Kananmunat ovat mielestäni niin kauniita että niitä ei viitsisi piilottaa. Itse munakotelo on sen sijaan niin ruma että sen kyllä mielellään piilottaisi. Tein parin minuutin pikatuunauksena muutamalle jäljelle jääneelle munalle kukkivan kotelon. Idea tuli sytykeruusuista, vaikka en ole niitä koskaan kokeillut tehdä. Revin kotelon kannen irti ja silppusin myös pienemmän roskiin menossa olevan munakotelon paloiksi ja suikaleiksi ja tungin ne pieniksi ruusukkeiksi joka toiseen tyhjään lokeroon. Sitten kun kyllästyy, niin voi laittaa koko kotelon palamaan, mutta on vähän kivemman näköinen katsella sillä välin. :)
Päälle kun vielä nakkaa muutaman koristemunan ja pajunkissan niin johan tulee kevään tuntua!
Eilen tuli kerättyä pajunkissoja myös maljakkoon ja pari isompaa oksaa olivat kuin puita itsessään, ne pääsivät sellaisenaa suureen pulloon.
Oksat ovat vielä paljaat, mutta jospa sinne pieniä koristemunia ripustaisi...
Tai miksei vaikka keittiön hengessä vanhoja aterimia! Taidankin heti harakkana lähteä laatikosta etsimään rautalankaa ja mummin vanhoja kahvilusikoita...
Tai miksei vaikka keittiön hengessä vanhoja aterimia! Taidankin heti harakkana lähteä laatikosta etsimään rautalankaa ja mummin vanhoja kahvilusikoita...
Hihii! Hieno rouhea idea! Minäkin taidan huomenna hakea pajunkissoja maljakkoon. Terkkuja Mimmalle ♥
VastaaPoistaKaunista. Teillä onkin isot pajunkissat jo. Meillä on lumihanget ja pajunkissat vasta aloittelevat aukeamisen. Ihanaa alkavaa viikonloppua sinulle.
VastaaPoista♥niin kauniita asetelmia! Mukavaa maanantaita sinne♥
VastaaPoistaSe on joskus pienestä kiinni että näyttää hyvälle :) Meillä on tehty niitä sytykeruusuja oikein urakalla...3 kakluunia kiittää! Täytyykin muistaa pajunkissat, omppupuun oksat otin jo sisälle!
VastaaPoistaKiva idea kananmunille! :) Itse ajattelin hakea koivunoksia, mutta pajunkissojen karvaiset pampulat ovat kieltämättä todella suloisia. Kumpi vai kampi...
VastaaPoistaTuossa sinun kananmunakotelossasi kehtaisi pitää munat kuin munat pöydällä. Ihanan näköinen ♥
VastaaPoistaIhailen aina ihmisten kädentaitoja, itselläni kun on peukalon lisäksi muutkin sormet keskellä kämmentä. Koska olen ollut talviunilla, minulla ei ole ollut tietoa siitä, että olet tehnyt kirjan! Onnittelut! Jännänä odottelen Tylsän Mörököllin arvonnan tulosta - josko tuo aarre päätyisi minunkin hyllyyni. No, päätyy se joka tapauksessa, jahka tästä flunssasta saan niskalenkin ja pääsen kirjakauppaan asti :-D Samalla reissulla tulee hankituksi Omenamintun yrttikirja.
On se huikeaa, että blogituttavuudet kasvavat Ihan Oikeiksi Kirjailijoiksikin!