat. Sain Docendo-kustantamolta täällä blogissa arvottavaksi kaksi ihanaa Ilona Pietiläisen kirjaa. Juuri ilmestyneen uutukaisen 
Kaunein Joulu - Ideoita ja sisustusvinkkejä joulukotiin,
sekä viime vuonna ilmestyneen 
Talven hopeiset hiutaleet - Koti pukeutuu joulun tunnelmiin.

Vaikka joulu on vahvasti esillä molempien kirjojen nimissä, on kirjoissa myös juuri tähänkin aikaan sopivia syksyisiä tunnelmapaloja sekä talven tunnelmia. Uskonkin että moni ei lue näitä pelkästään jouluna, vaan myös heti syksyn tullen ja tammikuun talvipakkasilla.
 
Molemmat ovat Ilonalle ominaiseen herkkään ja keveään tyyliin kerrottuja tunnelmakirjoja. Uutukaisessa Kaunein Joulu -kirjassa seikkailevat mukana myös monet eläimet ja pakko sanoa että sydämeni suli lukiessani lemmikkipossu Vallun tavasta rakastaa hyviä ruokia ja järjestellä tarkasti peitoista tehty kotipesä. Kirjassa iloitaan luonnonmateriaalien käytöstä askarteluissa ja tunnelmoidaan paitsi Ilonan omassa kodissa, niin myös eri vierailukohteiden kotoisissa tunnelmissa. Kirja on aiemmista Ilonan sisustuskirjoista poiketen hieman pienikokoisempi, mutta aivan yhtä paksu ja täynnä tunnelmia kannesta kanteen.




 Talven hopeiset hiutaleet on järkälemäisen suuri selailukirja täynnä lämpöä ja kotoisuutta.

Arvonnan säännöt:
Osallistumisaikaa on sunnuntaille 23.10.2016 klo 0.00 saakka ja arvon voittajat ma 24.10

1 arpa anonyymeille osallistujille (liitä aina mukaan sähköpostiosoitteesi)
2 arpaa blogini lukijoille/seuraajille (Blogger, Facebook, Instagram, Bloglovin...)
3 arpaa jakamalla linkin tähän postaukseen blogissasi (alla arvontakuvake)

Voit myös halutessasi ilmoittaa osallistumiskommentissasi kumman kirjan mieluummin haluaisit voittaa jos tulee mahdollisuus valita. :) Arvonnan virallisena valvojana toimii tuttuun tapaan Hänen Ylhäisyytensä Kuningatar Mimma.

Kiitokset Docendolle hienoista arvontapalkinnoista ja onnea kaikille arvontaan! ♥

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Romppala Facebookissa

Tulinpa vinkkaamaan että Romppala löytyy nyt myös Facebookin puolelta joten tervetuloa myös seurailemaan sitä kautta jos mieli tekee. :) Tästä pääset sivuille.
Joskus on mukava ihan vaan jakaa nopeasti ex-tempore elämän pieniä kivoja hetkiä joihin FB ja Instagram ovat omiaan, joten laajennetaan hieman myös sille puolelle. Itse monesti löydän muiden uudet blogipostaukset nopeammin juuri Facen kautta kun sitä tulee kännykälläkin aina "ihan vaan joskus" näpläiltyä... ;)

tiistai 11. lokakuuta 2016

Ohje havutähtien tekoon

Edellisen postauksen tiimoilta tuli pyyntöä havutähtien teko-ohjeesta
ja sellainen löytyy Oma Piha-blogin puolelta täältä.

Toki Googlettamalla samanlaisia ohjeita löytyy hyvin monestakin blogista, eli kyseessä ei ole mikään oma keksintöni :) moni varmasti näitä myös syksyisillä kranssiaskartelukursseilla väsää. Mukavaa kyllä että välillä on jotain muutakin villitystä kuin se iänkaikkinen perinteinen havukranssi - vaikka toki kaunis sekin on. :)

Tämä päivä meni kirjaimellisesti ihan usvassa. Näkyvyys ulkona oli koko päivän todella heikko kun koko kylä oli paksun usvan peitossa. Ihan mahtavaa! Rakastan syksyistä usvaa. Ilma oli tosin niin kostea ja hyytävän kylmä että tänä iltana jäi ulkona askartelut väliin. Eiköhän nämä tähdet jo tältä erää riitä. ;)

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Joko tuli talviaika?





