Halloweenjuhlien satoa ja makaaberit alkupalat

Tervetuliaisiksi katoin eteisen pöydälle kammottavat alkupalat. Ihanat syksyiset kukat löytyivät oman kylän kaupasta. Kotitekoiset karamelliomenat ovat kokeilemisen arvoisia jos on kotimaisia omppuja käsillä (resepti tämän postauksen lopussa).

Lauantai-ilta kului hauskoissa merkeissä. Minulle on perinteeksi muodostunut vuosien aikana järjestää pienet Halloween-pippalot Romppalassa. Olen jo lapsesta asti ihastellut, hieman kateellisenakin, amerikkalaisten tapaa juhlia Halloweenia, vaikka kieltämättä karsastan sen pikkaisen liian ylitsepursuavaa kaupallisuutta. Enemmän minua lähinnä tapahtumassa kiehtoo ajatus siitä, että se on joulun ja kiitospäivän lisäksi heillä yksi tapahtuma josta kaikki nauttivat ja joka antaa perheille yhteistä hauskaa puuhasteltavaa, eritoten lapsille. Kaikki lapsenmieliset toki nauttivat siitä varmasti vielä enemmän, viritellessään kotiaan pelottavilla koristeilla. Suomalaisten pääsiäinen trulleineen ja pääsiäiskarkkien keruu ovelta ovelle ovat puolestaan täysin vieraita asioita amerikkalaisille. Mielestäni meidän pääsiäinen noitineen vastaa ehkä enemmän amerikkalaista Halloweenjuhlaa.


Halloweenin rantautumisen Suomeen alkaa tosin jo aistia. Vuosi vuodelta krääsän määrän hienoinen lisääntyminen kielii eritoten kauppojen innostuksesta saada joukkoon jälleen yksi uusi juhla jota kaupata. Lapsesta asti olen kaihoisasti haaveillut suomalaisesta Halloweenista ja nyt se alkaa pikkuhiljaa toteutua. Rakastan kummitusjuttuja, mystisiä asioita ja eritoten Halloweeniin liittyviä uskomuksia. Wikipedian tietämystä lainatakseni:

”Kelttien uskomusten mukaan tämän maailman ja yliluonnollisen maailman väliset rajat katosivat luonnon kuihtuessa ja kuollessa, ja henget saattoivat yrittää houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Sen vuoksi juhlan aikana poltettiin kokkotulia asutusten ympäristössä, koska tulien uskottiin antavan suojaa henkien hyökkäyksiä vastaan. Suomessa vastaava juhla oli kekri. Vainajille tarjottiin juhlaruokaa ja heidän odotettiin kylpevän saunassa. Sieluinpäivän iltana eli kekri-iltana naapurit kuhtuvat toisensa vieraaksi, lihaa syötiin ja viinaa juotiin ja yönvalvojaisia piettiin. Painittiin ja veisata völlötettiin.”


Luonani ei onneksi painittu tai ”veisata völlötetty” (mitälie sekin tarkoittaa, jotain lauluntapaista?), mutta sen sijaan maistelimme uteliaisuudella erästä, jopa meidän pikkukyläämme lähikauppaan rantautunutta halloweentuotetta, nimittäin vaahtokarkkisilmiä. Meillä siis paremminkin ”möllötetiin” kirjaimellisesti. Sainpa villin ajatuksen tehdä noista silmistä näyttävät alkupalat. Hienostuneella tavalla pikkuleivältä tarjoiltuna, lepää ranskalaisella kirsikkahillolla ryyditettynä, silmämuna tarjottimella! Pienenä vinkkinä sanottakoon että pipari ja hillo olisivat pärjänneet aika hyvin ilman kaiken kruunaavaa silmää, mutta pakkohan sitä oli kokeilla.

"I only have eyes for you..."

