lauantai 24. maaliskuuta 2012

Tomaatin kylvöpäivät


Tänään päätin että (jos ihan tarkkoja ollaan) kylvän tomaattien siemenet 2. tai 3.4. jolloin kasvava kuu on leijonassa. Tarkistin sen kuukirjan 2012 kuukalenterista. Leijona on ilmeisesti niin sanottu hyvä "hedelmäpäivä" ja tomaatti kuuluu tuohon hedelmä-kategoriaan. Muita hyviä hedelmäpäiviä ovat kasvavan kuun ollessa jousimiehessä tai oinaassa, niitä ei ole ihan lähiaikoina tiedossa. Ehkä reilun viikon päästä on jo niin lämmin että uskallan siemenet kasvihuoneeseen kylvää, jos ei niin laitetaan suosiolla ikkunalaudalle. Eilen juuri vanhaa Kotipuutarha-lehteä selaillessani luin että tomaatin kasvatuksessa lämpötila ei saisi koskaan laskea alle +14 asteen koko taimikasvatusaikana. Viime vuonna kokeeksi kylvin ihan normaalin tomaatin siemeniä muistaakseni huhtikussa suoraan kasvihuoneeseen (päivää ja kuun asemaa huomioimatta) ja ihan tukevia 160cm kork. taimia kyllä tuli (yllä kuvatodiste) ja muutama iso tomaattikin elo-syyskuussa. Silloin saattoi kuitenkin vaikuttaa aloittelijan tuuri.

Ikkunasta juuri huomasin että räntää taas sataa. On huomattavasti kivempi katsella tietokoneen näytöltä kuvia viime kesän kasvilavasta josta sain kerätä koko kesän omaa rapsakkaa salaattia (sidesalaatti valmiissa kylvönauhassa on ihan huippua), persiljaa ym... Naminami-rouskis-rouskis ;)


Sivuilla törröttävät "epäonnistuneet" romanesco-kukkakaalit (jotka kyllä kukkivat mutta ei ihan odotetulla tavalla), keskellä sidesalaattia, mangoldia ja joukossa silopersiljaa :)

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Puutarhablogi-tunnustus


Marian koti ja puutarha-blogista tupsahti Romppalaan tänään tunnustus inspiroivasta puutarhablogista, tuhannet kiitokset Maria! :) Tunnustuksen saajan tulee vastata seuraaviin kysymyksiin:

Miten puutarhainnostus ja puutarhablogin pitäminen syntyivät?
Mikä on erikoisin, ihmeellisin, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi?
Mikä on puutarhafilosofiasi?

Blogi syntyi seuraajana nettisivuille jotka aikanaan (2003) tein Romppalan remonttia koskien. Talon kunnostuksesta tulikin silloin yllättäen melko julkinen projekti Kodin kääntöpiiri-ohjelman jälkeen ja ihmiset vielä tänä päivänä kyselevät kuulumisia. Blogia on niin helppo ja mukava päivittää ja ihania uusia ystäviäkin on täältä löytynyt.


Koska olen aina rakastanut kaikkea kaunista ja etenkin luontoa ja kukkia, alkoi vuosien saatossa oma metsäpuutarha muodostua kallioiselle, melko varjoisalle pihalle. Lasinen kasvihuone oli myös pitkäaikainen unelma josta nyt olen saanut monta vuotta nauttia. Sitä kun fanaattisesti jostain innostuu ja puutarhan vihreät keijut yllyttävät lisää ja lisää kasvattamaan, siinä pyörittelee lähimmät ystävät ja sukulaiset päätään kun keuhkoan silmät kiiluen kaiken maailman nukkapähkämöistä ja kanukan taimista. Täällä saa vapaasti paasata samanhenkisten viherpiipertäjien kanssa ;)

Tunnearvoltaan arvokkain on varmaankin vanhempieni pihalla kasvava lehtikuusi jonka lapsena siihen isän kanssa siirsin oman pihan takametsästä, ajattelin ”pelastavani” sen sieltä pusikosta ja pakotin isän istuttamaan sen siihen leikkimökkini oven pieleen. Seurasin kuinka taimi kasvoi muutamassa vuodessa pituudeltaan ohitseni ja nythän reippaasti yli 20 vuoden jälkeen se on mahtava uljas puu jonka pehmeitä pitkiä neulasia käyn aina keväällä hiplaamassa :) Puut ovat minulle kovin läheisiä, niiden kasvu vie aikaa joten kunnioitan niitä kovasti. Kovin harvinaisia kasveja ei Romppalan pihalla ole, ystäviltä saadut taimet aina muistaa minkä on keneltäkin saanut. Köynnöshortensiaa olen paaponut ja suojellut monta vuotta joten siitä on tullut aika tärkeä ja pikkuisia kirsikkapuitani rakastan.

Puutarhafilosofiani on se, että puutarha koulii hoitajaansa ja muistuttaa siitä että ihminen ei voi leikkiä luontoäitiä vaikka kuinka haluaisi ja yrittäisi. Puutarhaa tehdään lempeästi ja luonnon ehdoilla. Kasvu palkitsee sielua ja vihreys hoitaa sydäntä. Kasvit ja luonto suurena osana elämää tekee siitä rikkaan :)

Pakko lopuksi vielä näyttää tämän kevään siemenhankinnat joista yksi innostaa yli muiden, nimittäin amppelitomaatti ”Hundreds and Thousands” joka lupaa nimensä mukaisesti satoja ellei tuhansia pikkuruisia viinirypäleen kokoisia makeita tomaatteja. Jos tuon kasvatus onnistuu niin riemuni on rajaton. Kunhan kuun vaihe tästä vaihtuu taas kasvavaksi muutaman päivän sisällä ja tarkastan kuukalenterista optimaalisen päivän, kylvän siemenet esikasvamaan olohuoneen ikkunalaudalle (tai kasvihuoneeseen sään salliessa).


