Edellisessä postauksessa tuli kommentteja kissani Mimman tuimasta ilmeestä. Vaikka niin lempeä ja hellyydenkipeä rouva onkin, omaa tahtoa myös löytyy roppakaupalla. Tällä kuningattarella kun on tuota luontaista majesteetillista auktoriteettia jota kova entinen 7v eletty elämä on tuonut epäilemättä tullessaan ja se näkyy myös katseesta. Sen kunniaksi pieni kollaasi: Kuningattaren voimakatse. Tehosteena yleensä vilkkuvat pitkät naaraspedon kulmahampaat. Oikeamman puoleisen rivin 2. ja 3. kuvissa on se katse jolla yleensä tervehditään mahdollisia vieraita ihmisotuksia jotka hänen valtakuntaansa tunkeutuvat; tiukka arvointi ja lievä halveksunta. Alimmassa kuvassa jo arvioidaan toiveikkaana olisiko vieraan käsi syömäkelpoista lihaa. Vasemman rivin 2. ja 3. kuvien ilmeet kuvaavat hyvin sitä näkyä johon herään aamuisin mikäli ruokakuppi on sillä hetkellä tyhjä.
Tämä on edelleen suosikkini, aivan ensimmäisinä muuttopäivinä otettu syyskuussa 2011. Ilme oli myös tuollainen kun hän tuli päättäväisesti syliini istumaan ja herkeämättä tuijotti minua suoraan silmiin. Kehräyksestä huolimatta läpitunkevan tuima ja arvioiva katse hieman pelotti, enhän Mimmaa vielä silloin tuntenut. Ajan myötä on kyllä katse muuttunut paljon lempeämmäksi ja avoimemmaksi kun molemminpuolinen luottamus on kasvanut :)
Kuvat eivät tosin tee oikeutta rouvan persoonalliselle äänelle. Lähes jokainen sen yllättäen ensimmäistä kertaa kuullut on pelästynyt melko pahanpäiväisesti. Karhea "Krääks" jonka lopussa napsahtava "klik". Monesti ääni tulee myös leveästi haukotellessa :) Juuri niin ominaista Mimmaa ♥ En olisi koskaan villeimmissä haaveissani osannut ajatella että saan asua ja elää näin mahtavan ja ennen kaikkea epätavallisen persoonallisen, rakastettavan olennon kanssa :) ♥ Paras ystäväni ♥
