Heinäkuun kukkasia

Rajatonta riemua nyt meikäläisellä. Ritarinkannukset ovat parhaillaan kukassa! Ehdottomia lempikukkiani! Näitä kukkia vaan jaksaisi tuijottaa loputtomasti. Tumman vuoletti on pari vuotta sitten ostettu yksi ainoa taimi joka on kasvanut aika isoksi tupsuksi! Taivaansininen oli mukava ylläri ja aivan ihanan värinen, se tuli siemenestä kasvatettua toissakesänä, kukki pienin kukin viime kesänä, nyt se näyttää jo paljon suuremmalle. Täytyy tänä vuonna kerätä siitä paljon siemeniä ensi kevättä varten. Paljon tuli taas taimia kasvatettua tänä vuonna viimevuoden siemenistä ja niitä onkin nyt melkein jokaisessa nurkassa :) Saas nähdä mitä väriä ovat...



Tänä keväänä ostin Viherpaukaloilta hieman erilaista ritarinkannusta, pikkuisista taimista yksi oli tehnyt jo kukankin, hentonen ja melko lyhyt, nojailemassa kiviaitaa vasten. Kuvassa ei tosin näy kovin hyvin terälehtien jännä väritys; violetit lehdet ja kirkkaan sähkönsiniset terälehtien kärjet ja reunukset. Alla olevassa kuvassa näkyy myös kuutamohortensia joka on innostunut kasvamaan ja kukkimaan kovasti tänä kesänä. Kevään jälkeen se kasvatti reilun metrin pituisen oksan joka lähti kiemurtamaan ihanasti kivikkopenkkiä myöten :)




Viime kesänä sain ystävältäni Merviltä Peace-ruusun joka talvehti hyvin ja kukkii parhaillaan upeasti! Ruusut ovat aivan valtavia, halkaisijaltaan varmaan yli 15cm. Kuvat ei tee oikeutta tuon kukan VALTAVALLE koolle, olisi varmaan pitänyt laittaa tulitikkurasia viereen, heh! ;) Yhteen ruusuun tuli ihana vaaleanpunainen sävy.



Tässä vielä muutamia mehukkaita pisarakuvia sateen jäljiltä:

Keijumökki avoinna!

Niin se taas tuli heinäkuu kohdalle. Itselleni se tietää "kesäduunia" poissa tietokoneen ääreltä ja kesänäyttelytilani Keijumökin avautumista täällä Killinkoskella. Pieni taidepuotini on auki nyt neljättä vuotta heinäkuussa. Innolla jo odotan huomista ja paikat alkavat olla jo hyvässä kunnossa. Korttitelineet paikallaan ja taulut seinillä. Äsken vielä väkersin viimeisiä kirjanmerkkejä iltapuhteena. Mukava tavata taas tuttuja ihmisiä joista on vuosien mittaan tullut vakiokävijöitä mökilläni ja tietysti aina uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia :)





Luonto on aina ollut minulle hyvin tärkeää joten siksi keijuista on muodostunut vuosien aikana se teema maalauksissani joka inspiroi eniten. Luonnossa on villiä voimaa ja mystiikkaa joka herättää mielikuvituksen. Tänään juuri katselin kuinka ensimmäiset kauniin violetit siperiankurjenmiekan kukat olivat auenneet, heti tuli mieleen että niistä saisi hienot siivet jollekin pienelle ja ylväälle keijulle...

