Keijuilua ja kesälöytöjä

"White Fairy" -runkoruusu on kukassa. Aivan täynnä ihania pieniä hempeitä ruusuja. Keijumaisen kaunis ruusu! Keijuista puheen ollen, kuukausi on näyttelyssäni keijumökillä taas tältä kesältä vierähtänyt ja huomenna on viimeinen päivä! Kävijöitä on riittänyt mukavasti, uusia ystäviäkin olen saanut - jopa ulkomailta asti. Viime lauantaina oli se kaikkein vilkkain päivä kun kylällämme oli perinteiset toripäivät. Tässä tunnelmapala Wanhalta tehtaalta, keijumökkini sijaitsee tehtaan puistoalueella.

Torilöytöjäkin tuli tehtyä muutama. Ihanimpana tämä peräkonttikirppikseltä ostettu iso n. 50cm korkea pullomaljakko joka oli aivan lempiväriäni (8€).

Söpö lintulauta/lintukylpy oli 3 €

Kivi-, ja kristallikokoelmaa tuli myös taas kartutettua muutamalla aarteella ja huivi on tuikitärkeä asuste. Jotkut naiset ovat hulluna kenkiin ja laukkuihin, minuun se villitys ei ole koskaan vielä iskenyt, mutta huiveja kyllä löytyy.

Nyt ovat päivät huomattavasti hiljentyneet, mutta onneksi on ollut viihdykkeenä teetä ja Titchmarch ;)

Aurinkoisempia puutarhapäiviä odotellessa... Pelargonioiden ja tähkälaventelin kukintaa taannoin kasvihuoneella.

Terveiset vielä siilipienokaisilta joita äitini mökillä juoksenteli 2 kpl. Pituutta vesseleillä oli 10-15cm. Näiden pienokaisten näkeminen ilahdutti, sillä 100m päässä kotoani, tiellä makasi yliajettu isohko siili :( heti ajattelin että onkohan se tuo aiemmin tapaamani puutarhakaveri. Aika näyttää tuleeko hän takaisin...

Kuningatar Mimma lähettää myös kesäterveisensä toiselta vakiokyttäyspaikaltaan.

Hiirikäsi toimii hyvin, mutta ulkona pomppivat harakat ovat nyt paljon mielenkiintoisempia.

Ruiskaunokit kaikissa väreissään

Aluksi tämä näytti aivan tavalliselle kuvalle ruiskaunokista enkä huomannut mitään outoa. Sitten tarkastelin kuvaa hieman lähempää :)

Siinähän on joku valkoinen ötökkä jalka pystyssä. Yrittääkö lie maastoutua kukan heteiden sekaan?

Pidän kovasti ruiskaunokeista, ne ovat pieniä mutta suloisia. Kylvin sekoitusta jossa montaa eri väriä. On perinteisen sinisen lisäksi vaaleanpunaista, valkoista, tumman violettia ja kaikkea siltä väliltä.

Ensi kesänä näitä enemmän! Niin kauniita ja helppoja ♥

Linssilude

Siilit ovat hassuja, tosin enpä ole aiemmin heihin tutustunut, kunnes nyt parin vuoden aikana kun ovat iloksemme tänne kylällemme ilmestyneet. Elämäni ensimmäistä kertaa näin siilin "livenä" pari vuotta sitten. Siilin käyttäytyminen ja ihmeellinen "piiloutumislogiikka" (tai sen puute) jaksaa aina yllättää.

Pari vuotta sitten tyyppi juoksi näkyvästi ohitseni, tunki itsensä kyljelleen kahden maassa olevan laudan väliin, ei edes vetänyt itseään kerälle vaan tapitti siinä pienessä umpikujassaan jähmettyneenä (ilmeisesti leikkien kuollutta) sen aikaa kun napsin kuvia. Tänä iltana olin napostelemassa punaherukoita pensaasta kun tuli se outo kalvava tunne tuli että en taida olla yksin. Outoa rapinaa... ja siilihän siinä juoksee vieressä rinkiä huvimajan ympärillä. Minä lähden kameran kanssa perään. Siili pysähtyy, vetäisee itsensä kerälle ja alkaa puksuttaa vähän vihaisena. Sitten kun vien kameran aivan viereen että saisin edes yhden kuvan, puksutus loppuu ja siili alkaa tapittamaan kameraan. Otan pari kuvaa poseeraavasta siilistä ja jätän hänet rauhaan jotta en sitä pientä reppanaa lopullisesti traumatisoisi.

