Rust Effect maalailua

Onnetar suosi minua viikko sitten kun voitin Mastonin nettisivuilla olevassa Piha ja puutarha viikkoarvonnassa himoitsemaani uutuustuotetta, Rust Effect-spraymaalia. Innokkaana spraymaalaustuunailijana olin onneni kukkuloilla kun lähetti oli tuonut ovelleni laatikollisen maalipurkkeja. Tiedättehän kuinka täysin ruostunut koriste-esine tai työkalu on mahdottoman kaunis rappioromanttisessa puutarhassa, mutta esimerkiksi uusi vain hieman ruostetta pintaansa saanut lyhty taas näyttää vaan hieman kulahtaneelle. Tällä maalilla sujuu ruostepatinointi kätevästi ja nopeasti. Maalasin jo osittain ruostuneen pienoiskasvihuoneen, kaksi muovista ruukkua joiden kanssa käytettäväksi sain Mastonilta Plastic Primer-suihketta jonka avulla maali tarttuu myös muovipintaan. Nyt ne näyttävät jyhkeän rautaisilta. Maalasinpa vanhan jalkapallonkin ruosteiseksi koristeeksi. Maalattu pinta tuntuu myös aivan ruosteelle, sillä pinnasta tulee rouhean karhea. Maalatessa karheutta voi itse säädellä maalaausetäisyydellä. 15cm päästä maalattuna tulee sileää pintaa ja 30cm päästä suihkittuna rakeisempaa. Maalia voi käyttää siis primerin kanssa muoville, mutta muutoin se ottaa lasiin, metalliin, puuhun, betoniin, kiveen... Maalipinta kuivuu myös nopeasti 15 minuutissa. Täällä on käynyt nyt kova suhina ja taidanpa pian käydä kirpputoria katsastamassa sillä silmällä jos jotain pientä pihakoristusta löytyisi "ruostutettavaksi". :) Kiitos Mastonille tarpeellisesta ja kivasta palkinnosta!

Rakas kukkii

Kesän odotetuin hetki - ainakin minulle. Delphinium 'Highlander Moonlight' avautui tänään ja tuntuu kuin jotain taianomaista olisi tapahtunut. Tämän kukan lähellä ollessa tulee sellainen ihmeellinen sydän sykkyrällä innosta-täpinä ja lumous. Voisin varmaan tuntikaudet vain istua sen vierellä ja tuijottaa sitä lumoutuneena. Sanat ei riitä joten tyydyn vain toivottamaan oikein ihanaa viikonloppua kaikille! :) ♥

Varjopuutarha laajenee

Viimeksi kerroin kuinka kuunliljakujan takaa pitäisi vielä hieman lapioida ja siistiä. No, kun operaatio lähtee käyntiin niin se tuppaa joskus yllättäen aina vähän laajentumaan. Naksin pois muutamia vanhoja villejä punaherukkapuskia alueelta. Otan vielä tuon, ja tuon, ja tuon... Vanhat ja villit saivat lähteä ja yllättäen alue alkoi näyttämään huomattavasti paremmalta. Sitten piti kaivaa pergolaportin taa hieman kaarevaa uutta istutusaluetta kuunliljoille. Ensimmäisenä lapio iski kiveen joka olikin taas muutaman sadan kilon mötikkä. Isän kanssa sitä kangettiin yhdessä kahdella rautalapiolla ja rautakangella pehmeästä multakuopasta. Äly voitti voiman pikkuhiljaa kun tajusimme heitellä ison kiven alle pienempiä lohkareita ja johan köntti oli kohta ulkona kuopastaan. Loput olivat pienempiä kiviä ja suureksi ilokseni huomasin että siinäpä taitaa olla koko pihan paras istutuspaikka tähän mennessä. Maa tuntui olevan oikein kunnollista multaa ja täynnä sormenpaksuisia kastematoja. Mahtavaa!

Tältä alue näyttää nyt! Keskellä on valtava kalliolohkare joka saa jäädä, raaputan sen puhtaaksi ja istutan ympärille jotain pientä ja kivaa, tai laitan kivituhkaa. Siitä tulee jonkinlainen liikenneympyrä alueelle. Tuolla kauempana huvimajan vieressä olevan männyn juurella kasvava herukkapuska saa myös vielä lähteä. Se nurkkaus on seuraavaksi työlistalla.