Kesäajan päättymiseen on kalenterin mukaan kolme viikoa. Jos Mimmalta asiaa kysyttäisiin, hän sanoisi että talviaika alkoi jo viimeviikolla, tarkalleen ottaen keskiviikkoiltana. Mistäkö sen tietää? Sohvavaihde menee silloin automaattisesti päälle ja halipula on kova. Enää ei huvita yksinään yläkerrassa hengailu vaan hivuttaudutaan viereen sohvalle, ja mieluiten juuri sille paikalle jossa minä yleensä istun. Jos olen lämmittänyt paikan valmiiksi hänelle, aina parempi. Minäkin taisin siirtyä talviaikaan havuaskartelujen myötä. Pihan kulmalta yksi suurehko kuusi sai lähteä ja olenkin onnistunut käyttämään kuusen jo melkein kokonaan havutöihin menneellä viikolla. Syntyi parimetrinen portti, pallopuita, tähtiä, kransseja ja vaikka mitä. Mukavampi askaroida ulkona nyt kun aurinko vielä hieman lämmittää eikä sormet jäädy. Talven tullen voi valmiit havusomisteet sitten vain asetella paikoilleen. Muutamat jouluvalotkin on jo laitettu pihametsään valmiiksi paikoilleen juuri samaisesta mukavuussyystä.

Ruskasta ei ole pihalla enää jälkeäkään ja puut ovat lähes paljaita. Verannalla kukkivat syklaamit ja kasvihuoneeseen astuessa siellä on vielä täysi kesä, sillä ruusut kukkivat toinen toistaan kauniimpina. Viikonloppu on mennyt pienen pakkolevon merkeissä kun kurkkukipu ja kuume yllättivät lauantaina. Olo alkaa olla jo parempi joten elättelen toiveita että pääsisi taas viikolla myös pieniin pihapuuhiin... Pysykää terveinä ja iloa alkavaan viikkoon!

p.s. Pian on luvassa täällä blogin puolella aivan ihana arvonta joten pysykää kuulolla ;)

lauantai 1. lokakuuta 2016

Kaunein hetki








Aina joskus tulee hetki jolloin pensaat syttyvät tuleen ja puut paistavat auringon lailla vaikka taivas olisi pilvessä. Syksy on aina ollut vuodenajoista suosikkini. Puutarhanhoidon myötä keväästä tuli myös suosikki. Muistan vielä hyvin ajan jolloin suorastaan ahdistuin kevään tulosta. En tiedä miksi. Se onneksi muuttui täysin kasvivillityksen myötä. Nykyisin osaan kyllä nauttia kaikista vuodenajoista ja etsiä niistä kauneutta. Syksyä kuitenkin hieman salaa odotan aina. Se tietää ihania tunnelmallisia iltoja, tuikkujen valoa, omenapiirakkaa ja jalkojen alla rapisevia lehtiä. Tänä syksynä ruska on ollut pihallani poikkeuksellisen kaunis. Varmaan kaunein mitä ikinä on ollutkaan. Vaahterat keltaisenaan, pihlajat aivan tulipunaisia, samoin korallikanukat. Ylimmässä kuvassa oleva koivuangervo on kuitenkin aina se kaikkein kaunein sillä sen lehtien väritys vaihtelee keltaisesta oranssiin, pinaiseen ja joissakin oksissa melkein violettiin. Syysväritys oli itse asiassa ainoa syy miksi aikanaan koivuangervoa istutin pihalleni, enkä ole katunut hetkeäkään. Keväällä se on kaunis kun sen lehdet puhkeavat pieninä hieman käkkyräisiin oksiin. Kesällä se ilahduttaa ihanilla valkoisilla kukinnoilla ja kaiken kruunaa juuri syysväritys joka ei koskaan petä. Siihen syysväritys tulee aina, olkoon minkälainen ruskavuosi tahansa.

Viime viikolla oli kesken kiireisen työviikon pakko pysähtyä hetkeksi ja vain imeä silmillä itseensä kaikkia ihania värejä, ja onneksi tein niin. Tuulen tuivertamisen jälkeen koko show oli nopeasti ohi. Suurin osa lehdistä on jo karissut. Kauneimmat vaahteranlehdet talletin kransseihin joissa ne saavat vielä ilahduttaa pitkään. Tuoksuherneet kukkivat vielä täyttä päätä ja kerään jatkuvasti pieniä kimppuja verannalle. Aina kotiin tullessa on vastassa mitä ihanin tuoksu. Ensi viikolle on luvattu pieniä pakkasöitä joten nämä taitavat olla niitä aivan viimeisiä kukkia. Sipulien istutusurakan sain myös viime viikolla onnellisesti päätökseen. Viimeisiä sipuleita kaivaessani mielessä oli vähän epävarma olo, koska onnistuin jo unohtamaan tyystin minne kaikkialle olin niitä piilotellut. Oravasyndrooman tuloksia jäämme siis odottelemaan keväällä näkyviksi.
Ihanaa alkanutta lokakuuta kaikille!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...