Katselen hieman etäämmältä kun siili juoksee sisälle huvikatoksen alle. Käyn varovasti kurkkaamassa mitä hän siellä tekee, siellä hän sitten on "piilossa", pää nurkkaan ahdettuna, vai oliko hän kenties vain ovela ja meni kyttäämään liikkeitäni salaa tuolta lautojen alta?

Niin tai näin, lähdin pois salaisen varjopuutarhani puolelle tutkailemaan kasvitilannetta. Ei menee kauankaan kun siili juoksee suoraan kohti eikä enää välitä yhtään siitä että otan taas vähän kuvia. Tämä on ehkä uuden ystävyyden alku! ♥ ;-D

"Moro! Olen siili - puutarhakyttääjä."

Vanhojen tuolien uusi elämä

"Villa Siniin" olen hieman etsiskellyt sopivia tuoleja jotta ei aina tarvitsisi samoja tuoleja kantaa joka paikkaan. Nyt aivan oman kylän kirpparilta löytyikin tuunattavaksi 4kpl juuri sopivia, hieman aikansa eläneitä mutta muutoin hyväkuntoisia tuoleja (maksoivat yhteensä 35€).

 

Vanhat kulahtaneet päällyskankaat ja täytteet pois.

Sopivasti vanua ja uudet kankaat päälle.

Mimma, uskollinen apurini varmistaa että vanulevy on möyhennetty tarpeeksi kuohkeaksi ;)

Sininen kangaspala ei aivan riittänyt, joten päälystinkin 2 tuolia sinisellä ja 2 vihreällä kankaalla. Itse tuolien puuosat maalasin hieman turkoosiin vivahtavalla/vaaleansinisellä Helmi kalustemaalilla jolla maalasinkin jo keväällä pari muutakin tuolia.

Kesäiset huvilatuolit. ♥ Kahden illan projektin jälkeen hyvä mieli omin käsin uudistetuista tuoleista. Saattaa käydä niin että nämä tulevatkin lopulta sisälle uusiksi keittiön tuoleiksi... :)

Outo kohtaaminen

Menin työpäivän jälkeen isän ja äidin mökille käymään heidän kanssaan kasvimaata tutkailemaan, isä päristeli ruohoja minkä ehti, sateen uhan leijuessa ilmassa. Äidin kanssa mentiin sisälle ja oleskelin mökin sähköttömässä, melko pimeässä olohuoneessa, sitten ollessani puuhellan vieressä alkoi nurkasta kuulua kammottava ääni, lähes puuskuttava, raskastempoinen ja kova sähinä. Kuuntelin vähän aikaa ja ääni vaan voimistui kun menin nurkkaa kohti. Ajattelin ensin että ääni tulee jostain lattian alta. Lähdin ulkoa hakemaan isän, huusin että täällä on kyllä nyt jotain todella outoa. Isä tuli taskulampun kanssa ja nurkasta löytyi tämä iso kyykäärme!! Vieläkin menee iho kananlihalle kun ajattelen sitä ääntä, ja sitä että käärme oli sisällä huoneessa. Onneksi varoitti olemassaolostaan kun olin mennyt vähän liian lähelle ja tunsi tietysti olonsa uhatuksi siellä nurkassa. Tässä kuva käärmeestä kun isä kantoi sen lapiolla ulos. Aivan noin vartti ennen tätä episodia äiti kehui että onneksi on hänen 7 vuotta sitten saama käärmeenpurema jalassa vihdoin ja viimein lähtenyt parantumaan arnikkivoiteen avulla... Onneksi ei tullut uutta.

Tässä loppukevennyksenä jotain vähän kauniimpaa: ritarinkannuksia ♥

Ennen kesämyrskyä

Eilen illalla, läkähdyttävän kuumassa, aurinkoisessa säässä ehdin vielä ikuistaa pionit ennen tämänpäiväistä ukkosmyrskyä ja lähes vaakasuuntaista sadetta. Epäilen että isot nuokkuvat kukat eivät ole välttämättä sitä riepotusta kestäneet. En muista vastaavanlaista myrskyä nähneeni kuin kerran aikaisemmin jokunen vuosi sitten. Taivas iski salamaa sellaisella vauhdilla että kieltämättä hieman pelotti. Nyt on mukavan rauhallista ja hämärää. Tässä hieman aurinkoisempia puutarhatunnelmia viimepäiviltä.