Sain videoitua maistelukokemukset, jotka olivat…vähintäänkin mielenkiintoisia (pidetäänpä ne vain yksityisarkistossa…). Kuinkahan sitä kulinaristista makuelämystä kuvailisi? Minun ikäpolveni muistaa varmasti nuoruudesta villityksen nimeltään limapallo. Sitä oli mukava heitellä seinille ja toisia kohti. Limapalloa ei tosin tuskin ole kukaan täysjärkinen maistanut. Vaahtokarkkisilmä muistutti sitä aika paljon. Silmässä oli sitkeän limainen, ja epämääräisen veltto, mutta silti kiinteä, hyvin kimmoisa koostumus. Tämän karamellin tosin kruunasi puraistessa, sisältä yllättäen purskahtava nestemäinen kirpeähkö täyte. Vaahtokarkkisilmän syönti on siis ehdottomasti köyhän miehen pelkokerroin kotioloissa. Kannattaa kokeilla (vaikka en suosittele).

Halloweeniin sopiva hämähäkkikakku, suklaamoussella ja mansikoilla.

Photoshoppasin jokaiselle halloweenkortin joka samalla toimi paikannäyttäjänä. Mallina poseerasi, kukas muukaan kuin meidän oma Viiru-vampyyrikissa ;) ♥

Resepti:
Halloweenin Karamelliomenat

6-8 kotimaista pientä omenaa
Päälle hasselpähkinärouhetta, strösseleitä tai suklaahippuja oman maun mukaan

Karamelliseos:

110 g voita
2 dl sokeria
1-2 tl vaniliinisokeria
½ dl vaaleaa siirappia
4 rkl vehnäjauhoja

Mittaa ainekset kattilaan ja kuumenna seos kiehuvaksi. Keitä miedolla lämmöllä 5 minuuttia. Seivästä omenat esim. puisiin grillitikkuihin. Kuorruta pestyt, pienet kotimaiset omenat dippaamalla karamelliseokseen tai lusikoimalla sitä omenan päälle. Pyörittele omenaa hetki jotta karamelliseos jähmettyy hieman. Pyörittele omena esim. pähkinärouheessa ja laita jähmettymään öljytylle leivinpaperille. Annoksesta noin 6-7 karamelliomenaa.

Halloweenviikon värikollaasihaaste

Tämän viikon värikollaasihaasteessa väreinä kaunis tumma ruskehtavan oranssi, vaalenakeltainen ja vaalean vihreä. Koska syksyn ihana Halloweenjuhla lähestyy uhkaavasti, toistuu sen värit viikon kollaasissani joka kulkee työnimellä: "Olen Viiru vampyyrikissa, armoton yön saalistaja joka hypnotisoi uhrinsa smaragdisilmillä ja loputtomalla tuijotuksella kunnes tekee siirtonsa. Omistajiani en pure koska ne antaa ruokaa ja maitonappeja, mutta muilla ei ole niin väliä." ;)

Kuvassa Herra Isopääjohtajan lisäksi oman pihan lyhtykoisoja joita hyödynnän halloweenina aina tunnelmavaloina, tökkimällä niitä valo-oksien pikkuruisten lamppujen "varjostimiksi". Varmista kuitenkin aina että käyttämäsi lamput ovat sellaisia jotka eivät kuumene osuessaan paperimaiseen lyhtykoisoon.

Näissä tunnelmissa, jos en ehdi blogia ennen viikonloppua päivittämään, Happy Halloween! ;)

Kuu, tähdet ja syyspiparit

Ihania kirkkaita kuutamoöitä ja tähtien tuiketta on viimepäivinä riittänyt. Ylempi kuva tosin viimesyksyltä kun nyt sen saanut kunnollista kuvaa otettua. Nuo pienet valkoiset pisteet vastarannalla ovat joutsenia.

Tänään aamulla herätessäni oli maassa valkoinen lumipeite. Rakastan tätä aikaa vuodesta aivan valtavasti. Tuli sellainen tunne että nyt on aivan pakko leipoa pipareita jo pelkästään ihanan tuoksun vuoksi. Tässä itse kehittelemäni variaatio perinteisistä piparkakuista. Maku ei ole niin voimakas kuin normaaleissa joulupipareissa (eli sopivat leivottaviksi syksylläkin), mutta silti sopivan mausteinen ja hieman karamellimainen. Salaisuus piilee vaaleassa siirapissa ja vaniliinisokerissa. Kieltämättä tykkään näistä hieman enemmän kuin perinteisistä joulupipareista, eikä ole kukaan muukaan tullut valittamaan ;) Viime jouluna leivoin näitä pipareita tarjottavaksi kyläyhdistyksemme joulumyyjäisissä ja kaikki (about 300 piparia) meni hetkessä, joku olisi halunnut niitä ostaakin. Eipä kaupan piparit kyllä omatekoisia voita. Nyt siis kaikki joukolla leipomaan täyden kuun kunniaksi kuu- ja tähtipipareita!



