Miljoona ötökkätekoa -haaste

(Lehtosinilatva)

Nappasinpa minäkin ötökkähaasteen Kivipellon Sailalta ja kerron oman puutarhani osalta mitkä ovat olleet parhaita pörriäisten suosiossa olevia kukkia, ja kuinka omalta osaltani olen pyrkinyt pitämään pölyttäjistä huolta. Nyt myös Suomessa on herätty karuun todellisuuteen siitä kuinka hyönteiset vähenevät ja uhkaavat kadota hyvinkin nopeasti - kiitos ihmisten myrkkyjen ja ilmastonmuutoksen. Maailmassa on jo alueita joissa tietyt kimalaiset on jo luokiteltu uhanalaisiksi sukupuuttoon kuoleviksi lajeiksi ja se on järkyttävä uutinen.

Eräs suomalainen hunajafirma aloitti Miljoona ötökkätekoa -haastekampanjan hieman samassa hengessä kun oli YLE:llä miljoona linnunpönttöä. Ei mikään huono idea, sillä jonkin haasteen levitessä sosiaalisessa mediassa ja blogeissa, tietoisuus kasvaa, sana leviää tehokkaasti ja ehkäpä ihmiset myös aktivoituvat toimimaan omassa elämässään asian hyväksi. Haasteen saa siis vapasti ottaa vastaan ken haluaa! #miljoonaotokkatekoa

Pidemmittä puheitta tässä listattuna oman pihani pieniä ötökkätekoja:

• Suosin kukkia joista kimalaiset ja muut hyönteiset pitävät (lue alempana TOP 15 lista).
  
• Tasainen kukinta koko kasvukauden - ruokaa niin aikaisten kuin myöhäisten kukkijoiden myötä.
  
• Pihalla saa olla metsän katveessa kuivia lehti- ja risukasoja jotka toimivat luonnon omina ötökkähotelleina.
  
• Talventörröttäjät, siemenkodat ja erilaiset korret saavat jäädä talveksi pystyyn sillä ne toimivat hyönteisten talvikoteina.
  
• Viime syksynä istutin 1000 krookusta ihan pelkästään kimalaisten ravinnonsaannin vuoksi - toki niistä on itsellekin silmäniloa ja ilahdun aina kevään ensimmäisistä kimalaisista jotka kömpivät innoissaan krookusten kimpussa.
  
• En käytä puutarhassani kemiallisia myrkkyjä enkä juurikaan kemiallisia lannoitteitakaan, sillä muutamien rakeiden kylväminen maahan ei paranna maan koostumusta.

• Kolme vanhaa pajupuuta: pajunkissat ovat myös tärkeitä ravinnonlähteitä pölyttäjille heti aikaisin keväällä.
  
• Pelastan vesiämpäriin tai kastelukannuun hukkumaisillaan olevat kimalaiset aina kun satun huomaamaan.
  
• Annan myös luonnonkukille mahdollisuuden kukkia - paahteisella paikalla suuren koivun alla (jossa nurmikko kasvaa huonosti ja on muutenkin niukkaravinteista) päivänkakkarat ja apilat muodostavat pienen luonnonniityn. Sitä ei ole kiire leikata ruohonleikkurilla. Alla kuva jonka nappasin vanhempieni pihamaalta viime kesänä kun arohumalat kukkivat nurmikolla kauniisti. Seassa myös jokunen valkoapila ja niittyleinikki.

Pörriäiskasvien TOP 15 Romppalan pihalla

1. Oregano eli mäkimeirami (valtavasti kimalaisia ja perhoset tykkäävät myös)
2. Sinipiikkiputki aiheutti kovan kimalaisruuhkan ja melkeinpä tönimistä
3. Sormustinkukat (kimalaisten kestosuosikki)
4. Kosmoskukat
5. Tähtiputket
6. Laukat (etenkin ukkolaukat ja pallerolaukat)
7. Aikaiset kevään sipuli- ja mukulakasvit kuten krookukset ja scillat
8. Viitapihlaja-angervo (muutama pensas on kasvanut alusta asti pihallani ja niiden kukinnot ovat täynnä ötököitä)
9. Japaninlikusterisyreeni (rungollinen pikkupuu jonka vasta istutin, mutta ensimmäiset kukinnot vetivät pölyttäjiä magneetin lailla). Ylipäätään syreenit ovat kova juttu ja talvella linnut kuten punatulkut tykkäävät syödä niiden siemeniä.
10. Lehtosinilatva (olen antanut sen vapaasti levitä ja siementää koska tykkään siitä kovasti ja niin myös pienet kimalaiset)
11. Auringonkukat
12. Ruiskaunokit
13. Pionit (etenkin yksinkertaisemmat joiden sisälle ötökät pääsevät helpommin)
14. Palkokasvit kuten herneet, pavut ja tuoksuherneet
15. Imikät tarjoavat aikaista ravintoa kukillaan heti toukokuun alussa. Omalla pihallani kasvaa valkotämplä- ja miekkaimiköitä.