Mikäli tie vie Virtain tai Ähtärin suuntaan, niin poiketkaa toki myös tänne välimaastoon Killinkoskelle morjenstamaan :) Pieni punainen tupa eli Keijumökkini sijaitsee Killinkosken Wanhan nauhatehtaan historiallisen miljöön välittömässä läheisyydessä ja on avoinna 1.7.-31.7.2010 ma-pe ja su 12-17, la 12-14. Wanha tehdas itsessään on mielenkiintoinen nähtävyys, siellä on mm. Pohjoismaiden ainoa nauhateollisuusmuseo, Suomen Kameramuseo - Kamerataivas valokuvanäyttelyineen, kirpputori, kirjakirppu, museokahvila, taidenäyttelyitä, Wanhanajan parturi-kampaamomuseo ja "Nostalgiset lelut" nalle- ja leluaiheinen näyttely. Kaikkiin kohteisiin on vapaa pääsy, joten paljon on nähtävää kylällämme :)

Heinäkuun jälkeen keijuhommat eivät suinkaan lopu, sillä jatkan laatimani Keijuoraakkelin työstämistä Delfiini Kirjat kustantamon kustannustoimittajan kanssa. He sureksi ilokseni hyväksyivät alkuvuonna lähettämäni käsikirjoitukseni, joten Keijukortit ja niihin liittyvä pieni opaskirja ilmestyvät näillä näkymin jouluksi 2010 :) vielä tosin on teksteissä hiomista ja lisää keijuja maalattavana, mutta nautin siitä todella paljon.

Näiden kesäisten "keijuterveisien" myötä toivotan kaikille mukavaa heinäkuun alkua mikäli en nyt blogiani ehdi kovin tiiviisti päivittämään :)

Iloista keskikesää kaikille!

Pitihän Viiru ikuistaa myös maalaukseen, tässä hengailemassa vihreäsiipisen keijun kanssa. Hieman epätodellinen kuva kyllä siinä mielessä että jos Viiru tuollaisen keijun näkisi, olisi se pian entinen keiju. Tassuilla kun pitää huitoa kaikkea pientä mikä liikkuu (ja syödä se). Pari kertaa olen nähnyt sen syövän suurella innolla myös yöperhosia ja kovakuoriaisia :/ yök...

Keskitytään me ihmiset juhannuksena grillailuun ja Suomen suvesta nauttimiseen, iloista juhannusta kaikille blogini lukijoille! :)

Sinistä ja punaista

Viikon värikollaasihaasteessa sinistä ja punaista. Aluksi mietin kuinkahan onnistuu, on sen verran vaikea väriyhdistelmä, samassa kuvassa en löytänyt esiintyvän näitä kahta kun yhdessä kuvassa joka on "sinisestä huoneesta", mutta loput sitten ovat jompaa kumpaa väriä. Löysipä Viirukin taas paikkansa kollaasissa, istuskellen valtiaana omalla sinisellä muhkealla vapaa-ajan sohvallaan jonka hänelle aikanaan askartelin pehmustetusta pahvilaatikosta ja teddykankaasta :) otti kyllä sen heti omakseen.

Punapäät puutarhassa

Puutarhaunelmista tuttu hortonomi ja puutarhatoimittaja Paula Ritanen-Närhi kävi tänään tutustumassa metsäiseen puutarhaani ja teki juttua ensi vuonna ilmestyvään Maalla-lehteen. Tykkään kyllä kovasti kyseisestä lehdestä. Meidän koko perhe lukeekin sitä aina innolla. Todella tyylikäs country-living-julkaisu jossa paljon aitoja koteja ja ihmisiä. Odotan mielenkiinnolla tulevaa juttua ja kiitän sydämellisesti Paulaa mukavasta iltapäivästä. Samoin kuin myös lehden taidokasta kuvaajaa Pekka Holmströmiä joka laittoi minut mm. lymyämään pusikoissa ja luonnostelemaan keijuja :)

Vihreää ja harmaata

Tämän viikon värikollaasihaastessa harmaata ja vihreää. Kieltämättä oli pieni haaste löytää harmaita kuvia! En kuitenkaan viitsinyt ketään masentaa harmailla talvikuvilla :) Viirun suosikkipeitto jolla hän tykkäsi nukkua melkein koko viime talven, on harmaan raidallinen. Omien puuhasteluidensa jälkeen väsähtäneenä siinä hän monena talvi-iltana uneksi tyytyväisenä tulevasta kesästä, tyhjistä lintuhäkeistä, mirrinmintusta ja seikkailuista pihamaalla...

Kukkivat puut ym.

