Ensimmäiset krookukset!
Kyllä kevät pistää kummasti ihmiseen virtaa. Koko alkuvuoden vaivannut väsymys ja lievä alakuloisuus on tipotiessään kun pääsee pihatöihin. Kasvihuone on siivottu, kasvilavat pesty, yksi kukkapenkki jo putsattu, pihaa haravoitu, vesaikkoa hieman raivattu ja hommat sen kuin jatkuu jos säät sallivat. Kiitos myös osanotoistanne pihapuuni pihlajan suhteen. Sen kaato meni hyvin ja kyllä se olikin muutamasta kohtaa sisältä niin laho että ihan sormella sai sisustaa raaputettua. Risut menivät pieneen tilaan silppurilla, jäljelle jäi pari hakekasaa puutarhakäyttöön ja isä vei kärryllä rungonjämät vajansa taa kuivumaan polttopuuksi.

Viimeinen kuva puunkäkkyrästä. Eija tuolla kommentoikin että pihlaja on pyhä puu - istuta äkkiä uusi tilalle. Ei huolta! Pihlajia kyllä riittää sillä olen niitä vaalinut. Laskin että pihallani on hieman pensasmaisia monirunkoisia lähes talon korkuisia isoja pihlajia 3kpl ja pienempiä parimetrisiä rungollisia puita (joita olen jo nuoresta asti leikkaamalla muotoillut) ainakin 7-10kpl :) lisäksi istutin toissavuonna ruotsinpihlajan taimen. Siinä on kauniit lehdet ja isot marjat. Eli jos pihlaja on pyhä puu, on pihani kyllä aika siunattu! ;-D

Varjopuutarhan edustalta raivasin pois pari pihlajapusikkoa jotka eivät lähteneet muotoutumaan sellaisiksi kuin olisin toivonut. Nyt tuo vanha paju saa toimia "The pihapuuna", se on kovin kaunis. Juurella kasvaa holtittomasti pikkutalviota jota aikanaan siirsin lapsuudenkodin pihalla pienen mättään. Tapaansa se on levittäytynyt jo noin 10m² alueelle ja yrittää jo kiivetä runkoakin ylös. :) Näin keväällä se on kauneimmillaan kun ainavihannat lehdet erottuvat elottomasta maasta ja pian se kukkii sinisenään. Tuolla kuvasta vasemmalla on aina ollut kasa kauniisti sammaloituneita kiviä. Niiden lomaan ajattelin siirtää mutaman pienen saniaisen. Muutoin tämä alue on aikamoinen murheenkryyni koska se on kesällä aivan täynnä vuohenputkea joka ei repimälläkään katoa. Koska myrkkyjä en käytä, suunnitelmana onkin jossain vaiheessa peittää se kokonaan sanomalehtikerroksella (lehtien säilöminen on jo aloitettu) ja lehtien pinnalle kärrätä hiekkaa ja alkaa myös kerryttää uutta maata. Olen kuullut hyviä kokemuksia että paksu sanomalehtikerros pystyy aika hyvin tukahduttamaan putket ja lehdet sitten myös ajan kanssa maatuvat paikalleen. Kun alue on peitossa, ajattelin kylvää sen täyteen puistolemmikkiä. Lemmikki on niin kaunis taivaansininen matto keväällä, vaatimaton kasvupaikkansa suhteen ja sen saa kyllä kitkettyä halutessaan jos ei anna sen siementää.
Esittelenpä vielä toisen murheenkryynin jonka työstäminen on ensimmäisenä tämän kevään työlistalla:
Aivan talon sisäänkäynnin edustalla on tämä kallio ja satunnaisia kiviä. Tämä on vaivannut silmääni jo pitkään ja nyt talven aikana tein itselleni selvän suunnitelman. Raaputan tuon suurimman kallion taas puhtaaksi kun se on alkanut sammaloitua. Kuorin pois maan tuosta kallion, männyn ja tuijan välimaastosta, sekoitan siihen kokonaan uuden, hyvän hiekkapitoisen kasvualustan ja istutan sen täyteen kivikkokasveja. Tässä pikainen havainnollistava kuva jonka sutaisin photarilla. Tältä se joskus toivottavasti näyttäisi :)

Aivan kallion viereen tulee valkoista ja liilaa nummiajuruohoa, taakse Purple beauty-sammalleimua, vaaleanpunaista kaukasianpitkäpalkoa ja patjarikkoa, punaista ketoneilikkaa ja jäljelle jäävään tilaan tulee hopeahärkkiä jota pihaltani jo löytyykin yllin kyllin. Kallion ja pihatien välisen alueen täytän kivituhkalla jotta siirtymästä tulee sulava. Tuskin maltan odottaa että pääsen tähän käsiksi! Paikka on kovin lämmin ja paahteinen, joten se onneksi sulaa hyvin nopeasti. :) Pakko samalla esitellä myös kuvassa kaukana taustalla tuijan takana siintävä vaahtera. Olen poistanut siitä alimmat oksat joten siitä on tullut jännästi hieman japanilaistyyppisen muotoinen puu tuolta toiselta sivulta katsottuna.
Kerrotaanpa vielä hieman lisää suunnitelmaa... Kaikki läheiset jo tuskaisena pyörittelevät silmiään kun suu vaahdossa
selitän näitä pihajuttuja heidän riesakseen joten täytyy nyt purkaa asiaa
täällä blogin puolella, koska tiedän että moni siellä puuhastelee
samanlaisten intoilujen kanssa. :)
Viime syksynä tämä huvimajan ja vajan välinen alue selkiytyi kun paikalta poistettiin pari villiä ja ränsistynyttä punaherukkapensasta. Ilokseni huomasin että tuossahan on harvinaisen hyvin maata! Siitäkös ne villit suunnitelmat lähtivät talven aikana rönsyilemään ja tänään illanuussa kävin jo hieman nauhan kanssa mittailemassa ja hahmottelemassa pientä "muotopuutarhaa". Keskiosaan tulisi istutusalue ja ympärille kivituhkapolku. Keskellä onkin jo pieni monttu jota syksyllä innolla kaivoin kun halusin nähdä kuinka syvää siinä on. Haaveilen istuttavani siihen 150cm rungollisen Pohjolan helmi kirsikkapuun. Ympärille perennoja ja pieniä koristepensaita.
Vajaan nähden alue on hieman vinksin vonksin mutta...
...haluan että se on suorassa linjassa kuusaidan kanssa jonka viereltä polku ja sisäänkäynti alueelle tulisi.
Sanotaan että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Puutarhan suhteen se ei ehkä niin pidä paikkaansa koska työtähän tuossa riittää! Nyt vaan maan sulamista odotellaan. Innoissani touhutessani kuulin takaa lehtikompostikasasta kahinaa ja menin katsomaan kuka siellä oikein hiippailee. Sehän oli talviuniltaan herännyt valtavan iso siili! Kännykällä nappasin kuvan.
Ilahduin pihakaverista suunnattomasti! Viime kesänä pihallani en nähnyt kertaakaan siiliä. Tämä veikkonen on onneksi talvesta selvinnyt. Piilottelin sille pähkinäkasoja sinne tänne puiden alle :)
Ihanaa ja toivottavasti lämpimän keväistä huhtikuuta ja alkavaa viikkoa kaikille! ♥