Hempeää kesikesää

 

Juuri nyt on puutarhassa meneillään kovin hempeä hetki, ja mikäs sen sopivampaa sillä olihan nyt tiistaina kesäpäivän seisaus ja tulevana viikonloppuna juhannus. Ajattelin jo näin hyvissä ajoin kukkaisterveisten myötä toivottaa kaikille iloista keskikesän juhlaa! Yllä juuri istuttamani virolainen jalokärhö Piilu.

Kuiva ja paahteinen kohopenkki on minulla aina tulppaaneille varattu ja näin kesällä se saa toimia kesäkukkapenkkinä. Kääpiömarketat ja tähtisilmät sulassa sovussa aurinkoa palvomassa. Tähtisilmä vaatii aurinkoisen paikan, sillä heti kun aurinko menee pilveen tai ilta laskeutuu, "menevät silmät kiinni" eli kukat suppuun.

Keväällä perustettu paahteinen kivikkopenkki on yllättänyt kasvuvauhdillaan ja se kukoistaa jo täysillä sammalleimujen, kivikkosuopayrtin ja ketoneilikoiden voimalla. Yksi hempeän pinkki espanjankurjenpolvi kurkistaa neilikoiden takaa. Kaikki kasvit tässä penkissä ovat vaaleanpunaisen ja liilan sävyissä. Rakastan tuota ketoneilikan voimakasta aniliininpunaista, auringon hohteessa se ottaa kivasti silmiin!

Tornionlaaksonruusu on ollut jo yli viikon kukassa ja sen pinkkiyttä komppaa taustalla lempikasvini konnantatarin vaaleanpunaiset tähkämäiset kukinnot joiden luulisi leijuvan ilmassa.

Aivan paras kasvi kuunliljapenkkiä elävoittämään ja se pitää pintansa vahvaakin kasvia vastaan. Laukkojen liila yhdessä vuorikaunokkien kanssa sopii mielestäni kauniisti.

Luonnonkukkasuosikkini metsäkurjenpolvi saa vapaasti kukkia missä tahansa sitä näenkin, on se niin kaunis. Ja ilokseni tänään huomasin että luonnonmukainen sipulikukka-alueeni on aivan täynnä toista luonnonkukkasuosikkiani harakankelloa. Harakankellojen lomassa kypsyvät kirjopikarililjojen siemenkodat.

Nautinnollista keskikesää kaikille juhannusruusujen ja tammelan kaunotar-syreenien tuoksun myötä!