Lindan syyspiparit:

250 g voita
2 1/4 dl sokeria
1 muna
3/4 dl vaaleaa siirappia
2 tl vaniliinisokeria
2 tl inkivääriä
2 tl pomeranssinkuorta
1 tl kanelia
1½ tl soodaa
6 dl vehnäjauhoja

Vatkaa pehmennetty voi ja sokeri, lisää muna joukkoon vatkaten sekä siirappi. Yhdistä vehnäjauho, sooda ja mausteet, lisää taikinaan. Anna taikinan jähmettyä jääkaapissa muutaman tunnin. Kauli ohueksi ja painele piparimuotilla kuun ja tähden muotoisia pipareita. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 6 min. Annoksesta tulee n. 100 ohutta, rapeaa piparia.

Värikollaasihaaste ja kesän viimeiset kukat

Tällä viikolla oli värikollaasihaasteessa punainen, lila ja vaaleanpunainen. Rakastan punaista ja lilaa mutta ne yhdessä ovat kyllä aika raju yhdistelmä. Vaaleanpunainen tosin tuntuu sitovan ne yhteen jonkin verran. Tuli aika kukkapainotteinen kokoelma oman pihan kuvista jossa alppiruusu, malva, silkkikukka, krookus, tulppaanit ja koivuangervojen syysväritystä. Oikeassa alalaidassa viimevuoden viimeinen kukkakimppu...

...joka on aika sekamelska. Viimeviikolla pelastin nämä kukat (alla) maljakkoon kun lunta luvattiin. Kimpussa yksi "teddybear" auringonkukka, ruusuja, hopeamarunaa ja syysasteria.

Värikollaasi - monivärinen

Tällä viikolla olikin todella haastava värikollaasihaaste jossa jopa 5 ihanan syksyistä väriä (jotka näkyvät kuvan alakulmassa). Tovin kesti kaivella kuva-arkistoja ja metsästää jotain väreihin ja vuodenaikaan sopivaa. Tässä meikäläisen väkerrys :)

Tietokoneessa on joku vika joten taitaapi tulla vapaa viikonloppu työasioiden sellaisten töiden osalta joihin nyt en uskalla puuttua jos kone yllättäen poksahtaa. Alkuviikolla tulee korjaaja. Jospa maalailisi viikonloppuna joulukortteja ensilumen kunniaksi ja paistaisi syksyn ensimmäiset piparit. Kaupasta tuli napattua levy ihanaa Fazerin joulusuklaata.

Nyt leijuu ulkona lumihiutaleita. Punatulkut istuvat sireenipensaan oksilla ja näyttävät aivan ompuilta :P

Levoton kisu ja talven tulo

Tää on vakava juttu

Tiedän että monilla blogiystävilläni on kotona myös ylväitä kisupersoonia. Omani on ollut viime lauantaista lähtien melko stressaantuneen ja levottoman oloinen. Koko aika pitäisi päästä ulos kurkkimaan ja pää ja silmät pyörii kuin pöllöllä konsanaan, hyvä että ruokaa ehtii syömään. Viimeyönä tuli aavistus ensilunta. Olen kuullut sanottavan että kissat reagoivat levottomuudella talven tuloon, onkohan siitä kyse? Kissojen psykologiaa on joskus vaikea tulkita vaikka Viiru hyvin selkeästi kyllä itseään aina ilmaiseekin...

Kirjojen maailmassa

Ajattelinpa myös ottaa osaa hauskaan kirjahaasteeseen jonka bongasin jo useammastakin blogista, eli kysymyksiin tulee vastaukset löytää omasta kirjahyllystä, kirjojen nimistä. Isän kanssa rakennetut kirjahyllyni alkavat olla nyt melko täynnä (kuten ylläolevasta kuvasta näkyy). Isoäitini nukuttua pois kuukausi sitten, päätyi suurin osa hänen kirjoistaan minulle. Paljon klassikoita ja erityisesti musiikkiin liittyviä tietokirjoja. Mummi rakasti klassista musiikkia, jazzia ja oli intohimoinen oopperan suhteen. Voi mennä pidempi tovi jos meinaan kaikki nuo kirjat lukea...