Kasvilavat rehottavat! Ensimmäisessä pensaspapua, toisessa mansikoita ja takimmaisessa salaatit ja pinaatit. Etualalla tummansiniseksi maalatussa lavakauluspenkissä gladioluksia ja daalioita. Tuolla kauempana ruusuruukun takana toinen samanlainen lavakauluspenkki täynnä kurpitsantainia ja tummanpunaisen krassin taimia. Elämäni ensimmäinen runkoruusu näkyy tuossa keskellä. Kaksi ostin, toinen on "White Fairy" ja toinen "Red Fairy". Jännityksellä odotan kumpi on kumpi. Toinen kasvaa kohisten ja on täynnä nuppuja, mutta toiseen tuli vasta nyt pienet lehdet.

Toukokuussa hankittu äitienpäiväruusu aloittelee toista kukka-aaltoa tauon jälkeen.

Patiokesäkurpitsa kasvaa mukavasti ruukussa. Huomenna onkin aika korjata satoa :)

Juhannustunnelmia

Takana oikein mukava keskikesän juhla-aika. Toivottavasti myös teillä kaikilla! Tässä hieman minun juhannustunnelmia viikonlopulta.

Juhannusaattona isosiskoni oli laittanut pöydän koreaksi heidän kesätuvallaan.

Siskon miehen pitkään ja hartaasti kypsyttämä rosvopaisti vihannespedillä oli herkullista!

"Mau, olen pieni mutta kova karvapeto."

"Siskontyttöni" Luna (myös tunnettu nimellä Lunatic) oli vauhdissa pienenä valjastettuna petona ja ehti jossain ihmeen silmänräpäyksessä motata sammakonpoikasta joka pahaa aavistamatta loikki nurmikolla.

Kuvakin jo kertoo tämän pienen sammakkoparan pelon kun se laittoi kätensä pään päälle, aivan kuin sanoen: "Pliis, älä tapa!". Loppu hyvin, kaikki hyvin, sammakko pääsi jatkamaan loikkiaan vahingoittumatta.

Juhannuspäivä vietettiinkin Romppalassa. 

Grillailua "Villa sinin" edustalla ;)

 Grillasin muurikkapannulla kotitekoisen hampurilaisaterian, lisänä kaalisalaattia ja lohkoperunoita. Tein myös sillisalaattia.

Jälkiruoaksi kahvit ja kotitekoista kirsikkajäätelöä.

Mimman vastaanotto kotiin tullessa on aina yhtä lämmin ♥ Äkkiä sohvalle tai sänkyyn, kynnet "mamman" reiteen kiinni ja hyrisemään. Tästä ei nyt lähdetä mihinkään!

 Vielä viikko lomaa jäljellä jonka jälkeen alkaa kesätyöt taidenäytelyssäni Keijumökillä koko heinäkuun ajan. Tuleva viikko meneekin varmasti taulujen kehystyksessä ja kaikenlaisessa näpertelyssä. Mutta se on mukavaa puuhaa! 

Iloista kesäviikkoa! ♥

Perunasta apu ruusujen lisäämiseen

Kyllä, luitte otsikon aivan oikein. Netissä törmäsin ohjeisiin. En siis ole vielä aloittanut juhannuksen viettoa niin rankasti että alkaisin sen vuoksi puhua sekavia ;) Ajattelin että tämä hassu teemahan sopii keskikesän juhlaan sopivasti, sillä onhan juhannus joidenkin ruusujen ja suomalaisen lempiherkun perunan aikaa, joten ajattelin jakaa tiedon jos joku haluaa kokeilla. Taidan itse ainakin kokeilla, sen verran mielenkiintoiselta vaikuttaa.

Backyard Divan mukaan perunassa on ruusulle tarvittavia ravintoaineita ja kosteutta jotta ruusun lisääminen ja juurruttaminen oksanpätkästä onnistuu hyvin.