Sormustinkukkia, taustalla jalopähkämöitä ja punapäivänkakkaraa.

Tähtiputki 'Star of Fire' , taustalla kiinanpioni Duchesse de Nemours

 Viitapihlaja-angervo

Triteleia 

Sinipiikkiputki

Valkoalpi

Monenlaista ystävyyttä

Aurinko pilkottaa ja ulkona kuuluu jo ajoittain linnunlaulua. Korkeat lumihanget ovat tiivistyneet hieman matalammiksi ja puiden oksat ovat jo hiutaleita vailla. Ajatus karkaa kevääseen ja odotukseen siitä, kuinka keväällä sadat sipulikukat jälleen nousevat toivon mukaan luomaan kevättä puutarhaan. Halusin tulla toivottamaan hyvää ystävänpäivää kaikille! ♥ Ystävyys mielletään usein vain ihmisten väliseksi asiaksi. Ne joilla on elämässä ihania lemmikkejä, tietävät että eläimet ovat meille myös parhaita ystäviä. Usein jopa parempoia ja uskollisempia kuin toiset ihmisystävät. Mimma-kissa on ainakin minulle opettanut heti ensimmäisestä päivästä lähtien pyyteettömän rakkauden merkityksen - vaikka toki hän joskus armottomasti manipuloi minua, palvelijaansa, tekemään juuri hänen älykkään mielensä mukaan. ;)

Luonto on myös meille ystävä jota emme tunnusta. Luonto ja koko planeetta on itse asiassa jokaisen meidän paras ystävä jota ilman me emme enää olisi täällä. Harmillisesti emme vain aina osaa kohdella sitä sillä arvokkuudella ja rakkaudella mitä se ansaitsisi. Moni ei osaa eikä halua nähdä tai kohdella ekosysteemiä elävänä "olentona". Päivä päivältä korviin kantautuu uutisista joka suunnalta kuinka ihminen saastuttaa planeettaa, aiheuttaa ilmastonmuutosta, myrkyttää maaperän elottomaksi torjunta-aineilla ja tehoviljelyllä kuluttaa maan niin elottomaksi ja köyhäksi että jossain vaiheessa kasvu tyrehtyy kokonaan koska maan bakteeri ja pieneliötoiminta on lakannut. Sillä hetkellä kun niitä asioita miettii, valtaa mielen lohduton olo ja tunne siitä, kuinka itse haluaisi tehdä enemmän, auttaa enemmän, rakastaa enemmän. Mutta sitähän me puutarhaharrastajat toisaalta teemme, vaikka kuinka pieneltä ja mitättömältä se mielessä tuntuu koko maapallon mittakaavassa.

Suuret asiat syntyvät pienistä teoista ja puutarhaharrastus on kasvattanut suosiotaan. Monista puutarhoista hyönteiset, eläimet ja linnut löytävät suojaa ja ravintoa. Monen vuoden työllä pienenkin maapläntin voi saada viljavaksi ja elinvoimaiseksi luonnollisin keinoin. Omalla kallioisella pihalla tiedän kuinka monta vuotta maanparannus vaatii jotta saa kasvatettua jotain muutakin kuin kivikkokasveja. 

Puutarhatrendit myös muuttuvat pikkuhiljaa liian tarkkaan ja kliinisesti nypitystä rehevämpään runsauteen. Kasveja valitaan sen perusteella mitä hyötyä niistä on hyönteisille. Jo nyt muutaman vuoden aikana on esimerkiksi englantilaisissa suurissa puutarhanäyttelyissä nähnyt kasvavana trendinä luonnonmukaisuuden ja monimuotoisuuden jota joku voisi mieltää jopa "huolimattomaksi". Yllättäen jotkin kasvit joita miellämme rikkaruohoiksi  ovatkin tärkeä osa pölyttäjähyönteisten paratiisia ja suurempaa kokonaisuutta. Keinotekoisestikin yritetään luoda luonnollista näkymää jossa myös ötökät, pikkueläimet ja linnut viihtyvät. Puutarhasta tulee turvapaikka elämälle ja me ihmiset saamme nauttia sen kasvusta ja seuraamisesta. Se on pieni mutta suuri asia. Silloin tuntuu että ystävä on koko ajan vierellä. Kun yhteys maahan syntyy, puutarhasta voi tulla ihmisen paras elinikäinen ystävä. ♥

Tämä ystävä ilmestyi oveni eteen viime kesänä. Oli helteessä harhaillut ja tullut ehkä hakemaan virkistävää juotavaa. Pihani on sen verran kuiva että sammakoita harvoin näkee. Kerran yksi iso rupikonna oli ohikulkumatkalla 10 vuotta sitten. :)