lauantai 20. heinäkuuta 2013

Linssilude


Siilit ovat hassuja, tosin enpä ole aiemmin heihin tutustunut, kunnes nyt parin vuoden aikana kun ovat iloksemme tänne kylällemme ilmestyneet. Elämäni ensimmäistä kertaa näin siilin "livenä" pari vuotta sitten. Siilin käyttäytyminen ja ihmeellinen "piiloutumislogiikka" (tai sen puute) jaksaa aina yllättää.

Pari vuotta sitten tyyppi juoksi näkyvästi ohitseni, tunki itsensä kyljelleen kahden maassa olevan laudan väliin, ei edes vetänyt itseään kerälle vaan tapitti siinä pienessä umpikujassaan jähmettyneenä (ilmeisesti leikkien kuollutta) sen aikaa kun napsin kuvia. Tänä iltana olin napostelemassa punaherukoita pensaasta kun tuli se outo kalvava tunne tuli että en taida olla yksin. Outoa rapinaa... ja siilihän siinä juoksee vieressä rinkiä huvimajan ympärillä. Minä lähden kameran kanssa perään. Siili pysähtyy, vetäisee itsensä kerälle ja alkaa puksuttaa vähän vihaisena. Sitten kun vien kameran aivan viereen että saisin edes yhden kuvan, puksutus loppuu ja siili alkaa tapittamaan kameraan. Otan pari kuvaa poseeraavasta siilistä ja jätän hänet rauhaan jotta en sitä pientä reppanaa lopullisesti traumatisoisi.



Katselen hieman etäämmältä kun siili juoksee sisälle huvikatoksen alle. Käyn varovasti kurkkaamassa mitä hän siellä tekee, siellä hän sitten on "piilossa", pää nurkkaan ahdettuna, vai oliko hän kenties vain ovela ja meni kyttäämään liikkeitäni salaa tuolta lautojen alta?


Niin tai näin, lähdin pois salaisen varjopuutarhani puolelle tutkailemaan kasvitilannetta. Ei menee kauankaan kun siili juoksee suoraan kohti eikä enää välitä yhtään siitä että otan taas vähän kuvia. Tämä on ehkä uuden ystävyyden alku! ♥ ;-D

"Moro! Olen siili - puutarhakyttääjä."

14 kommenttia :

  1. IHANIA kuvia! Etenkin toi viimeinen missä se oikein kurkottaa kameraan päin ;) Sait siitä kyllä hyvän kaverin. Sun pitää nyt viedä sille vähän ruokaa niin saat vielä paremman ystävän ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä ;) pitäisi aina olla pussillinen kissanruokaa taskussa kun lähtee ulos, tai muskattuja pähkinöitä.

      Poista
  2. Meillä on nyt molempina kesinä, jotka ollaan tässä asuttu, siili tehnyt pesän teranssin alle...:)

    VastaaPoista
  3. Eikun kissanruokaa tarjolle vaan :)
    Meillä on siilejä kyllä, mutta vain kaksi pikaista bongausta ainoastaan tälle kesälle - eikä toivoakaan että kuvaan saisi, sen verran vikkelästi vipelletään!

    Hauskoja otuksia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat :D sitä vipellystä on hauska katsella!

      Poista
  4. Kiva kyttääjä sulla sillä. Minun puutarhasta ovat siilet hävinneet,-harmi.
    Kannattaa vaalia tätä aarretta koska siili syö myös kotiloita jne..

    VastaaPoista
  5. Siilit ovat kyllä suloisia ja ihania! Meillä niitä ruokitaan joka kesä kissanroksuilla. Tunti tai pari ennen ruoan antamista laitetaan roksut likoamaan veteen. Ovat sitten sopivan pehmeetä muonaa siilille. Lisäksi on tarjolla vettä. Ovat kovia lipittämään sitä. Toissa iltana mieheni viipyi pihalla...ihmettelin jo, minne jäi. Siellä hän oli pihalla kahdeksan siilin ympäröimänä ja tarjoili lautasesta kissanroksuja vuorollaan kullekin siilille. Normaalisti laitetaan ruokalautaset pensaiden alle ja siilit ruokailevat omatoimisesti :). Nyt mieheni intoutui tarjoilemaan ruokaa suoraan nenän alle ja jokaiselle tasapuolisesti :). Siilejä alkoi ilmaantumaan kuin tyhjästä ja lopulta niitä oli kahdeksan. Kun olemme ruokkineet niitä säännöllisesti joka ilta, ne tulevat jo odottelemaan missä ruoka oikein viipyy. Tässä muutama viikko sitten ulko-ovi oli auki niin, että siilipä tulikin sisälle, kun ruokaa ei alkanut kuulua ja keittiön tiskipöydältä tullut likoamassa olevien roksujen "tuoksu" tuntui siilin nenään. Jos emme ole iltaisin kotona, meidän täytyy delegoida siilien ruokinta jollekin. Kun olemme aloittaneet ruokinnan, jatkamme sitä syksyyn saakka. Kyllä siilien touhuja on mukava seurata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kahdeksan siiliä! Mahtoi olla ihana näky :) Miehesi taitaa olla todellinen "siilikuiskaaja" ;) Vai kävivät niin omatoimisiksi että sisälle asti tulivat, aika jännää! Täytyy varmaan laittaa raksut likoomaan ja mennä taas pihamaalle iltakävelylle :)

      Poista
  6. Oi, rakastan siilejä! Lapsuudenkotini pihassa asusteli vuosia siiliemo, teki poikasetkin. Ja siili on maailman paras sammakkotorjuja... Voi kunpa meillekin muuttaisi siili... Nimimerkillä sammakkofobia megalomaanus ;)

    VastaaPoista
  7. Todella hienoja kuvia olet onnistunut saamaan!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...