Tiivistettynä koko prosessi:
- poista perunasta (raaka) mahdolliset silmut ja nystyrät
- leikkaa puhtaalla puukolla 20 cm pätkä tervettä ruusun oksaa (latvaa) vinolla 45 asteen viillolla
- dippaa oksan pää juurrutushormoniin tai omatekoiseen juurrutusaineeseen (ohje alla)
- tee perunaan sopiva reikä oksalle
- työnnä oksa perunaan
- istuta peruna ruukkuun jonka asetat lämpimään ja valoisaan paikkaan, kuitenkin välttäen suoraa auringonpaahdetta
- työnnä oksan päälle varovasti mutta tiiviisti tyhjä muovipullo joka luo ruusulle kasvihuonemaiset olosuhteet. Poista pullo muutamaksi minuutiksi päivässä jotta ilma pääsee vaihtumaan.
- Tainta voi karaista säännllisesti viikon ajan jonka jälkeen sen voi istuttaa ulos.

Jutussa ei sanottu mihin aikaan vuodesta tämä kaikki on tehty, mutta itsellä ainakin aikaisin keväällä ne muutamat ruusut mitä minulla on, täytyy leikata ja poistaa paleltuneet oksat eikä niistä kyllä saisi tällaisia oksia talteen. Ilmeisesti siinä vaiheessa kun ruusussa on uusi kasvu alkanut, on hyvä aika. Minä en tiedä...

Sitten ryhdyin miettimään tuota juurrutushormonia. Olen nähnyt sellaista myytävän puutarhaliikkeissä, mutta pienen tutkimuksen jälkeen löysin netistä tiedon että juurrutusta kiihdyttävää ainetta voi valmistaa myös itse luontaisella tavalla tuoreista pajun oksien latvoista, jotka pätkitään 2-3cm paloiksi ja jotka leikataan pituussuunnassa auki tai muusataan vasaralla, jotta oksan sisus paljastuu. Päälle kaadetaan kiehuvaa vettä ja tämä "pajutee" jätetään seisomaan yön yli. Tätä vettä voi sitten käyttää juurrutuksen apuna liottamalla juurrutettvaa oksaa liemessä muutamasta minuutista muutamaan tuntiin ja tätä käytetään myös kasteluvetenä juurrutetavalle. Tämän samaisen sivun mukaan pari aspiriinia liotettuna veteen ajaa saman asian, koska se sisältää pajun kuorta. Tämän sivun mukaan hunajaa on myös käytetty lisättävien oksien puhdistamiseen, sen antiseptisen vaikutuksen ansiosta.

Tässäpä pieni tietoisku juhannuksen kunniaksi! Kaikki tämä on ainakin minulle uutta tietoa :) Ilmeisesti nämä auttavat myös muiden puuvartisten lisäämisessä. Heti ryhdyin miettimään josko sama toimisi vaikkapa köynnöshortensian, marja-aronian ja purppuraheisiangervon kanssa.

Nyt oikein mukavaa juhannusta kaikille!! Itse vietän juhannusta systerin luona ja perheen parissa. Siskon mies kokeilee ensimmäistä kertaa rosvopaistin tekoa :) Juhannuspäivänä sitten grillaillaankin minun luona...

Juhannusripustelua

Voittajafiilis! Olin tänään poikkeuksellisen kekseliäällä päällä. Ei tässä mitään apinamiehiä tarvittu puihin kiipeilemään kun piti (juurihetinyt!) saada ripustettua tämä uusi iso hyttysverkko-puutarhakatos puun oksaan jonka alennuksesta löysin, mutta en uskaltanut tikapuilla kivietä, enkä olisi noita isoja tikkaita varmaan yksin jaksanutkaan kantaa. Löysin sopivan nyrkin kokoisen kiven jonka ympärille solmin tiukasti nyöriä. Viskasin kiven oksan yli (viidennellä heittämällä onnistui), sidoin ripustuslenkin pitkään naruun kiinni ja hilasin koko komeuden ilmaan! Nyörin sidoin puun rungon ympäri. Kyllä nyt kelpaa olla hyttysiltä suojassa. Nyt mietin raahaisiko tuonne alle puutarhakeinun vai -penkin vai -tuolit... Tilaa on ruhtinaallisesti. Ylärenkaan halkaisija on 150cm, korkeus 250cm ja helman ympärys 14m :)

Askartelin juhannuskoristeeksi tällaisen tuulessa mukavasti liehuvan kranssin koivunrisukranssista, kangassuikaleista ja silkkipaperikukkasista. Löytyi vielä sopiva oksa tuolta 4-5m korkeudesta ja se heitto onnistuikin jo ensimmäisellä kerralla :D

Ihanaa keskikesää!