keskiviikko 14. elokuuta 2013

Kurpitsapäiväkirja


Rakastan yli kaiken mahtavia, suuria oransseja kurpitsoja joita lähinnä amerikkalaisissa halloweensisustuksissa ja puutarhoissa koristeina näkee. Suomessa - ainakin täällä missä minä asun - on vaikea löytää sellaista kurpitsaa vaikka haluaisi. Niinpä keväällä päätin että kokeilen siemenestä kasvattaa omia kurpitsoita jos vaikka onnistuisi, kun kesäkurpitsat ovat olleet helppoja kasvattaa ja siitä rohkaistuinkin. Yllä oleva kuva on tänään otettu, pintaan on jo tullut mukavasti väriä :) Tässä pieni päiväkirjamainen vaihe-vaiheelta kertomus:

Kuinka kasvattaa kurpitsa


28.4.2013: Siemenet kylvetty kasvihuoneessa. Lajikkeena 'Rocket F1'.

22.5.2013: Taimet koulittu kun ensimmäiset lehdet tulivat näkyviin, siirretty näihin isompiin ruukkuihin vielä kasvamaan. Näissä ruukuissa saavat olla kunnes istutetan ulos.


1.6.2013: Taimet siirretty ulos kasvilavaan, eli vanhoihin lavakauluksiin. Pohjalle laitoin sanomalehteä, reunoille niittasin muovit suojaamaan puuosia mädäntymiseltä. Multana sekoitus omaa kompostimultaa, kaupan mustaa multaa ja kalkkia.


11.7.2013: Pienokaiset ovat päässeet vauhtiin ja tekevät rönsyjä ja kiharilla lonkeroillaan yrittävät tarrautua joka paikkaan. Tässä vaiheessa mietin että loppuuko tuo kasvu ollenkaan. Kukannuppuja ilmestynyt...


...ja tämä pieni nysä joka sai minut jo epäilemään että ei tästä varmaan mitään tule, heinäkuukin jo puolessa välissä ja siinä tämä hädin tuskin golfpallon kokoinen tynkä sinnittelee. Kukkia tuli edelleen lisää. Jostakin luin että yksi kurpitsanvarsi voi kantaa enintään 2-3 kurpitsaa, joten kun tämännäköisiä kurpitsanalkuja alkaa ilmaantua, nypitään varresta kaikki muut kukkanuput pois jotta niihin ei mene turhaan voimia. Se kannatti, nypin kukat aina silloin kun muistin, joskus pääsi uusi alku tulemaan, joten kasvi itse tipautti sen suosiolla pois.


18.7.2013: Varmaa kasvua! Laitoin jokaisen kurpitsen alle muovisen reikäpohjallisen ruukun ylösalaisin, jotta kurpitsa ei lähtisi mätänemään kosteassa ruohikossa, koska minulla ei ollut alle mitään sopivaa kuivaa katetta. Tämä tuntui tepsivän hyvin!


14.8.2013: Tässä tilanne tänään. Joka päivä pientä kasvua ja väri alkanut muuttua oranssiksi :) Pituus n. 40 cm ja paino ehkä 1,5kg, eli ei mikään jumbojättiläinen, mutta enemmän kuin uskalsin odottaa! 5 kpl on näitä tulossa, kaikki melkein samankokoisia. Sen kummemmin en ole näitä hoitanut, kuin välillä kastellut silloin kun muistan, eli kaatanut pari ämpärillistä vettä juurelle, ja kerran lisäsin juurelle vähän ruohosilppua ravinnoksi. Joka päivä käyn tietysti myös taputtelemassa ja kannustamassa sitä :-D

Kerran näin ohjelman tanskalaisista jotka kilpailevat fanaattisesti kurpitsankasvatuksella, ja kuten arvata saattaa, kilpailuhaluiset miehethän siellä taisteli voitosta kenellä on suurin, ja kertoilivat niksejään satoja kiloja painavien kurpitsoiden kasvatuksesta. Moni heistä kertoi ylpeänä säilöneensä jo pitkän ajan omaa virtsaansa kanistereihin ja sillä lannoitetulla vedellä sitten kurpitsoitaan kastelivat. No, huvinsa kullakin, minulle riittää tämä parikiloinen, ihan vain pelkällä vedellä kasvatettu pallero ;)

7 kommenttia :

  1. Hohoo miten hienoja! Kyllähän noista jo koovasti saa sapuskaa ja kaiverruksiin pohjaa! Täytyy ensi vuonna koittaa myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin saa, ajattelin tehdä ehkä kurpitsasäilykettä/-pikkelsiä, se on herkkua :)

      Poista
  2. Kyllä minullekin riittäisi tuollainen "pieni" Vedellä kasvatettu..!

    Joko muuten on ilmestynyt Meidän Talo-lehti, jossa on talostasi juttua? Kerroit jossain postauksessa, että juttua oltiin tekemässä, mutten ole löytänyt mainintaa, että se olisi ilmestynyt.

    Muutaman sadepäivän (ja vähän aurinkoisenkin) aikana luin ihanan blogisi alusta asti ja olen kovasti nauttinut. Dallas-pullia leivoin pari päivää sitten kun olit laittanut ohjeen ja suussasulavia tuli (huonosti säilyviä siksi...). Ihastuin myös krookus-sydämeesi ja nappasin siitä idean pihalleni. Tyhjäksi raivaamani kukkapenkin toiseen päähän siirsin jo putkityön alta varjokieloja, mutta toinen pää on odottanut ideaa. Nyt sitten reunustin sen kivillä ja istutan siihen krookuksia. Keskelle sitten joku pylväs ja jotain kesällä kukkivaa (kehittely siis vielä jatkuu, mutta kiitos krookus-ideasta).

    Lasten kanssa olemme naureskelleet kissajutuillesi; meillä on kaksi kissaa, sisko-Lilja ja sen veli-Artturi. Artturi muistuttaa ulkonäöltään Mimmaasi, mutta Liljalla (norjalainen metsäkissa) on noita tuttuja kuningattaren elkeitä. Kutsunkin häntä välillä Saaban kuningattareksi kun mokoma odottaa, että ruokakuppi tuodaan eteen yms.

    Harmittaa kun huomasin vasta kesän lomareissujen jälkeen, missä talosi ja Keijumökkisi sijaitsee. Siellähän me heinäkuussa ajoimme asuntoautolla mm.Tuurissa. Ensi kesäksi laitan mökkisi vierailukohdelistalle!

    Kauniita, lämpimiä elokuun iltoja sinulle ja Mimmalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! :) Ei ole se juttu vielä ilmestynyt enkä tiedä koska tulee. Itse en lue kyseistä lehteä, mutta lähettävät kyllä varmasti lehden sitten kun se ilmestyy ja ilmoitan siitä kyllä sitten kun tiedän. Terveiset ja rapsutukset teidän perheen karvaisille kuninkaallisille! ;)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...