Ihanaa kun saa taas hääräillä kaikista rakkaimpien asioiden parissa, viettää aikaa pihalla, ihastella ensimmäisiä orvokkeja ja kaikkea muutakin mukavaa. Tässä pieni kuvakooste tämän lauantaipäivän puuhista.
Kasvihuoneessa alkaa tunnelma olla jo keväinen.
Kylvin ulos muovipussilla suojattuihin ruukkuihin sinivaleunikkoa sekä kuvassa olevia kentukkinpapupuun siemeniä. Olen näitä havitellut jo pitkään ja tänä vuonna onnistuin saamaan niitä. Ovat aina olleet muina keväinä loppu kun olen meinannut niitä tilata! Liotus olisi voinut tehdä näille hyvää, mutta ovat nyt kosteassa mullassa ja ajattelin että saavat varmaan vielä tarvittavaa kylmäkäsittelyä ulkona. Ja voihan kylvöksen tarvittaessa siirtää vielä jääkaappiin muutamaksi viikoksi. Huhti-toukokuu on kuitenkin aika vaihtelevaa aina yöpakkasista päivän plusasteisiin. Jäänityksellä jään odottamaan onnistuuko kokeilu. Olisihan se komeaa jos pihalla olisi joskus vuosien päästä oma papupuu joka voi kasvaa jopa 8-metriseksi. Exotic Gardenin tietoja siteeraten:
"Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Kaunis puu, jolla on erittäin suuret,
parilehdykkäiset kerrannaislehdet. Tähtimäiset, tuoksuvat, valkoiset
kukat. Emi- ja hedekukat ovat eri puissa. Valtavat, ruskeat siemenpalot.
Siemeniä paahdetaan kahvinkorvikkeeksi. Vyöhyke IV-V.
Koristemaalasin loppuun asti jo hieman kulahtaneen ompelukoneen jaloista tehdyn puutarhapöydän. Se oli aikaisemmin ruskea, nyt maalasin pohjan samalla värillä kuin taannoisen kukkaportaan ja päälle tein salmiakkiruutukuvioita tummemmalla turkoosinvihreällä. Mittasin pöydän keskikohdan, teippasin siihen yhden paperista leikkaamani ruudun ja sen reunoista mittasin ja viivoitin loput pöydästä ruudukoksi. Teippasin ja maalasin joka toisen rivin ja tänään kun aikaisemmat ruudut olivat ehtineet hyvin kuivua, teippasin ja maalasin loput ruudut.
Tältä lopputulos näyttää nyt. Yhdistelmä vanhaa ja vähän vekkulia ;)
Kesken puuhapäivän piti vähän tankata energiaa. Tein viime viikolla yhtenä iltana kokeeksi croisanttitaikinan viime sunnuntaisen
Strömsön jakson reseptin mukaan ja tänään leivoin pakastamastani neljänneksestä omena-kaneliviinereitä. Taikina onnistui niillä ohjeilla TODELLA hyvin eikä ollut edes kovin työläs tehdä vaikka toki monta vaihetta lehtevän taikinan teossa on kun aina pitää kaulia, laittaa kylmään ja taas kaulia... mutta on kyllä vaivan arvoinen kokeilu. Kaikki muut versiot joita ikinä olen croisanttitaikinasta kokeillut, ovat epäonnistuneet eikä niistä koskaan tullut lehteviä vaikka kuinka päin kauli. Ohjeen taikina on valtava ja se paisui jopa jääkaapin kylmyydessä niin mahdottomasti että en uskaltanut silloin jättää siitä jääkaappiin yöksi. Jätin palasen seuraavaa päivää varten ja loput pakastin. Koko taikinasta tulee n. 4 pellillistä leipomuksia. Aion kyllä tästä lähtien tehdä taikinan aina itse. Näistä saa jouluna ihania joulutorttuja ja muihin juhlahetkiin vaikkapa näitä viinereitä tai suolaisella täytteellä tehtyjä croisantteja. NAM!
Pussiperunat pääsivät myös tänään ulkoilemaan ja ottamaan aurinkoa oikein porukalla.
Viinerienergialla meni vielä pienet iltaistutukset. Laitoin sisälle esikasvamaan cannoja, pari daaliaa, harlekiinikukkaa ja kaksi 'Pretty Woman' -puuliljaa siksi aikaa kunnes uskallan ne toivottavasti huhti-toukokuun vaihteessa laittaa kasvihuoneeseen.
Amppelipetuniat on koulittu ja katselevat ulos olohuoneen ikkunasta. Lisää koulimista olisi vielä, mutta nyt taidan kaapata Mimma-kissan syliini ja vaihtaa lauantai-illan vapaalle!
Ihanaa viikonloppua kaikille!