Ilta-aurinko ♥

Iltahetket pihalla ovat juuri niitä kaikkein ihanimpia kun auringon valo osuu kasveihin, saade jokaisen tulppaanin ja lehden hehkumaan. Tuli hieman siivottua vajaa talven jäljiltä ja raahasin myös ulkotakan kesäpaviljonkiin. Tästä kesä voi alkaa!

Moni teistä kertoi ihastuneensa edellisen postaukseni sulkahernepuuhun,
joten tässä vielä pörröisen kaverin heleän vihreää paistattelua...

 

 ...ilta-auringon lämpimissä säteissä.

Marjapihlajan ohi mennesäni ihmettelin että mitähän ruskeita roskia kukissa on, mutta lähemmin tarkasteltuna olivatkin jotain aivan pieniä kuoriaisen tapaisia ötököitä. Ei mitään hajua mitä nuo ovat, toivotaan että eivät ainakaan mitään tuholaisia...

Mimman kanssa toivottelemme teille mukavaa alkavaa viikkoa! :)

Kevätkatsaus

Pilvisen päivän kevätterveiset pihamaalta. Pienellä kuvaus- ja kastelukierroksella piti käydä jottei kevät menisi tyystin ohi. Ja ikuistaa tietysti kirsikkapuun kukinta! Puu on tehnyt metrin päähän juurivesoja ja yllätyksekseni nekin kukkivat myös! On se hyvä että lempipuuni osaa monistaa itseään. ;)

Kiitos myös sympatiastanne edelliseen allergiapostaukseeni.  Sitä kauan odotettua sadetta ei koskaan tullut. Joskus yöllä on ehkä muutama pisara taivaalta herunut, mutta ei mitään sen kummempaa, sade kiersi tämän alueen ansiokkaasti. Pilvistä ja kylmää vain ollut, mutta nyt ilmeisesti kevät kääntyy taas helteen puolelle. Tuuli on kovasti riepotellut puita joten ehkäpä jo pahimmat koivun pölyt ovat siinä pyörityksessä lähteneet. Viileässä ovat tulppaanit pysyneet hyvinä.

Saniaisvarastoni alkaa näyttää taas siltä miltä pitääkin. Buddha vahtii kiveltään pihapuuhia.

 Keltakirjokanukka kaikkien muiden kanukoiden ohella on varmasti ihanimpia pensaita keväällä, etenkin tummaa havutaustaa vasten. nuoret lehdet ovat kuin parvi ilmaan pyrähtäviä vihreitä perhosia. Rakastan erilaisia lehtimuotoja vähintäänkin yhtä paljon kuin kukkia.

 Siro ja herkkä sulkahernepuu on alkanut nyt kukkia.

 Vihreä kumikäärme seuraa perässä minne meneekin. Eli jos minua ei löydä, seuraa vaan letkua niin sieltä päästä minut aina löytää...

...tai haistelemasta ruusuja.
Royal Kittyn kukkamäärä hämmästyttää, kuinka tuollaista voi ollakaan?

Tulppaanit ovat tänä keväänä pääosin monivärisiä sekoituksia joten itsellekin
oli yllätys odottaa mitä maasta nousee.

Niitä muutamia istuttamiani papukaijatulppaaneita etsiskelin ja Estelle Rijnveld oli maastoutunut nojailemaan kuutamohortensian oksistoon.

Kevät taitaa jo kääntyä kesäksi kun Deshojokin on vaihtanut pinkit kevätlehtensä pikkuhiljaa vihreiksi.

Nautinnollista toukokuun viimeistä viikonloppua kaikille! :)

Pikakierros ja ärsytys

Mikäli kaipaat yltiöpositiivista hehkutusta kevään ihanuudesta, suosittelen tällä kertaa suosiolla hyppäämään tämän postauksen yli, sillä se saattaa sisältää hieman katkeraa kielenkäyttöä ja jopa keskisormen näyttöä. Keskisormea en toki teille rakkaat lukijat näytä, vaan jokaiselle koivulle jonka ohi kuljen. En muista yhtä siitepölyrikasta vuotta koko elämäni aikana kuin mitä tämä kevät on tuonut tullessaan. Ikkunalasin takaa katson kuinka auringonpaistetta vasten tuulen mukana matkaa lähes hiekkamyrskyä muistuttava keltainen pilvi. Näytän sillekin keskisormea. Ulkona ei voi olla 5-10 minuuttia pidempään kun alkaa kurkkua kuristaa ja henki loppuu. Todellista allergisen astmaatikon kulta-aikaa... Päätin kuitenkin käydä kameran kanssa nopeasti kierroksella.