Nautiskelin tänään kirsikkapuiden kukkien katselemisesta, vaikka puut ovat vielä pieniä, lumoavat ne silti. Tein pienen kokoelman tämän päivän kukkakuvista. Kirsikan kukka, kielo, kääpiöjapaninakileija, se muistuttaa minusta ujoa hienoa rouvaa hattu päässä. Pitää aina ryömiä maassa ja kurkistaa lipan alle jotta kukan kauneudesta voi ihailla. Pieni mutta lumoava! Kohta aukeavat myös koristeomenapuun vaaleanpunaiset kukat sekä rautatienomenapuu.

Kurpitsoilla on kova vauhti päällä... niin oli minullakin kouliessa päivänsiniä ym...

Jotain rajaa?

...nimittäin taimikasvatukselle, eritoten kurpitsojen kasvatukselle! Alkaa käydä tuo 5m² kasvihuone hyllyineen ahtaaksi kun on (kaiken muun lisäksi) 21 kurpitsantainta kasvamassa eikä niitä voi vielä ulos istuttaa kun kävi yöt niin kylmiksi. Suuret lehdet jo kaikissa ja näkyy pikkuruisia kukannuppuja tulossa. En ole ennen kurpitsoja kasvattanut siemenestä joten olen kyllä taimista tosi onnellinen ja on kyllä tämän vuoden Halloweenkoristelu turvattu! :) Suurin osa niistä on koristekurpitsaa, onko kenelläkään tietoa tai kokemusta kuinka ne saisi onnistuneesti kuivattua kun aika tulee?

Viime viikonlopun projektia:


"Ruusujen hautausmaaksi" ristimäni penkki sai uuden elämän kun kuolleet ruusut saivat lähteä. Tilalle tulee perennapenkki. Taustalla kasvava pensaskaali on ollut paikallaan jo muutaman vuoden. Akileijat olivat itsekseen kylväytyneet ruusupenkkiin, joten ne saivat jäädä kun niin tukevia taimia ovat. Yksi valtikkanauhus sai uuden paikan tästä penkistä ja kohta tulee kaveriksi tummansinistä ritarinkannusta.

Paras aika keväästä on meneillään. Lemmikit, kevätesikot, omenapuut, kirsikkapuut ja purppuratuomi kukkivat:

Luumua ja vihreää

Jippii! Tämän viikon värikollaasihaasteessa luumua ja vihreää :) ehdottomia suosikkivärejäni punaisen ohella. Mukaan tuli poimittua mm. ihania vaahterankukkia (joita rakastan nuuskia yli kaiken), jos joku ikinä kehittää vaahterankukkaparfyymin, olen ensimmäisenä tuoksuttelemassa! Viime kesän ritarinkannukset, vaikka vaalenapunaisia olivatkin, näyttivät hyvin lilaan vivahtavilta, ukkolaukka ja illakko ovat vähän vaaleampaa "luumua". Perhoskuvan vieressä rentoakankaalin syvän luumun/liilan värisiä lehtiä. Alhaalla kattolampun lasipisarat ja keskirivin kuva ovat "käsityöhuoneestani" :)

Hurmaavat narsissit

Narsissien kukinta on juuri nyt pihallani parhaimmillaan joten pakko oli napsia kuvia kevään ilopilkuista. Tuulenvireen mukana kantautuu ihana tuoksu, etenkin alla olevan kuvan "Texas"-narsissi tuoksuu todella voimakkaasti. "Texas"-lajikkeena se myytiin, mutta olen ruvennut miettimään olisiko se kuitenkin "Tahiti" koska näyttää enemmän siltä, "Texas" on vaaleampi... samapa tuo, ihania ovat :)

Tämä kukka tuli yllätyksenä, en edes muistanut sellaista istuttaneeni syksyllä, nyt tosin kyllä muistan :)