Mukaan tarttui myös tumma ”Black Cherry”-kirsikkatomaatti. Makea sidesalaatti ”Chartwell”, pinaattikiinankaali ja retiisit päätyvät kasvilavoihin toukokuun lämmössä. Unelmaisen kauniit keisarinelämänlangat ”Split Second” ja ”Sunrise Serenade” saavat köynnöskaverikseen sinivalkoisen ripsukukkaisen tuoksuherneen ”Blue Ripple”. Paahteiselle paikalle kylvän viimevuotisen onnistumisen innoittamana pioniunikkoa ”Candy Floss”. Viime vuoden muutamasta pioniunikosta keräsin talteen varmasti tuhansia pieniä siemeniä jotka ovat hyvässä tallessa paperipussissa. Siinäpä puutarhaunelmia kerrakseen. Mihinkähän tänne pioniunikkopelto mahtuisi? :)

Sitä jään miettimään ja koska tunnustus pitää jakaa eteenpäin viidelle puutarhaan keskittyvälle blogille, tästä lähtee eteenpäin seuraaville:

http://laiskapuutarhuri.blogspot.com
http://puolikuutapeipposesta.blogspot.com
http://maalaispuutarha.blogspot.com
http://sarinpuutarhat.blogspot.com
http://risusydan.blogspot.com

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Omenankukkia!! ♥

Nyt se sitten tapahtui! Omenapuun oksan kukat aukesivat ja niitä on lattiasta kattoon!
Ei voi olla kuin kiitollinen näitä katsellessa maaliskuun ollessa vasta puolessa välissä. Istuskelin lattialla näiden kukkivien oksien alla ja tuli sydämeen sellainen tunne että tästä tulee poikkeuksellisen hyvä ja onnellinen kevät.



Mimma on ominut jo tämän ihanasti tuoksuvan puun kokonaan itselleen ;)

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Kevättä ilmassa :)

Kevät tekee tuloaan kovaa vauhtia, aurinko valaisee siniseltä taivaalta ja aamu valkenee yhä aikaisemmin. Raksuilla toimiva kehräävä herätyskello Mimma kiskoo minut ylös joka päivä seitsemältä. Kun silmät saa auki niin yöpöydältä tuijottaa rouva viikset vinossa maristen että on aamupalan aika. Jos ei minuun heti tule liikettä niin hän alkaa raapia rullaverhoa ja tunkea päätänsä sen väliin. Yhtenä aamuna kuului lattialta kahinaa hänen selatessa Pirkka-lehteä... Kuinkahan käy kesällä kun aurinko paistaa yölläkin?

Jos ihmetelette yllä olevassa ensimmäisessä kuvassa törröttävää risua, on se katton asti yltävä suuri villiomenapuun latvus vanhempieni pihalta :) olin juuri ajatuksissani ihastellut keväistä herkän herkullista Parolan aseman Tyyli & Koti postausta jossa oli sireeninoksa suuressa pullossa ja kuinkas ollakaan, seuraavana päivänä kaappasin tuon lumen painon vuoksi vahingoittuneen katkaistun omenapuun latvan itselleni, ja lainaksi sain vielä samanlaisen ison pullonkin! Ilokseni huomasin että oksa on nyt aivan täynnä kukannuppuja jotka aukeavat varmasti muutaman päivän sisällä! Tuskin maltan odottaa!! :)

Vuosia vanha jaffariinipuu on silminnähden virkistynyt olohuoneen ikkunalla. Odottelee taas pääsyä kasvihuoneeseen. Tänään uskaltauduin jo viemään jouluruusuni kasvihuoneeseen kun lämpötila näytti sisällä +17C. Viherpiiperrysmania on antanut odottaa itseään, mutta viime viikolla sorruin tilaamaan joitakin siemeniä ja enkelinsilmäpelargonin pistokastaimen.

Keittiössä neilikoita ja narsisseja piristyksenä ja kissarouvan kiusauksena. Pari kertaa on taas jo tassu heilunut kukkapuskassa. Onneksi ei sentään halua niitä syödä, läpsiä vaan :)

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Kissojen talvimuotia?

 Eräänä iltana viime viikolla iski inspiraatio virkata kun kutoa en osaa. Ajattelinpa sitten olla "kiva täti" ja suunnitelin "siskontytölle" Lunalle trendikkään villapaidan kera pinkkien pitsikoristeiden.Kaula-aukosta tuli vaan vähän liian iso. Luna on hyvin kiltti kissa ja on tottunut kulkemaan valjaissakin moittettomasti, joten villatakin pukeminen ei tuottanut ongelmia :)
Tässä vielä pyöritään ja hyöritään hänen suosikki-kangaskassin kanssa jonne Luna tykkää aina hypätä sisään kanniskeltavaksi. On se sellainen vauva. Jokelteleekin minkä ehtii, naukuminen on lähinnä sellaista innokasta "nannnan naa-lällällää"-ääntä kun minun Mimma puolestaan narauttelee ja örisee karhealla kurkkuäänellä niin että siihen tottumattomat joka kerta pelästyvät :D  Kyllä jokaisella kissalla on omat oudot tapansa. Mimmalle en uskaltaisi edes yrittää pukea valjaita saatikka kaulapantaa, kerran yritin heikoin tuloksin :)
 Tässä vielä terveiset Mimmalta kaikille hänen faneille.
Tämä on kyllä yksi parhaimpia kuvia hänestä tähän mennessä
ja kuvastaa niin ihanaa luonnetta ♥
Leppoisaa sunnuntaita kaikille,
takana ihanan aurinkoinen päivä!
Kevättä kohti! :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...