Olen pysytellyt visusti sisätiloissa ja vain katsellut lasin takaa korventavaa kevään kuumuutta. Jos omaisin shamaanirummun, voisin vetäistä sillä muutamat loitsut kera sadetanssin. Mitä antaisinkaan kunnon huuhtovasta vesisateesta joka piiskaisi kaikista koivuista viimeisetkin pölyn rippeet pois.

Sekalainen lajitelma tulppaaneita osoittautui hyvin keltavoittoiseksi. Näin kuumalla tulppaanikausi jäänee superlyhyeksi. 

 Purppuratuomi kukkii ihanasti vaaleanpunaisena pilvenä. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa että terälehtiä on nakerreltu aika urakalla.

Syykin selviää nopeasti. 

Näytän keskisormea kirvoille.

 

Runkoruusun kimppuun eivät vielä ole ehtineet.

 Supernopean pihakierroksen päätteeksi huomaan että käsivarteni ovat kuorrutettu verta imevillä hyttysillä. Positiivisena asiana toteankin että eipä siellä ininäsä olisi kauemmin viitsinyt ollakaan. Ainakaan ilman hyttysverkkoa ja hengityssuojainta. Toteankin että jos nyt pihatöihin mielisin, en olisi ohikulkijalle kovin kaunis näky. Joutuisin pukemaan naamalle ison muovisen suodattimilla varustetun hengityssuojaimen ja hyttysvekon. Ainoa asia mitä verkon takaa pilkistäisi olisivat turvonneet verestävät silmäni joiden ympäriltä iho on hilsehtinyt jo useamman viikon ajan. Puuskuttava puhe tulisi ulos maskin takaa kuin Darth Vaderilta.

Palaan sisätiloihin ja jätän toistaiseksi haaveet pihapuuhista... Kasvit hoitakoot nyt itse itsensä.

Verannalla odottaa harmistunut Mimma joka on kerta toisensa jälkeen lyönyt karvanyrkillään pöytään että koita nyt jo avata se minun näköalaikkuna olohuoneesta! Mutta ikkuna pysyy kiinni. Mielenosoitusta on ollut, marinaa, komentelua, anomista, reidessä kiinni roikkumista... Jos Mimma osaisi näyttää keskisormea, näyttäisi hän sitä varmasti juuri nyt minulle...

Sade, tule jo...

Puunkerääjä

Olo on kuin lapsella jouluna - niin kova hysteria ja lapiointi oli tänään täällä päällä!

Ja syyt selviävät kuvista...

Tänään tuli taannoin Paratiisin Taimitarhalta tilaamiani taimia... PUITA!
Niin kuin täällä ei olisi tarpeeksi puita. :)

Onneksi mukaan mahtuu vielä kaikkea vähän pienempää ja erityistä ♥

Hyviä, suuria ja tukevia taimet olivatkin - kuten aina.

 Tundrapaju Yalta joka tekee keväisin punaiset pajunkissat
♥ uuh, ihanaa odotettavaa ensi kevääksi ;)

 Kauan himoitsemani sulkahernepuu meni kaveriksi jo useamman vuoden kasvaneelle riippahernepuulle.

Jottei tuntisi oloaan niin yksinäiseksi.

 Istutin sen tästä muutaman metrin päähän vasemmalle "juttuseuraksi". ;)

Nythän on viimeaikoina paljon kohuttu siitä havainnosta että puut osaavat viestiä keskenään.

Itse olen sisimmässäni aina uskonut että tottakai kaikki elävä on yhteydessä keskenään, myös kasvit vaikka me ihmiset emme korvillamme jotain kuule tai välttämättä silmillämme kaikkea näe. Jotkut viihtyvät vierustovereidensa kanssa ja toiset ei. Vähän niin kuin me ihmisetkin. :D Toivotaan että nämä hernepensaspuut löytävät nyt toisistaan sielunkumppanit.