Vihreä ja turkoosi

Tämän viikon värikollaasihaasteessa vihreä ja turkoosi. Turkoosi...siinä vasta vaikea väri. Siitä on tullut monesti väiteltyä kun jokainen tuntuu näkevän sen omalla tavallaan, jossain vihreän ja sinisen utuisessa "värimaastossa" jolloin siitä tulee helposti se vaalean vihreä tai sininen. Katsoin tarkasti ympärilleni ja löysin paljon sinistä ja vihreää eri sävyissä, mutta turkoosi puuttui lähes täysin, vaikka viimeaikoina olen oppinut sitä paremmin omaksumaan ja siitä jopa tykkäämään kovasti. Eniten turkoosia muistuttavaa väriä löytyi minttu-suihkugeelipullosta ja siivousämpäristä. Jätinpä ne suosiolla kuvaamatta ;)

Kollaasiin löytyi kuitenkin Tarot-päiväkirjanani pitämä vihkonen jossa ihanat silkkikannet (omasta mielestäni) tummalla turkoosilla taustalla, oikeassa alalaidassa enemmän siniseen vivahtava kukkakuvio silmälasikotelosta/pussukasta, kukkana kevätkaihonkukkaa sinisen ja vihreän yhteissävyissä, ja vasemmassa alalaidassa ötiäisparka joka hyökkäsi kimppuuni pihalla. En kuitenkaan pelästyksissäni motannut sitä päin näköä vaan laskin sen tallustamaan rappusille ja napsin pari kuvaa sen ihanasta metallinhohtoisesta olemuksesta joka oli siinä turkoosin ja vihertävän välimaastossa :)

Terveisiä satumetsästä

Siltä nimittäin vaikuttaa tällä hetkellä vanhempieni takametsä jossa sinivuokot ovat vapaasti levittäytyneet kukoistaviksi mättäiksi jo vuosien ajan. Eilen illalla napsin muutamia kuvia, jotka tosin eivät tee ripaustakaan oikeutta siniselle kukkamerelle joka näkyy jo matkojen päähän.

Juuri tältä alueelta ovat lapsuuteni ensimmäiset puutarhamuistot. Joka kevääseen kuului ensimmäisten sinivuokon nuppujen etsiminen kevään merkiksi, jota innolla aina odotin. Näsiän kukinta oli myös lapselle erikoista nähtävää. Näsiäkin on jonkin verran levinnyt, joten sain 3 tainta vietyä myös omalle pihalleni viime keväänä, joissa nyt parhaillaan onkin punaiset pienet kukat. :)

Pihalla joka vuosi uskollisesti kukkineet muutamat upean tuoksuiset lehdokit olivat se kaikkein hienoin nähtävyys jota sitten mentiin innolla ihmettelemään ja nuuskimaan. Täytyypä myös tänä kesänä tarkistaa ovatko vielä tallella :) Oma henkilökohtainen suosikkini lapsuuden pihalla oli sinivuokkojen joukossa kukkinut rohtoimikkä, joka tosin on nyt jo pihalta kadonnut. Se oli jotenkin maaginen ja erikoinen lapsen silmissä. En tiedä miksi.

Samaisella paikalla suikertaa lähes jo koko metsän peittävä pikkutalvio kiiltävine tummanvihreine lehtineen ja sinisine kukkineen. Kyseisellä paikalla on vanhan "syytinkituvan" raunion kivet. Alueella on ollut aikanaan puutarha, siksi näitä erilaisia kasveja sieltä vielä löytyy. Siellä myös kasvoi muutama hopeahärkki johon kovasti kiinnyin (nyt itsellä kasvamassa 5 pussillista hopeahärkin siemeniä, haluan niitä kaikkialle, ja sopii hyvin kivikkopihalleni). Muistan kun koulussa ekalla luokalla opettaja pyysi meitä luettelemaan sinisä kasveja. Eka vastaaja tietysti sai sanottua sinivuokon, itse sitten viittasin innoissani ja sanoin ylpeästi "Talvio!" johon opettaja tietävästi vastasi "Sen nimi on talviKKI, ja sen kukat on valkoisia." siinä sitten nolona istuin ja ajattelin mielessäni että no mutta kun se on talvio... Kyllä se vaan on sininen ;) (vaikka valkoistakin variaatiota on olemassa).