Tähän nurkkaan paistaa ilta-aurinko joten se on puolivarjoisaa. Nuo kesäruukuissa portin vieressä olevat saniaiset saavat päästä pian multaan. Pikkuinen sormivaleangervon taimi on hankittu ja sitä kaavailin myös tähän koska multa tuntui pinnan alta hieman kosteammalta. Jyrsimellä möyhentämisen aikana oli paahteinen päivä joten se toivon mukaan hieman kuivattaa maasta nousseiden rikkaruohojen juuria.

 Into on päällä kun saa miettiä ja suunnitella taas jotain uutta. Riehumiseen tuli tosin pieni parin päivän pakkolepo kun vasemman jalan jalkapöytä tuli yllättäen kipeäksi ja turposi hieman. Rasittui ilmeisesti vimmatusta lapion polkemisesta... Nyt se alkaa jo onneksi normalisoitua :)

Loppuun terveiset paahdepenkistä. Sinisievikit ovat alkaneet kukkia. 

Niistä tuli mielestäi hempeä pari pinkille espanjankurjenpolvelle.

Blogikirppis: tapettia myynnissä

Onko kukaan tapettia vailla? Ajattelin kysäistä ensin täältä netin puolelta ennen kuin vien kirpparille. Ihana perinnetapetti, historiallinen malli Ruotsalaista Duron Hudiksvalls teater-paperitapettia. Aivan mahtava tapetti ja kuvio, mutta pohjan vihertävä sävy ei ihan sopinutkaan olohuoneeseeni enkä siten jaksa koko huonetta maalata uusiksi yhden seinän takia, joten nämä lähtisi tarpeettomana. Eli 2 täyttä avaamatonta rullaa olisi yhteishintaan 65e + toimituskulut. Tapettikaupassa myyntihinta on n.50-60e/rll. Rullassa 10,5m, leveys 53cm. Kuvion toisto 19cm joten hukkapaloja tulee hyvin vähän. Kahdella rullalla saisi yhden ison tehosteseinän tapetoitua kotiin. Sopisi aika hienosti myös vaikka eteiseen tai keittiöön puolipaneloinnin kaveriksi. :) Laittakaa kommenttia tai sähköpostia jos on kiinnostusta. Laitoin myös Facen puolelle joten nopeimmalle lähtee...

Sateeton päivä!!!

Tämä lauantaipäivä pitää merkitä kalenteriin punaisella ruksilla, sillä tänään ei satanut!! Pääsin vapauteen, pääsin pihalle lapioimaan! Pienestä tulee ihminen iloiseksi... Kävin ongelmapaikan kimppuun joka on odottanut oikeaa hetkeä. Kuunliljakujan oikeanpuoleinen taus on perusteellisen mylläämisen tarpeessa.

 Taitaa olla taas ensi keväänä aika jakaa muutama kuunlilja... Niitähän täällä riittää :)

Ja kas, taas löytyi kivi, ylläri... Tuo on ollut hankala paikka koska sinne ei pääse ruohonleikkurilla eikä minulla ole trimmeriä jolla sen voisi siistiä. Siispä kuorin koko matkan pituudelta pintamaakerroksen pois, möyhin ja kitken parhaani mukaan, lisään uutta multaa ja istutan siihen jotain sellaista joka pitää rikkaruohot kurissa. Ainakin kotkansiipeä siirtelen sinne, hieman lisää konnantataria, muutama uusi erilainen kuunlilja tuomaan mielenkiintoa lehtimuotoihin. Yksi laikkukirjokanukkakin kaipaa myös pelastamista parempaan paikkaan. Takana kauempana oleva villi punaherukka saa lähteä koska sillä ei ole mitään virkaa.

Pidemmälle en päässyt, mutta melkein puolessa välissä ja huomenna jatkuu...

 Kasvarilla odottaa muutama siemenestä kasvatettu purppuratulikukka myös maahan pääsyä :)

Puhti loppui joten siirryin kevyempiin hommiin. Raahauduin vetävän ruohonleikkurini perässä sen verran että etupihan nurmikko ei ole enää täynnä pelkkää apilankukkaa.

Moni ei ehkä kutsuisi tätä nurmikoksi koska se on sammaleista, mutta minulle se kelpaa vallan mainiosti kun muistan vielä että tämä oli alunperin heinikkoa, varvikkoa ja pihatiekin oli kasvanut umpeen :) Pääasia että on vihreää keväästä syksyyn ja ruohonleikkurilla päristeltyä tuntuu aina vähän siistimmälle.