Pensaskirsikka Pohjolan helmi rungollisena pääsi uuden cottage garde-penkin keskelle. 

Muutama nuppu oli jo auki. Luotan että pölyttäjiä riittää, sillä samalla pihalla kasvaa kuitenkin muitakin kirsikkapuita.

Dessertnaja marjapihlajan istutin mustan pergolaportin läheisyyteen.

Maahan pääsi myös pikkukeijuangervo Nana sekä kultaherukkapensas.

Tulppaaneja tulossa jonkin verran! 

Hyasintit eivät olekaan kuolleet, nousevat vain hieman myöhemmin. Ihania alkuja!

Persianpikarililjat pitävät vielä jännitystä yllä, mutta en vielä heitä toivoa niiden suhteen. Kaikki tuntuu olevan hieman myöhässä tänä keväänä. Lämpöaaltoa odotellessa... :) 

Iloitaan uusista aluista ja uusista ystävistä - puisevista ja vähemmän puisevista.

Vihreitä hetkiä

Lempikasvini saniaiset rullautuvat auki kovalla vauhdilla.

Mesimarja, taustalla soikkoratamo

Tammelan kaunotar-syreenissä jo nuppuja näkyvissä.

Mahtava ja odotettu kevätsade - tätä on toivottu! Juuri nyt kun kaikki on lähtenyt kasvuun, vettä tarvitaan ja paljon, saniaiseille, kieloille, rhodoille, narsisseille, kirsikkapuille... Pikkuhiljaa sadevesipöntötkin taas toivon mukaan täyttyvät. Kevään vihreys, saniaisten alut, koivunlehdet, pienet nuput - niin elinvoimaista ja tuoretta. Vihreys tuntuu olevan kaikkein intensiivisintä ja hienolla tavalla silmiinpistävää juuri näin toukokuussa. Jospa sade myös hieman siitepölyjä huuhtoisi koivuista alas. Jottei silmät olisi jatkuvasti siinä kunnossa kuin Rocky Balboalla matsin jälkeen...

Tänään näin myös jotain hassua kun hetken ehdin pihalla olla ennen sadetta. Kuulin Aku-Ankkamaista outoa kaakotusta ja kun katsahdin ylös, ohi lensi auramaisessa muodostelmassa iso parvi lintuja. Mietin että olivatkohan kuitenkin hanhia koska vaikuttivat suuremmille ja pitkäkaulaisemmille kuin sorsat. Kameraa ei tietenkään ollut sillä hetkellä mukana kun pitäisi...

♥ Mukavaa sateen ropinan rauhoittamaa ja raikastamaa viikonloppua! ♥

Loppuun vielä linkkivinkkinä pari viimeisintä postaustani Oma PIHAn blogin puolelta:

Kirjopikarililjojen kukintaa

Kevätkimppu hiirenkorvapesässä

Cottage garden-penkin kimpussa

Cottage-garden-penkiksi ristimäni alue on istutuskunnossa ja eilen kokeilin hieman tämän yllä olevan kuvan päälle miltä timanttituijan tapaiset kasvit näyttäisivät kulmissa. Tykästyin joten heti piti tehdä hieman ostoksia...

Heh, aika pienet timanttituijan taimet pääsivät tänään maahan ja kaksi pallotuijaa, mutta kylläpä nuo aika nopeasti kasvavat ja olivat edullisia. Toisaalta hyvä että eivät ainakaan vielä vie turhan paljon tilaa. Matalasta taikinamarja-aitasuunnitelmasta olen hieman jo luopunut, koska en ole löytänyt sen avojuurisia aitataimia mistään, pelkkiä astiataimia. Saatan ostaa pari pussillista iisopin siemeniä ja kylvää sitä reunuskasviksi.

