Paljastava lumi

Eilen näin elämäni ensimmäistä kertaa ilveksen jäljet lumessa, se oli käynyt vanhempieni kotitalon pihalla yön aikana. Isot ovat tassut. Pelottaa Herra Viiru-kissan puolesta joka haluaa aina yöllä käydä ulkona pihalla tekemässä tarpeensa. Uppiniskainen kolli kun ei sitten millään suostu hiekkalaatikolle menemään, vilkaisee sitä vain halveksuen ja luo sen jälkeen katseen joka kertoo hyvin selvästi: "Ai tuossako muka pitäisi käydä?"

Eläinten tarpeista puheenollen... en oikein tiedä kuinka pitäisi tähän asiaan suhtautua: Nyt syksyn ja talven aikana jonkun (ilmeisesti mieshenkilön, saappaan koosta päätellen) mielestä pihani on yleinen puisto jossa voi käydä lenkkeilyttämässä ja paskottamassa koiraansa ihan vapaasti. Jäljet tulevat suoraan kevyenliikenteen väylältä, n.50 m pihatietäni pitkin, joskus myös pusikosta, suoraan taloni eteen ja kurvaa viereiselle tielle joka sekin on yksi pihatie eli ei mikään yleinen kulkuväylä. Vaikea ymmärtää mitä sellaisen ihmisen päässä oikein liikkuu joka tekee tällaista. Itselleni ei tulisi ikinä mieleen mennä toisen ihmisen yksityiselle pihalle hortoilemaan, saatikka vielä koiran kanssa joka oli nytkin jättänyt höyryävät terveisensä 3m ulko-oveni edestä. Vaikka en vielä ole Romppalaan muuttanut, ei se silti ole autiotalo (kaikki sen tietävät ja etenkin kyläläiset) ja sijaitsee vielä kylän keskustassa. Tonttini on vielä sellaisessa paikassa että sen kautta kulkeminen ei ole edes mitään oikaisemista. Pistää kyllä pikkasen raivoksi...Tätä on jatkunut koko syksyn. Viritimme nyt rautaverkon ja kapuloita eteen estämään kulkua mutta jos se hienovarainen vihje ei mene perille, täytyy kai sitten laminoida keskelle pihaa lappu jossa lukee "Läpikulku kielletty".

Mikäli mieleesi pulpahtaa luovia moukkien torjuntaideoita, ehdotuksia otetaan vastaan ;)