Tässä omat vastaukseni kirjahaasteeseen:

Oletko mies vai nainen?
Naarasenergia – hyöty ja uhka

Kuvaile itseäsi.
Tehokas hallinta

Kuinka voit?
boheemielämää

Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi.
Virrat Järvien metsien maa

Mihin haluaisit matkustaa?
Kukkivat kummut

Kuvaile parasta ystävääsi.
Viirun ja Pesosen kylvöpuuhat / Herra kaikkitietävä

Mikä on lempivärisi?
Purppuravirrat

Millainen sää on nyt?
Armoton luonto

Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika?
Musta

Jos elämäsi olisi tv-ohjelma, mikä sen nimi olisi?
Tales of mystery and madness

Mitä elämä sinulle merkitsee?
Hetkien vaellus

Millainen parisuhteesi on?
Salaisuus

Mitä pelkäät?
They Bite: Endless Cravings of Supernatural Predators

Päivän mietelause?
Löydä salainen minäsi

Minkä neuvon haluaisit antaa?
Elä Maagisesti

Miten haluaisit kuolla?
Kuolleet elävät

Mottosi?
Tietoisuus on voimaa


Halusin "kirjastohuoneeseen" fantasiatunnelmaa joten 2005 päätin ottaa pensselin käteen ja antaa viuhua (suuret pinnat on kivoja). Toissakesänä löysin sattumalta (oman kylän torilta!) haarniskan, josta olen aina haaveillut, "MadMartiganiksi" ristimäni ritarihemmon oli selvästi tarkoitus päätyä kirjastohuoneeseen. Nyt on kirjastossa turvallista lueskella ;)

Sininen, lime, harmaa

Olinpas tällä viikolla skarppina ja ehdin jo sunnuntai-illan päätteeksi kyhäilemään viikon värikollaasihaasteen kuvan jossa teemana sininen, lime ja harmaa, samalla kun Viiru kuorsaa vieressä (melko kovaäänisesti) hymyssä suin. Tässä sängynvaltaajan pari suosituinta nukkuma-asentoa:

Mustaa, valkoista ja pinkkiä

Jaahas, on jälleen viikottainen värikollaasihaaste palannut kesälomalta ihan huomaamattani, väreinä musta, valkoinen ja pinkki. Hetken aikaa kesti löytää mitään vaaleanpunaista mutta muutamia pinkkejä pilkkuja bongasin... Viiru saa taas vaihteeksi varastaa kaikkien huomion kuten ylväällä karvanaamallamme on tapana ;)

Puolukka-valkosuklaamuffinssit

Tässä tulee tämän syksyn ehdottomasti paras reseptikehitelmäni jota ajattelin nyt suositella muillekin, niin nopeasti ovat kadonneet parempiin suihin ja puolukoitahan tänä syksynä tuntuu olevan metsät pullollaan. Voimakkaan makuiset puolukat yhdistettynä valkosuklaan pehmeyteen on taivaallisen hyvä yhdistelmä! Tässä helppo ja nopea reseptini:

Puolukka-valkosuklaamuffinssit

150 g voita
1,5 dl sokeria
2 munaa
1 ½ dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniliinisokeria
1-1 ½ tl kardemummaa
2-3 reilua kourallista kokonaisia vastapoimittuja puolukoita
valkosuklaata rouhittuna reilunkokoisiksi paloiksi, oman maun mukaan (ehkä n. 50-70 g)

Vaahdota voi ja sokeri, lisää munat joukkoon yksitellen vatkaten. Yhdistä kuivat aineet, puolukat ja valkosuklaa ja lisää seokseen. Lusikoi vuokiin ja paista muffinit uunin keskitasolla, 200 astessa noin 15-17 minuuttia. Annoksesta yksi muffinipellillinen, eli 12 muffinssia. Nauti hyvässä seurassa iltapäiväteen kera ja kauniista syksystä iloiten! :)

Terveisiä puutarhasta

Päivänlilja "Minstrel Boy" (alla) alkoi kukkia jo ensimmäisenä kesänä. Keväällä istutettu juurakko on siis hyvässä kasvussa. Samaan aikaan istutettu valkoinen "Arctic Snow" on tehnyt myös suuria nuppuja.