Ritarinkannukset ovat ihanasti kukassa, niitä pitää aina pysähtyä ihailemaan, lempikukkia ♥

Naututaan heinäkuun auringosta silloin kun voidaan! :)
Ensi viikko vaikuttaa supersään mukaan täällä melko lupaavalta!

Pioneja ja ponnistuksia

Kuten tällä Kivikankaaksikin nimetyllä tontilla asian laita usein on, ei uuden istutusalueen kaivaminen käy ihan käden käänteessä. Sen sain taas todeta viikonloppuna kun paviljonkiin vievän polun toinen puoli oli vielä vailla kasveja ja niitä varten piti tehdä "vähän pohjatöitä".

Onneksi oli isä apuna kaivamassa, sillä suurimpien lohkareiden kanssa sai kyllä tehdä työtä kaksin lapioin ja rautakangella vääntäen. Maa on lisäksi aivan junttia savea joten siihenkään ei meinannut lapio kovin kevyesti upota. Hiki tuli pintaan mutta olo on äärimmäisen tyytyväinen. Onko isompaa iloa kuin se, että näkee edessään uuden vielä kasveja vailla olevan istutusalueen! Olen kyllä ihan tyytyväinen tuohon saveen koska se pidättää kosteutta. Muutama kärryllinen hiekkaa tuli siihen sekoitettua ja pintakerrokseen ihan kaupan mustaa multaa. Kasveja en vielä ryntynyt siirtelemään kun oli sen verran kuuma, lisäksi pitää vielä suunnitella ja pohdiskella - mikäs sen mukavampaa. Tuon Big Daddy-kuunliljan kaveriksi tulee ainakin yksi isohko siperiankurjenmiekkapaakku.

Pionit olivat nupulla ja säästyivät sateen liiskaavalta vaikutukselta. Nyt viikonlopun helteessä ne avautuivat täyteen kauneuteensa kuten ylemmistä kuvista käy ilmi, ja tuoksu on mitä mahtavin.

Myös ensimmäiset ritarinkannukset ovat alkaneet avautua.

Isopäivänkakkara Fiona Goghill on juuri niin kaunis kuin odotinkin - ja kasvaa vielä lisää.

Isotähtiputket ovat myös täydessä kukassa. Niitä rakastan kovasti - ja niin myös pörriäisetkin.

Nyt voi sanoa että takana on ihan mahtava ja jopa kesälle tuntuva viikonloppu. ♥ Kasvien siirtely ja istuttelu alkakoon huomenna jos sää sallii. Ihanaa alkavaa viikkoa!

Muotopuutarhan reunusaitaa asentamassa

Sade ei haittaa kun tulee pakottava tarve saada äärimmäisen tärkeät jutut tehtyä! Nyt on ns. muotopuutarhan istutusalueet rajattu reuna-aidoilla joihin ihastuin aivan valtavasti. Kaikkiaan meni 21m elementtejä (eli 35kpl), mutta lopputulos miellyttää omaa silmääni. Vähän on jotkut vielä vinksin vonksin, säädän ne paremmin sitten kun ei tule vettä niskaan. Alunperin suunnittelin kasvireunuksia, mutta koska sopivaa kasvia en vielä keksinyt, tästä tuli parempi vaihtoehto - ja ette ehkä usko kun sanon - mutta tuli jopa ehkä edullisemmaksi kuin taimiostokset, sillä harva taimi maksaisi 1,90€/kpl! Yleensä en pidä mistään muovisesta, mutta nämä kyllä näyttävät luonnossa niin erehdyttävästi raudalle, että ovat siksi aika tyylikkäät ja luovat hieman viktoriaanista tyyliä. Nyt voi siirtyä rauhallisin mielin viikonlopun viettoon ja toivoa edes hetken aurinkoa jotta pääsisi jatkamaan tonkimista. 

Tässä vielä loppuun kuva tuosta espalier-säleiköstä kesäkuulta ennen kuin maalasin sen mustaksi. Kiva että inspiroiduitte maalausideasta! Musta on aika ihana ja neutraali väri puutarhassa. Tämä kuva näyttää aika hyvin kuinka tuo säleikkö iski näkymässä kuin nyrkki silmään. Nyt mustana sitä hädin tuskin huomaa ja päähuomio kiinnittyy toivon mukaan muutamassa vuodessa itse pääasiaan eli omenapuihin. Niiden valkoiset kukat keväällä erottuvat varmasti hyvin tuosta mustasta säleiköstä. :) Oi, olisipa viikonloppuna edes muutama yhtä aurinkoinen hetki kuin tuona kesäkuun iltana... Mukavaa viikonloppua!

Sadepäivä cottage gardenissa

Sataa, sataa sataa... mutta iltapäivällä sade lakkasi hetkeksi! Äkkiä siis pihalle ja muutaman tunnin ehdin puuhastella ja tonkia maata raikkaassa sateenjälkeisessä tunnelmassa. Sinivaleunikko oli poksauttanut itsensä auki joten sain sen ikuistettua. Sehän pitää korkeasta ilmankosteudesta ja ilmeisesti hieman viileämmästä säästäm eli nyt on ollut sillä otolliset oltavat. Kukat ovat poikeuksellisesti tänä vuonna jännästi hiemaan liilaan vivahtavat.

Kitkin silmäterääni eli uutta tänä keväänä syntynyttä istutusaluetta ja siirtelin muutamia kasveja. Rajausaidat on vielä asentamatta muille reunoille. Tämä ei vielä ulkopuolisen silmiin näytä oikein miltään, mutta oman pääni sisältä katsottuna se on täynnä vaikka mitä jännää. Valkoisia Duchess de Nemours-pioneita 2kpl, valko-vaaleankeltainen Moon Silk-siperiankurjenmiekka ja kerrattukukkainen vaaleanliila siperiankurjenmiekka Pink Parafait, tarhajuoru little Doll, arovuokkoja, persikanvärisiä sormustinkukkia ja tänään istuttelin esikasvattamiani purppuratulikukkia ensi kesää varten. Takaviistossa oikealla on huvimajan varjoon jäävä puolisko jossa pieni mustilanhortensia, Double Ellen Picotee tarhajouluruusuja ja muutama kuunlilja esikasvamassa. Keskellä olevan kirsikkapuun takana on Black Sun auringonkukkia ja rypäs Espresso-miekkaliljoja jotka tuntuvat kärsivän tästä sateesta ja kylmyydestä.

Siirsin myös paahdepenkistä viimeisen isopäivänkakkara Fiona Goghillin joka on kasvanut valtavan korkeaksi, mutta meinasi nuutua liian paahteessa. Niissä on suuret täysin kerratut valkoiset kukat jotka muistuttavat enemmänkin krysanteemia kuin päivänkakkaraa. Nyt ovat jo metrin korkuisia. Innolla odotan koska nuput avautuvat täyteen kokoonsa! Loput Fionat ovat täällä...

...säleikköomenapuiden vierellä. Tämä kokeilu syntyi kesäkuussa. Koska minulla ei ole sopivaa espalier-seinää säleikköpuulle, piti sellainen rakentaa ja tämä muodostaa nyt mukavan päädyn koko cottage garden-penkille. Omenapuiden piiskataimet ovat vartetettu kääpiöivään runkoon joten eivät kasva paria metriä korkeammiksi. Puuristikot ostin jo talvella tuontitukun alennusmyynnistä ja maalasin ne mustiksi. Puun värisenä seinämä pomppasi liikaa silmiin. Nyt se sopii paremmin, kun kaikki puurakenteet pihalla ovat muutenkin mustia. Siirsin väliin pienen kaljukultasateen jonka luulin (taas) kuolleen, mutta pienet lehdet siihen nyt puhkesivat. Menee siinä samalla talvisuojauksella kuin omenapuutkin. Keskelle siirsin myös hieman mäkimeiramia kun se on levinnyt taas valtavasti. Siinä on niin kauniit kukat joten saa toistaiseksi kasvaa tuossa ihan koristekasvina. Kaikki penkkien reuna-alueet yritän pitää tyhjänä jotta parin kuukauden päästä saa valloittaa ne pinkeillä tulppaaneilla ;)

Katsaus vielä toiselta suunnalta. Sade on hakannut ruusujuuren liiskaksi. Oikealla siemenestä kasvattamiani huopakaunokin taimia jotka ovat vahvistuneet mukavasti. vielä eivät ole kertaakaan kukkineet joten siinä on kivaa odotettavaa. Keskellä rehottavat kellohyasintit jotka onnistuneesti talvehtivat paperipussissa yläkerrassa. Oikeaan yälaitaan istutin vaaleanpunaisia liljoja jotka olivat esikasvamassa ruukuissa kun en keksinyt niille vielä keväällä paikkaa. Onpahan jotain väriläiskää loppukesäksi. Jotain muutakin värikästä taitaa olla luvassa kunhan heinäkuu tästä toivottavasti jossain vaiheessa lämpenee...

Pioniunikoita! Enkulilta saamistani siemenistä kylvettyjä. Tuli näköjään kylvettyä hieman runsaalla kädellä, mutta en viitsi harventaa kun niin rehevässä kasvussa ovat. Ihanaa odotettavaa luvassa. :)

Jottei tästä tulisi aivan täysin kukaton vihreä postaus...

Siskolta synttärikukaksi saamani maljaköynnös kiipeää jo paviljongin katolle asti ja lonkerot halaavat kaariporttia.

Salaisen varjopuutarhan puolella keijunkukat rehottavat. Ne yksilöt jotka talvesta selvisivät. Täytyy samalla todeta että vaikka keijunkukkaa suositellaan myös aurinkoon, oma pihani on ainakin niin kuiva, että saa todellakin olla puolivarjoinen paikka missä menestyy, koska kuivuutta eivät tunnu sietävän yhtään. Aiemminkin olen muutamaa keijunkukkaa kokeillut, mutta ne kituivat ja kuolivat. Tässä tunutvat viihtyvän.

Tästä lehtimuotoalueesta on tullut suosikkini. Täytynee seuraavalla sadetauolla hieman käydä kitkemässä (kuten kuvasta näkyy...) ja siirtää aukkopaikkoihin jotain sopivaa täytettä. Ehkä taponlehteä?

Sitä suunnitellessa ja sateen loppumista odotellessa, mukavaa loppuviikkoa. Nyt täytyy mennä, Mimma roikkuu reidessä kiinni siihen malliin että taitaa olla huomiota vailla ;)

Herkkupäivä ♥

 

Tänään vietettiin äitini syntymäpäiviä. Perhe oli luonani syömässä. Tein yön yli haudutuspadassa nyhtöpossua ja sitä syötiin kesäsalaatin ja uusien perunoiden kera. Iltapäivällä tuli systerille soitto että luomutilalta tilaamamme mansikkalaatikot olisivat nyt saatavilla ja siltä istumalta sisko riensi hakemaan kesän ensimmäiset mansikat - ja voi kun ovat hyviä! Pakko kehua että moneen vuoteen ei ole mistään löytynyt näin hyviä, meheviä, makeita ja ISOJA mansikoita. Suurimmat olivat valehtelematta luumun kokoluokkaa. 

Mansikoiden kohdalla luomua sen olla pitää. Muutaman vuoden takaa tuli niin huono kokemus kun joltain ihan satunnaiselta mansikkamyyjältä ostimme laatikollisen mansikoita ja niissä oli varmaan niin paljon jotain torjunta-aineita tai kemiallisia lannoitteita että kohta niiden syömisen jälkeen tuli paha olo ja jatkuvaa allergista aivastelua.

Ihanan mansikkapäivän kunniaksi tekaisin pikapikaa perheelle iltapalaksi Brita-kakun johon ihastuin kovasti viime kesänä kun naapurini oli sellaista tehnyt ja hänen luona kyläillessä tuli ensimmäistä kertaa sitä maistettua. Kakun tein ensimmäisellä reseptillä joka netistä löytyi, se on Maku-sivustolta, vadelmien sijaan käytin mansikoita ja lisäksi kakkupohjaan laitoin 1tl vaniljasokeria, ja täytteeseen 4dl kermaa. Voin kyllä suositella, tässä kakussa mansikat tulevat oikeuksiinsa marengin kera on ja miljoona kertaa parempaa kuin vaikapa pavlova joka on ainakin minun makuuni ehkä hieman liian makea. Tässä tulee kätevästi myös keltuaiset käytettyä itse kakkupohjassa ja marenkia tulee pintaan mukava kerros. 

Nyt on kaikilla masut täynnä kakkua ja mansikoita. 

Mimmakin on aivan selvästi viikonlopputunnelmissa (vaikka hän ei kyllä mansikoista piittaa).

 Rennon kesäistä viikonloppua!