Sinivuokot ilta-auringossa

Kaunista kevättä kaikille!
Tänään tuntui olevan ainakin täällä se lämpimän tuulinen ensimmäinen kesäpäivä :)

Puutarhakuulumisia

Viime viikolla sain siskoltani ihanan rehevän amppelikukan syntymäpäivälahjaksi (nimeä en valitettavasti enää muista!), nyt se majailee tuolla kasvihuoneessa odottelemassa vielä lämpöisempiä säitä (taustalla näkyy vähän salaattia ja hernettä kasvamassa korissa, kokeeksi laitoin jotta saa pian tuoretta lehtisalaatia).

Kylppärissäni odotteli myös siskolta ja hänen mieheltä ihana saippuayllätys! Keijuja kun aina maalailen, niin tietysti keijusaippuoita ;) ja pienessä ihanassa ammeessa Wisteria kylpyvaahtoa, -suolaa ja -palloja! Tämä kuva tosin otettu keittiössä (ei ole hellaa vessassa...heh). Kiitos ihanalle systerille yllätyksistä!

Puutarhan viimeisintä kasvua: viime syksyisiä narsissi-, krookus-, ja posliinihyasintti-istutuksia ja kimmeltäviä vesipisaroita ruusujuuren lehdillä.Aidanvierusta sulaa keväällä hyvin nopeasti joten ajattelin sen olevan otollinen kasvupaikka kevään sipulikukille ja saa ohikulkijatkin niiden kukoistuksesta siinä toivon mukaan nauttia :)

Oranssia ja vihreää

Kylläpä viikko vierähti nopeasti, en ole edes ehtinyt muita juttuja blogiin laittamaan kun on taas uuden värikollaasihaasteen aika jossa vihreää ja oranssia. täytyy sanoa että ei ole koskaan ollut oma henk. koht. suosikkiväriyhdistelmä (ainakaan sisustuksessa :) ), mutta löytyihän niissä väreissä joitain kuvia ja luonnossa toki kaunista. Kollaasissani liljoja, kehäkukkaa, tulikellukkaa, maalaamani Monarkkiperhosten kuningatar-keiju ja vuosien takaiset "Fellowship"-ruusut jotka olivat kauneimpia ruusuja mitä koskaan ole nähnyt! Ensimmäisenä istutusvuonna kukkivat aivan upeasti, mutta sitten parin vuoden sisällä eivät vain enää kasvaneet. Nyt on niistä enää kuvamuistot jäljellä...

Vihreää

Tämän viikon värikollaasihaasteessa olikin vihreää ja vielä lisää vihreää! Kieltämättä sopii vuodenaikaan hyvin joten pakostikin tuli mukaan (taas!) puutarhakuvia, mutta mukana myös ihana Viiru-kissamme hypnoottisella smaragdituijotuksellaan ;)

Kasvihuoneessa näkyy jo paljon kevään merkkejä. Istuttamani "kasipallo" (8-ball) kurpitsansiemenet kasvavat jo hyvää vauhtia. Näkyvissä myös ritarinkannuksia, nukkapähkämöä, hopeahärkkiä ja palavarakkautta. Krookukset ovat kukkineet runsaasti jo reilun viikon, tuntuu että ne kasvavat silmissä. Narsissit ovat vielä alle 10 cm pituisia, laukat tuntuvat pituuskisassa menevät kovaa vauhtia ohi. Keltaiset ja violetit kevätkurjenmiekat ovat myös alkaneet kukkia. Perennapenkit ovat myös alkaneet heräillä tähän päivään viime päivien sadekuurojen myötä.

Kylpyhuoneremontti alkaa olla loppusuoralla ja lattiakin on saanut mustavalkoisen ruutulattian. Postaan kuvia piakkoin paremmalla ajalla, mutta nyt takaisin töihin, eli (taulun) maalauspuuhiin!