Todella voimakkaasti tuoksuva "Stargazer"-lilja.

Siemenestä keväällä kasvatetut nukkapähkämöt ovat jo terhakoita taimia. Pakko käydä joka kerta varovasti hiplaamassa, ovat niin ihanan pehmoisia ja karvaisia :)

Tämän kevään kuunliljan juurakko "Elegans" ilta-auringossa. Hyvin nimensä veroinen kukka!

Auringonkukkia.

Kurpitsakokeilu on osoittautunut melko kivaksi jutuksi, mielessäni jo suunnittelen kesäkurpitsan kasvattamista siemenestä ensi keväänä. "8-ball" -kurpitsoja (kesäkurpitsamainen, pyöreä) on tullut jo monta kappaletta ja niistä on tullut kokkailtua monenlaista. Hillittykasvuinen lajike joka tekee paljon kukkia ja kurpitsoja kasvin tyveen. Samaa ei voi sanoa kuvassa olevasta koristekirpitsasta joka on koko kesän kasvattanut holtittomia 5m köynnösmäisiä rönsyjä, kukkiakin on ollut mutta ainoastaan toistaiseksi vain tämä 1 kurpitsa. Ilmeisesti rönsyt olisi ehkä pitänyt katkaista jossain vaiheessa? Mistäpäs sitä tietäisi kun en ole ennen kasvattanut :P komeat lehdet kyllä...

Päivänsini, kelloköynnös ja yksi "eksoottisten köynnöskasvien" siemensekoituksesta kasvanut taimi (ehkä Spanish Flag lehdistä päätellen...). Latasin sitten montaa lajia vierekkäin kasvamaan kun näyttivät niin hintelöiltä vielä alkukesästä, nyt on onneksi tilanne toinen. Päivänsini on tehnyt jonkin verran kukkia, mutta eniten odotan että näkisin "livenä" kelloköynnöksen tekevän edes yhden kukan! Ensi keväänä yritän uudestaan mutta laitan kyllä kasvamaan taimet hyvissä ajoin.

Viherpeukaloilta ostin kokeeksi keväällä amppelitomaatti "Tumblerin" taimia 6kpl. en tiedä onko normaalia että näin kasvun loppuvaiheessa jolloin tomaatit ovat kaikki jo melkein kypsiä, lehdet vetävät aivan ruskeiksi, ihan kuin kuivuisivat kokoon (kuten kuvasta näkyy) olen kuitenkin kastellut niitä ihan hyvin. Amppelitomaatiksi en kasvia helpolla uskoisi kun se kasvoi vaan suoraan ylöspäin mutta sitten tomaattien painosta alkoi vähäsen nuokkua ja varret melkein katkesivat. Nyt kuitenkin on sato jo melkein korjattu. Ihania, maukkaita suurehkoja "kirsikkatomaatteja" tuli 40-60 kpl/amppeli :)

Warszawska Nike

Voi ihanuutta, keväällä istuttamani "Warszawska Nike" kukkii. Ihana kukka, lempivärini :) Menee vain III-vyöhykkeelle asti, mutta köynnöshortensian talvehtiminen antoi minulle toivoa kokeilla tätä kun siitä pitkään haaveilin. Nyt vaan peukut pystyyn...

Puutarhaunelmissa ensiviikolla

Kuva: © YLE / Kristiina Koskinen

Jos joku missasi ohjelman, ensi torstaina 29.7. tulee TV1 kanavalla koostejakso viimevuoden Puutarhaunelmista, tässä jaksossa silloinen puutarhaunelmien kesätoimittaja, rockmuusikkona ja näyttelijänä tunnettu Juha Junttu (kuvassa) ja kuvausryhmä kävivät luonani vierailulla alkukesällä 2008.