Illansuussa maahan pääsi myös kauan odotettuja aarteita Kauppilasta:

Kerrattukukkaisia Double Ellen picotee-jouluruusuja 3 kpl, vaaleanpunainen, valko-vaaleanpunainen ja tummanpunainen. Kaksi siperiankurjenmiekkaa (Pink Parfait ja Moon Silk ) sekä mustanpuhuva tähtiputki Star of Fire. Aah...näitä odotan kuin kuuta nousevaa. ♥ Yritin pedata jouluruusuille istutuspaikan niin huolella kuin osaan jotta siitä tulisi mahdollisimman ilmava ja kuohkea. Tuossa kohtaa maa on savista joten siihen on saanut lisätä reippaasti hiekkaa. Istutuskuoppaan sekoitin vielä lisää hiekkaa, mustaa multaa ja jonkin verran perliittiä. Maahan ovat päässeet myös kompostissa talvehtineet jaloruusut Chopin ja Pink Fairy. Viime vuodesta talvehtineet ja jo pahvilaatikossa kasvaneet kellohyasintit ja töyhtövanat pääsivät myös joukkoon. Toisaalta siirsin myös yhden valkokukkaisen pionin joka on kyllä kukkinut vuosittain, mutta oli aika huonolla paikalla. Toivotaan että se viihtyy paremmin uudella paikalla, hevonpeekompostilla terästettynä. :)

 Tässä yllä vielä hieman toisesta vinkkelistä. Hieman suunnitelmissa olisi jatkaa kivituhkapolkua tuolta oikeasta takakulmasta suoraan marjapuskan ohi oikealle jossa on paviljonki. Väliin jäävä kolmion mallinen alue olisi ihan hyvää istutuspaikkaa täynnä (niin se nurmikko pikkuhiljaa katoaa...JES). Tuohon lapion kohdalle ainakin tulee yksi pikkupuu samaan linjaan riippaherneen kanssa, joten katsotaan...
Vielä on kesää jäljellä. ;)

Tässä vielä vajalta päin katsottuna.

Kivituhka on jonkin verran jo tiivistynyt siinä edes takaisin ravatessa. Toivon mukaan viikonloppuna tuleva sade tiivistää sitä entisestään. Hyvin ovat muutkin polut tiivistyneet aina kesän mittaan ilman sen kummempia jyriä tai toimenpiteitä. 

Talven jäljiltä tulppaanitilanne näyttää melko vaatimattomalle, mutta kirjopikarililjat ovat täydessä kukassa ja niitä on valtavasti! ♥ Kevään ihanuutta!

Syntymäpäivänä

Maailman ihanin syntymäpäivä takana! Ei ihanampaa pihapäivää olisi voinut toivoakaan. Täytyy sanoa että on kovin mukavaa olla syntynyt toukokuussa, koska silloin lahjat tulevat usein kasvien muodossa! Sain elämäni hienoimman ja suurimman hortensian ikinä, vanhemmilta - ja ihanat ruukkut ja runkoruusut. Hortensia on lempikukkani ja tuo vihertäväkukkainen ihanuus on varmaankin metrin halkaisijaltaan. Se on vielä toistaiseksi verannalla suojassa, yhdessä hyvin talvehtineen japaninvaahteran kanssa. Runkoruusu on nimeltään Royal Kitty, joten sehän on aivan selvästi Kuningatar Mimman kukka ;) Kuvissa Mimma vaanii kuistilla, vierellä siskolta saamani maljaköynnös ja ruukku ♥ aivan ihanat. Kiitos! Maljaköynnöstä minulla ei koskaan aikaisemmin ole ollutkaan. Päivä vierähti muotopuutarhapenkin ja sen käytävien työstämisessä, urakka jatkunee huomenna. Illansuussa piti vielä kastelun lomassa ihan rauhassa katsella juuri eilen puhjenneita koivunlehtiä ilta-auringossa sekä scillojen ja kevättähtien sinistä loistoa. Pian ovat kirjopikarililjatkin auki. Tästä vuodenajasta nautin kyllä kaikkein eniten. Tiedän että aika moni siellä myös yhtyy näiden ihanien kevätpäivien hurmioon :) Nyt onkin jo hyvä aika vaihtaa vapaalle tämän päivän osalta. Aurinkoista huomista äitienpäivää kaikille!