Paljon ihanaa palautetta on ohjelmasta ihmisiltä tullut ja tulee vieläkin, juuri tänään viimeksi taas yksi rouva tunnisti Keijumökillä ollessani että "Etkös sä ole ollut telkkarissa ja keijut myös??". Uskomatonta kuinka hyvin täysin vieraat ihmiset muistavat ja tunnistavat. Monesti siinä kehkeytyy samalla paljon luonto- ja puutarha-aiheista jutustelua, mikä on aina mukavaa! :)

Ohjelmaan päädyin/pääsin puolivahingossa sitä kautta kun aikanaan olin jäsenenä Suomalaisessa kirjakerhossa, jonka nettisivuilla pyydettiin kerhon jäseniä lähettämään toimittaja Paula Ritanen-Närhille kuvia omista puutarhoista. Sieltä Paula pihapiirini bongasi ja kysyi olisinko kiinnostunut tulla ohjelmaan yhdeksi kohteeksi. Se oli iso ja kiva ylläri koska olen katsonut ohjelmaa varmaan niin kauan kun se on telkusta tullut :)

Puutarhassa...

Tänään oli melkein "vapaapäivä" kun Keijumökki oli vain 2 tuntia auki, joten riitti energiaa ja intoa mennä vihdoinkin kitkemään rehottavia kukkapenkkejä. Aurinko paistoi ja kävi mukava viileä tuulenvire, ei ötökät käyneet kimppuun - harvinaisen ihana päivä. Sain myös Varjomorellista muutamia maistiaisia. Aikainen lintu kirsikan nappaa...

Kuunliljat ovat nyt täynnä kukkaa ja melkein hohtavat puolivarjoisessa paikassa.

"8-ball" kurpitsat sulassa sovussa köynnöskrassien kanssa. Kurpitsat ne vaan jaksavat koko aika tehdä uusia kukkia, 4 kurpitsaa on jo tullut kerättyä. Aika lailla kesäkurpitsan makuisia.
Tässä vielä muutama kuva päivänliljoista jotka kukkivat jo heinäkuun alussa "oleskelualueen" ympärillä. Valtavasti kukkia ja ihana tuoksu levisi kaikkialle. Vaikea muistaa kuinka pienestä tupsusta kaikki lähti. Lajiketta en valitettavasti tiedä koska sain sen lahjana siskon ystävän pihamaalta. Täytyy ensi keväänä jakaa niitä taas lisää ja istutella pieniä tupsuja sinne tänne.

Heinäkuun kukkasia

Rajatonta riemua nyt meikäläisellä. Ritarinkannukset ovat parhaillaan kukassa! Ehdottomia lempikukkiani! Näitä kukkia vaan jaksaisi tuijottaa loputtomasti. Tumman vuoletti on pari vuotta sitten ostettu yksi ainoa taimi joka on kasvanut aika isoksi tupsuksi! Taivaansininen oli mukava ylläri ja aivan ihanan värinen, se tuli siemenestä kasvatettua toissakesänä, kukki pienin kukin viime kesänä, nyt se näyttää jo paljon suuremmalle. Täytyy tänä vuonna kerätä siitä paljon siemeniä ensi kevättä varten. Paljon tuli taas taimia kasvatettua tänä vuonna viimevuoden siemenistä ja niitä onkin nyt melkein jokaisessa nurkassa :) Saas nähdä mitä väriä ovat...



Tänä keväänä ostin Viherpaukaloilta hieman erilaista ritarinkannusta, pikkuisista taimista yksi oli tehnyt jo kukankin, hentonen ja melko lyhyt, nojailemassa kiviaitaa vasten. Kuvassa ei tosin näy kovin hyvin terälehtien jännä väritys; violetit lehdet ja kirkkaan sähkönsiniset terälehtien kärjet ja reunukset. Alla olevassa kuvassa näkyy myös kuutamohortensia joka on innostunut kasvamaan ja kukkimaan kovasti tänä kesänä. Kevään jälkeen se kasvatti reilun metrin pituisen oksan joka lähti kiemurtamaan ihanasti kivikkopenkkiä myöten :)




Viime kesänä sain ystävältäni Merviltä Peace-ruusun joka talvehti hyvin ja kukkii parhaillaan upeasti! Ruusut ovat aivan valtavia, halkaisijaltaan varmaan yli 15cm. Kuvat ei tee oikeutta tuon kukan VALTAVALLE koolle, olisi varmaan pitänyt laittaa tulitikkurasia viereen, heh! ;) Yhteen ruusuun tuli ihana vaaleanpunainen sävy.



Tässä vielä muutamia mehukkaita pisarakuvia sateen jäljiltä: